Ravintokuitu – uutta tietoa uusin menetelmin

Elin­tar­vik­kei­den ra­vin­to­kui­tu­tie­toi­hin tu­lee muu­tok­sia. Tämä joh­tuu uu­sis­ta pä­te­vik­si to­de­tuis­ta mit­taus­me­ne­tel­mis­tä. Uu­sin me­ne­tel­min pys­ty­tään mää­rit­tä­mään kaik­ki ra­vin­to­kui­dun kom­po­nen­tit – myös ly­hyt­ket­jui­set oligosakkaridit, jot­ka las­ke­taan kuu­lu­vik­si ra­vin­to­kui­tuun.

Mistä ravintokuitu koostuu?

Ra­vin­to­kui­tu koos­tuu lä­hes aina eri­lai­sis­ta yh­dis­teis­tä, jot­ka poik­ke­a­vat ke­mi­al­li­ses­ti toi­sis­taan. Kui­dun mää­ri­tel­mäs­tä kiis­tel­tiin pit­kään. Ny­kyi­sen lain­sää­dän­nön mu­kaan ra­vin­to­kui­tua ovat hii­li­hyd­raat­ti­po­ly­mee­rit, jot­ka ei­vät sula tai imey­dy ih­mi­sen ohut­suo­les­sa. Näis­sä hii­li­hyd­raat­ti­po­ly­mee­reis­sä on vä­hin­tään kol­me monomeeristä yk­sik­köä. Po­ly­mee­rit kuu­lu­vat seu­raa­viin luok­kiin:

Miten kuidun määrä analysoidaan?

Elin­tar­vik­kei­den ra­vin­to­kui­tu­pi­toi­suut­ta on mi­tat­tu mo­nin eri­lai­sin me­ne­tel­min. Tä­män vuok­si ra­vin­to­kui­dun mää­rää kos­ke­vat tie­dot ovat eri tie­to­läh­teis­sä voi­neet poi­ke­ta enem­män tai vä­hem­män toi­sis­taan.

Evirassa on ol­lut käy­tös­sä vuo­des­ta 2014 läh­tien uusi pä­te­väk­si to­det­tu me­ne­tel­mä, jon­ka avul­la voi­daan ana­ly­soi­da kui­dun koko­nais­mää­rän li­säk­si erik­seen pit­kä- ja ly­hyt­ket­juis­ten hii­li­hyd­raat­tien mää­rä. Li­säk­si voi­daan ero­tel­la pit­kä­ket­jui­set hii­li­hyd­raa­tit ve­teen liu­ke­ne­mat­to­miin ja vesi­liu­koi­siin.

Kui­tu­pi­toi­suu­det on mää­ri­tet­ty lä­hes sa­das­ta elin­tar­vik­kees­ta, jot­ka ovat kes­kei­siä kui­dun läh­tei­tä: vil­ja­tuot­tei­ta, kas­vik­sia, pal­ko­kas­ve­ja, he­del­miä, mar­jo­ja, sie­niä ja sie­me­niä. Han­ket­ta ovat ra­hoit­ta­neet pää­a­si­as­sa maa- ja met­sä­ta­lous­mi­nis­te­riö sekä Elin­tar­vi­ke­tie­tei­den seu­ra.

Muutoksia kuitupitoisuuksiin

Tu­lok­set osoit­ti­vat, että kui­tu­pi­toi­suu­det ta­val­li­sim­min suu­ren­tui­vat. Jois­sa­kin ruo­ka-ai­neis­sa (esim. här­kä­papu, her­ne ja puna­si­pu­li) oli kui­tua jopa 2-3 ker­taa enem­män ver­rat­tu­na ai­kai­sem­piin lu­ke­miin (Tau­luk­ko 1). Yksi syy tä­hän on se, että van­hoil­la me­ne­tel­mil­lä ei saa­tu esiin kaik­kia kui­tu­tyyp­pe­jä. Ruis­jau­ho­jen, veh­nä­le­sei­den ja puna­si­pu­lin kui­tu­pi­toi­suut­ta nos­ta­vat pää­osin nii­den si­säl­tä­mät oligosakkaridit, joi­ta ei ai­kai­sem­min las­ket­tu mu­kaan kui­tuun.

Tau­luk­ko 1. Esi­merk­ke­jä kui­tu­pi­toi­suuk­sien suu­rim­mis­ta muu­tok­sis­ta. Uu­sia kui­tu­pi­toi­suuk­sia ei ole vie­lä päi­vi­tet­ty elin­tar­vik­kei­den kan­sal­li­seen tie­to­pank­kiin (Fineli). Päi­vi­tyk­sen ajan­koh­ta on vie­lä avoin (Suul­li­nen tie­to 25.4.2017/Heli Reinivuo, THL)

Ravintokuidun terveysvaikutuksia

Ra­vin­to­kui­dul­la tie­de­tään ole­van mo­nia myön­tei­siä vai­ku­tuk­sia ter­vey­teen. Sen saan­ti­mää­räk­si suo­si­tel­laan vä­hin­tään 25-35 gram­maa vuo­ro­kau­des­sa. Esi­mer­kik­si ve­teen liu­ke­ne­ma­ton kui­tu pa­ran­taa vat­san toi­min­taa li­sää­mäl­lä ulos­te­mas­saa ja no­peut­ta­mal­la sen kul­kua pois eli­mis­tös­tä. Sitä on eri­tyi­ses­ti veh­nä- ja ruis­le­seis­sä. Vesi­liu­koi­nen kui­tu voi alen­taa ve­ren ko­les­te­ro­li­pi­toi­suut­ta ja hi­das­taa glu­koo­si­pi­toi­suu­den nou­sua. Sitä on var­sin­kin kau­ra­le­seis­sä ja ru­kiis­sa.

Tie­de­tään myös, että hi­taas­ti pak­su­suo­les­sa pilk­kou­tu­vat oligosakkaridit li­sää­vät ter­vey­del­le hyö­dyl­lis­ten bifido- ja mai­to­hap­po­bak­tee­rien mää­rää ja tuot­ta­vat ly­hyt­ket­jui­sia ras­va­hap­po­ja, jot­ka suo­jaa­vat suo­lis­to­syö­vil­tä. Toi­saal­ta joil­le­kin herk­kä­vat­sai­sil­le oligosakkaridit voi­vat ai­heut­taa vat­san­vään­tei­tä.

Täs­tä huo­li­mat­ta Eu­roo­pan uni­o­nis­sa (EU) ra­vin­to­kui­dul­le ko­ko­nai­suu­te­na ei ole hy­väk­syt­ty yh­tään ter­veys­väi­tet­tä. Se­li­tys tä­hän on se, että ra­vin­to­kui­tu si­säl­tää ryh­män ra­ken­teel­taan ja vai­ku­tuk­sil­taan eri­lai­sia yh­dis­tei­tä. Sen si­jaan ra­vin­to­kui­dun yk­sit­täi­sil­le kom­po­nen­teil­le on hy­väk­syt­ty seit­se­män ter­veys­väi­tet­tä (Tau­luk­ko 2).

Tau­luk­ko 2. Esi­merk­ke­jä EU:n hy­väk­sy­mis­tä ter­veys­väit­teis­tä. Läh­de: EU. Ko­mis­si­on ase­tus N:o 432/2012

Kir­joit­ta­ja:

Ra­vit­se­mus­tie­teen do­sent­ti, FT Pau­la Ha­ka­la toi­mii ra­vit­se­mus­a­si­an­tun­ti­jana Ke­lan tie­to- ja vies­tin­tä­yk­si­kös­sä. Hän vas­taa mm. Ke­lan ate­ri­a­tu­keen liit­ty­väs­tä Kor­ke­a­kou­lu­o­pis­ke­li­joi­den ruo­kai­lu­suo­si­tuk­ses­ta. Suun­nit­teil­la on tie­do­tus­kam­pan­ja ate­ri­a­tu­es­ta.

Läh­teet:

He­le­na Pas­tel­lin esi­tel­mä Eviran jär­jes­tä­mäs­sä LYNET-se­mi­naa­ris­sa ”Ruo­ka on ke­mi­aa” 31.1.2017.

Rai­na­kari, A., Rita, H., Put­ko­nen, T., Pastell, H. New dietary fibre content results for cereals in the Nordic countries using AOAC 2011.25 method. Journal of Food Composition and Analysis 2016; 51:1-8.

www.evira.fi

Kui­tu­ym­py­rä oh­jaa moni­puo­li­seen kui­dun saan­tiin. Kuva: Lei­pä­tie­do­tus ry.

Ra­vit­se­mus­kat­saus 1-2017Kuka kuun­te­lee ra­vit­se­muk­sen asi­an­tun­ti­jaa? 21.6.2017