Onko terveellinen syöminen oikeasti vaikeaa?

So­si­aa­li­ses­sa me­di­as­sa väi­tel­lään taas ra­vit­se­muk­ses­ta. Täl­lä ker­taa ai­hee­na on tyy­dyt­ty­nyt ras­va. Ää­ne­käs kes­kus­te­li­joi­den jouk­ko väit­tää, ett­ei tyy­dyt­ty­neen ras­van saan­nis­ta tar­vit­se olla yh­tään huo­lis­saan. Sen käyt­töä voi­si olla jär­ke­vää jopa li­sä­tä. Ra­vit­se­mus­a­si­an­tun­ti­jat taas sa­no­vat, ett­ei tyy­dyt­ty­nyt­tä ras­vaa pi­täi­si syö­dä lii­kaa. Vain alle kym­me­nen pro­sent­tia päi­vän ener­gi­as­ta sai­si olla pe­räi­sin tyy­dyt­ty­nees­tä ras­vas­ta. Kum­paa po­ruk­kaa somen moni­ää­ni­ses­sä ra­vit­se­mus­kes­kus­te­lus­sa oi­kein pi­täi­si us­koa?

– Ra­vit­se­mus­tie­de on ris­ti­rii­tai­nen ala. Mo­net väit­tä­vät epä­ter­veel­li­sik­si juu­ri nii­tä ruo­ka-ai­nei­ta, joi­ta me ra­vit­se­mus­tie­tei­li­jät lis­taam­me ter­veel­li­sik­si ja päin­vas­toin. Lii­kun­nas­ta ei käy­dä so­si­aa­li­ses­sa me­di­as­sa lain­kaan sel­lais­ta väit­te­lyä kuin ra­vit­se­muk­ses­ta. Ei löy­dy juu­ri­kaan nii­tä, jot­ka väit­täi­si­vät, että lii­kun­ta on epä­ter­veel­lis­tä eikä se mis­sään ni­mes­sä kan­na­ta, sa­noo Hel­sin­gin yli­o­pis­ton ra­vit­se­mus­tie­teen pro­fes­so­ri Mi­ka­el Fogelholm.

Media ruokkii tasapuolisuuden harhaa

Fogelholmin mu­kaan ris­ti­rii­tai­si­na vel­lo­vat some-kes­kus­te­lut luo­vat suu­rel­le ylei­söl­le hel­pos­ti har­han sii­tä, että ra­vit­se­mus­tie­teen asi­an­tun­ti­jat oli­si­vat asi­ois­ta eri miel­tä. Me­dia ruok­kii vir­heel­lis­tä vai­ku­tel­maa kut­su­mal­la kes­kus­te­luun tai haas­tat­te­luun tasa­ve­roi­sik­si kump­pa­neik­si ra­vit­se­mus­tie­teen pro­fes­so­rin, ra­vit­se­mus­tut­ki­jan tai ra­vit­se­mus­te­ra­peu­tin sekä hen­ki­lön, jon­ka kou­lu­tus ja pä­te­vyys voi olla jol­ta­kin täy­sin toi­sel­ta alal­ta.

– Olen ol­lut tele­vi­si­os­sa kes­kus­te­le­mas­sa ra­vit­se­muk­ses­ta kam­paa­jan kans­sa. Kes­kus­te­lus­sa kum­man­kin mie­li­pide ra­vit­se­muk­ses­ta pai­noi yhtä pal­jon, Fogelholm päi­vit­te­lee.

Hän on ha­vain­nut, että osa lää­kä­reis­tä­kin on nous­sut vas­ta­rin­taan ra­vit­se­mus­suo­si­tus­ten kans­sa. Usein eni­ten ää­nes­sä ovat kui­ten­kin ne, jot­ka ei­vät tee itse tut­ki­mus­työ­tä tai jos te­ke­vät, tut­ki­mus­a­lu­ee­na on jo­kin ihan muu kuin ra­vit­se­mus.

– Ris­ti­rii­tais­ta kes­kus­te­lua seu­ra­tes­sa ta­val­li­nen ih­mi­nen saat­taa teh­dä pää­tel­män, että ter­veel­li­nen syö­mi­nen on vai­ke­aa. Jos pää­see poh­ti­maan, mikä on asi­an­tun­ti­juut­ta ja mikä ehkä ei, ter­veel­li­nen syö­mi­nen ei enää ole­kaan niin vai­ke­aa. Me­di­a­kriit­ti­syyt­tä tar­vi­taan, Fogelholm pai­not­taa.

Hyvän syömisen resepti: kasvikunnan tuotteita ja kalaa

Pro­fes­so­ri muis­tut­taa, että ra­vit­se­mus­tie­de on var­sin moni­mut­kai­nen tie­de. Laa­jat­kin vä­es­tö­tut­ki­muk­set voi­vat an­taa ruo­ka-ai­nei­den ter­veel­li­syy­des­tä tai epä­ter­veel­li­syy­des­tä ris­ti­rii­tai­sen ku­van, kos­ka se­koit­ta­via te­ki­jöi­tä on pal­jon. Kä­si­tys­tä tie­tyn ruo­ka-ai­neen ja ter­vey­den tai sai­ras­tu­mis­ris­kin vä­li­ses­tä suh­tees­ta ei voi sik­si kos­kaan ra­ken­taa vain yh­den tut­ki­muk­sen va­raan.

– Se­kai­sin men­nään, jos tar­kas­tel­laan vain yk­sit­täi­siä tut­ki­mus­tu­lok­sia. On jopa tut­ki­muk­sia, joi­den mu­kaan run­sas vi­han­nes­ten käyt­tö hei­ken­tää ter­veyt­tä. Hyvä läh­tö­koh­ta on va­li­ta ruo­ka-ai­nei­ta, jot­ka on kaut­ta lin­jan useis­sa eri tut­ki­muk­sis­sa to­det­tu ter­veel­li­sik­si. Tä­hän jouk­koon kuu­lu­vat kas­vik­set, he­del­mät ja mar­jat, täys­jyvä­vil­ja, kala sekä ryp­si- ja olii­vi­öljy, Fogelholm ker­too.

Ter­veel­li­sen syö­mi­sen ta­voit­te­lus­sa kan­nat­taa pro­fes­so­rin mu­kaan kiin­nit­tää en­nen kaik­kea huo­mi­o­ta suu­riin ko­ko­nai­suuk­siin. Lii­an pie­niin yk­si­tyis­koh­tiin ta­ker­tu­mi­nen te­kee syö­mi­ses­tä pal­jon moni­mut­kai­sem­paa.

– Ter­veel­li­sen syö­mi­sen iso kuva on lo­pul­ta aika yk­sin­ker­tai­nen. Se on kas­vis­voit­toi­nen ruo­ka­va­lio, jos­sa on mu­ka­na myös ka­laa. Mai­to­val­mis­tei­ta ja sii­pi­kar­jaa voi ha­lu­tes­saan ot­taa mu­kaan, Fogelholm sum­maa.

 Ver­tai­le pak­kaus­mer­kin­tö­jä

Vil­ja­val­mis­teet:
Tar­kis­ta eten­kin kui­dun ja so­ke­rin mää­rä. Mitä enem­män kui­tua ja mitä vä­hem­män so­ke­ria, sen pa­rem­pi.

Ra­vin­to­ras­vat:
Tar­kis­ta tyy­dyt­ty­mät­tö­mien ras­vo­jen koko­nais­mää­rä. Va­lit­se vaih­to­ehto, jos­sa tyy­dyt­ty­nyt­tä ras­vaa on vä­hi­ten.

Kir­joit­ta­ja:

ETM Kris­ta Kor­pe­la-Ko­so­nen on toi­mit­ta­ja, vies­tin­tä­y­rit­tä­jä ja sa­no­jen am­mat­ti­lai­nen, joka kir­joit­taa työk­seen ra­vit­se­muk­ses­ta ja ter­vey­des­tä.

Läh­de:

Mi­ka­el Fogelholmin pu­heen­vuo­ro Mart­ta­lii­ton ruo­ka­se­mi­naa­ris­sa Hel­sin­gis­sä 21.4.2017.

Sys­te­moi­tu kat­saus­tut­ki­mus ker­too ruo­an ja pit­kä­ai­kais­ten sai­rauk­sien (sy­dän- ja veri­suo­ni­sai­rau­det, tyy­pin 2 di­a­be­tes, syö­pä, li­ha­vuus) vä­li­sis­tä yh­teyk­sis­tä. Pyl­väi­kön vä­ri­tys osoit­taa ruo­ka-aine­ryh­män yh­teyt­tä sai­ras­ta­vuu­teen vä­es­tö­tut­ki­muk­sis­sa. Vih­re­äl­lä ovat tut­ki­muk­set, jois­sa ruo­ka-ai­neen käyt­tö on vä­hen­tä­nyt sai­ras­tu­mis­ris­kiä. Pu­nai­sel­la ovat tut­ki­muk­set, jois­sa ruo­ka-ai­neen käyt­tö on li­sän­nyt sai­ras­tu­mis­ris­kiä. Läh­de: Mi­ka­el Fogelholm. Alku­pe­räi­nen kir­jal­li­suus­vii­te: Fardet & Boirie. Nutrition Reviews 2014;72(12):741–762.

Ra­vit­se­mus­kat­saus 1-2017Kuka kuun­te­lee ra­vit­se­muk­sen asi­an­tun­ti­jaa? 21.6.2017