Aikuiset suomalaiset käyttävät ahkerasti erilaisia ravintolisiä. Olemme eurooppalaisittain käytön kärkimaita, sillä ravintolisien myynti on Suomessa asukasta kohden laskettuna toiseksi suurinta koko Euroopassa. Suomalainen käyttää vitamiinivalmisteiden ja muiden ravintolisien hankintaan keskimäärin 39 euroa vuodessa.
– Vuonna 2013 koko Euroopan ravintolisämarkkinoiden arvo oli seitsemän miljardia euroa, Suomessa 209 miljoonaa euroa. Kulutus on vahvassa kasvussa, kertoo tutkimus- ja tuotekehitysjohtaja, FT Kajsa Kajander lääkkeitä ja ravintolisiä valmistavasta ja markkinoivasta Verman Oy:stä.
Suomessa ravintolisiä käyttää keskimäärin joka toinen aikuinen, naiset hieman yleisemmin kuin miehet. Kaikkein eniten käytetään D-vitamiinivalmisteita. Yleisiä ovat myös C- ja E-vitamiinilisä sekä kalsium- ja magnesiumlisä. Kalsiumia suosivat etenkin naiset.
Tavallisin syy ravintolisien käytölle on halu täydentää ravitsemusta ja ruokavaliota valmisteiden avulla. Myös jokin sairaus tai vaiva sekä kiinnostus terveyden edistämiseen ja flunssan ehkäisyyn saavat käyttämään ravintolisiä. Tiedot käyvät ilmi TNS Gallupin luontaistuotealan kuluttajatutkimuksesta vuodelta 2013.
Raskautta suunnitteleva tarvitsee foolihappolisää
Muutamille väestöryhmille on Suomessa annettu erikseen suosituksia ravintolisien käytöstä. Lapsille ja alle 18-vuotiaille nuorille, raskaana oleville ja imettäville naisille sekä ikääntyneille suositellaan D-vitamiinivalmisteen käyttöä ympärivuotisesti. Pelkkää kasviperäistä ravintoa käyttävät vegaanit tarvitsevat B12-vitamiini-, D-vitamiini- ja jodilisän. Eri sairauksille laadittuihin Käypä hoito –suosituksiin saattaa liittyä suositus myös ravintolisän käytöstä.
Vuonna 2016 annettiin uusi suositus foolihappolisän käytöstä raskautta suunnitteleville naisille. Lisän käyttö tulisi aloittaa noin kaksi kuukautta ennen ehkäisyn lopetusta, ja käyttöä jatketaan 12 raskausviikon loppuun asti. Folaatin tarve korostuu raskausaikana, sillä folaattia tarvitaan elimistön toimintoihin aina, kun solut jakaantuvat ja lisääntyvät.
– Hedelmällisessä iässä olevat naiset saavat ravinnostaan vain noin puolet suositellusta folaattimäärästä. Siksi suositusta foolihappolisän käytöstä on pidetty tarpeellisena. Se ehkäisee tehokkaasti sikiön hermostoputken sulkeutumisen häiriöitä. Hermostoputki, josta myöhemmin kehittyvät mm. aivot, sulkeutuu jo kuudennen raskausviikon loppuun mennessä, kertoo dosentti, FT Maijaliisa Erkkola Helsingin yliopistosta.
Erkkola muistuttaa, että myös foolihappolisää käytettäessä on tärkeä kiinnittää huomiota ruokavalion monipuolisuuteen. Folaatin hyviä lähteitä ovat etenkin vihreät kasvikset, palkokasvit, hedelmät ja marjat, täysjyvävilja sekä maksa.
– On hyvä muistaa, että myös ruisleipä ja maitovalmisteet ovat Suomessa merkittäviä folaatin lähteitä, Erkkola mainitsee.
Ikääntyneet suosivat D- ja monivitamiinia
Dosentti, ETT Merja Suominen Gerontologinen ravitsemus Gery ry:stä kertoo, että 75-vuotiaat ja sitä iäkkäämmät suomalaiset käyttävät eniten D-vitamiini- ja monivitamiinivalmisteita sekä kalsiumlisää. Ikääntyneillä on usein samanaikaisesti käytössä sekä lääkkeitä että ravintolisiä. Lääkkeillä ja ravintolisillä voi kuitenkin olla haitallisia yhteisvaikutuksia.
– Etenkin monilääkitys lisää haittojen riskiä. Ikääntyneillä ravintolisien käytön tulisikin perustua ravitsemuksen, lääkityksen ja hoidon kokonaisarvioon, hän toteaa.
Puutteellinen ravitsemus on ikääntyneillä suomalaisilla verraten yleistä varsinkin silloin, kun ikääntyneellä on sairauksia tai toimintakyvyn rajoituksia. Ongelmia ovat etenkin proteiinin, kuidun ja folaatin riittämätön saanti. Myös D- ja E-vitamiinin, kalsiumin ja magnesiumin saanti on usein niukkaa.
– Hyvin yksipuolisesti syövillä iäkkäillä vakava C-vitamiinin puutoskin on mahdollinen, Suominen tähdentää.
Verkkokaupassa voi olla myös haitallisia tuotteita
Ravintolisät luokitellaan Suomessa elintarvikkeiksi. Niiden tarkoitus on täydentää, muttei korvata monipuolisesti toteutettua ruokavaliota.
– Ravintolisien vitamiini- ja kivennäisainemäärille ei ole säädetty enimmäismääriä, mutta lainsäädännön mukaan ravintolisien on kuitenkin oltava turvallisia. Siksi käytännössä nojataan usein Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto Efsan määrittämiin turvallisen saannin ylärajoihin, kertoo ylitarkastaja Anna Mizrahi Evirasta.
Mizrahin mukaan ravintolisillä ei ole ennen markkinoille tuloa ennakkovalvontaa tai hyväksymismenettelyä, vaan niiden valvonta perustuu alan yritysten omavalvontaan. Yritysten omavalvonnan laatua valvovat kunnat, lisäksi Tulli suorittaa maahantuonnin ja sisämarkkinoiden valvontaa. Tullin valvonnassa on tavoitteena löytää erityisesti riskituotteita.
Mizrahi muistuttaa, että useimmat määräystenvastaiset tai haitalliset tuotteet ovat nykyään peräisin ravintolisien verkkokaupasta. Markkinoilla tavataan myös väärennettyjä ravintolisiä.
Kirjoittaja:
Krista Korpela-Kosonen
Lähde:
Ravitsemusterapeuttien yhdistys ry:n kevätkoulutus Helsingissä 19.5.2017.
Ravitsemuskatsaus 1-2017Kuka kuuntelee ravitsemuksen asiantuntijaa? 21.6.2017