Ravitsemuskeskustelussa erityisesti julkisuudessa korostuvat pienet yksityiskohdat. Ravitsemus on kuitenkin kokonaisuus, ja se kokonaisuus on yksityiskohtia ratkaisevampaa hyvinvoinnille. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan pääsihteeri Arja Lyytikäinen muistutti tästä Syö hyvää -hankkeen Ravitsemusviestintäseminaarissa joulukuussa.
Hyvä opas kokonaisuuteen on ruokakolmio. Se kertoo, missä suhteessa eri ruoka-aineryhmistä kannattaa valita. Niin yksilölle kuin joukoille pätevät samat sanat: monipuolisuus, vaihtelevuus ja kohtuullisuus. Näillä ei kovin metsään voi mennä ruokavalinnoissaan.
Toinen hyvän syömisen mainio ohjenuora on ateriarytmi. Tuoretta tutkimustietoa säännöllisen ruokailun hyödyistä pääsee lukemaan tammikuussa julkaistavasta kirjasta ”Ruokarytmi” (Eeva Voutilainen ja Soili Soisalo). Kirja opastaa myös teoriasta käytäntöön esimerkeillä ja ruokaohjeilla.
Kasvisruoka on nosteessa ja trendi. Se on hyvä asia, eikä loppujen lopuksi niin uusi keksintö. Ennen, kun ruokaa oli niukemmin, syötiin paljon sekä kasviksia (mm. kaalia, juureksia, perunaa, sieniä, marjoja) että viljaa (puuroa, velliä, leipää). Kotimaiset juurekset ja kaalit ovat talvikauden edullista ruokaa. Ne sopivat monipuolisesti höyryävän kuumiin, täyteläisiin keitto- ja pataruokiin. Niistä saa lukuisia erilaisia ruokia lisäämällä joukkoon vaihdellen mm. kalaa, lihaa, härkäpapua, maitoa tai juustoa.
Puhalletaan me asiantuntijat yhteen hiileen
Mikään ei ole kiellettyä, vaan ravitsemussuositusten ohjeilla mennään. Erityisesti sosiaalisessa mediassa korostuu vastakkainasettelu. Laitetaan sille piste ensi vuonna, kun Suomi täyttää 100 vuotta. ELO-säätiön koordinoiman Syödään yhdessä -hankkeen kuukausiteemoissa voimme kaikki olla mukana. Tammikuu aloitetaan teemalla ”syödään yhdessä -lupaus”. Suomen kansallisruoka paljastetaan 19.1., Kouluruokailusuositukset julkistetaan 24.1. ja 29.1. nostetaan Malja Suomelle.
Olkoon se maitomalja!
Katariina Lallukka
Ravitsemuskatsaus 2-2016Kouluruokailu, lapset ja kasvikset tapetilla20.12.2016