Lasten veren rasvahappokoostumukseen on mahdollista vaikuttaa perheiden elintapaohjauksella. Verestä erotetun plasman rasvahappokoostumus kuvastaa lapsen ruokavalion rasvan ja hiilihydraattien laatua. Sydän- ja verisuonitautiriski suurenee jo lapsuudessa, jos plasman tyydyttyneiden ja kertatyydyttymättömien rasvahappojen osuus on suuri ja monityydyttymättömien rasvahappojen osuus pieni.
Terveystieteiden maisteri ja laillistettu ravitsemusterapeutti Taisa Venäläisen väitöskirjatutkimuksen mukaan liika sokerinsaanti voi kiihdyttää elimistön omaa rasvahappotuotantoa. Esimerkiksi öljyhapon suhteellinen osuus plasmassa oli runsaasti sokeria käyttävillä lapsilla suurempi ja paljon täysjyvätuotteita käyttävillä lapsilla pienempi kuin muilla.
Runsas makeisten syönti oli tutkimuksessa yhteydessä maksan delta-9-desaturaasin aktiivisuuden suurenemiseen. Delta-9-desaturaasi on entsyymi, joka auttaa muodostamaan tyydyttyneistä rasvahapoista öljyhappoa ja muita kertatyydyttymättömiä rasvahappoja. Se estää tyydyttyneiden rasvahappojen kertymistä maksaan, mutta toisaalta edistää rasvahappojen erittämistä maksasta verenkiertoon.
– Entsyymiaktiivisuuden suureneminen viittaa siihen, että tyydyttyneiden rasvahappojen muodostus sokereista on lisääntynyt maksassa. Tämä on rasva-aineenvaihdunnalle ja terveydelle haitallista, Venäläinen toteaa.
Lisää pehmeää kasvisrasvaa ruokavalioon
Väitöskirjatutkimus osoitti, että elintapaohjauksella voidaan vaikuttaa lapsen ruokavalion rasvan laatuun ja plasman rasvahappokoostumukseen. Ohjauksessa suositeltiin pehmeän rasvan lisäämistä lapsen ruokavalioon. Vähintään 60 prosenttia rasvaa sisältävien kasvirasvalevitteiden runsas käyttö oli yhteydessä välttämättömien rasvahappojen eli linoli- ja alfalinoleenihapon suurempiin osuuksiin plasmassa.
Runsaasti kasvirasvalevitteitä käyttävillä oli lisäksi plasmassaan vähemmän tyydyttyneitä ja kertatyydyttymättömiä rasvahappoja. Tämän on osoitettu olevan terveydelle hyväksi. Plasman suuri tyydyttyneiden ja kertatyydyttymättömien rasvahappojen osuus ja pieni monityydyttymättömien rasvahappojen osuus on yhteydessä suurentuneeseen sydän- ja verisuonitautiriskiin jo lapsuudessa.
Taisa Venäläisen väitöskirjatutkimus tehtiin Itä-Suomen yliopistossa osana Lasten liikunta ja ravitsemus -hanketta. Tutkimushankkeeseen osallistuu 512 iältään 6-8 -vuotiasta Kuopiossa vuosina 2007-2009 koulunsa aloittanutta lasta perheineen. Lapset perheineen ovat saaneet ravitsemus- ja liikuntaohjausta kahden vuoden ajan. Lasten ruokatottumuksia selvitettiin neljän päivän ruokapäiväkirjalla ja heidän plasmansa rasvahappokoostumus määritettiin paastoverinäytteestä.
Teksti:
Krista Korpela-Kosonen
Lue lisää:
Venäläinen Taisa. Plasma fatty acid composition, dietary components and cardiometabolic risk factors in children: cross-sectional associations and effect of a lifestyle intervention. Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Health Sciences, no 411. University of Eastern Finland, 2017. Saatavilla verkossa: http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-2454-4/urn_isbn_978-952-61-2454-4.pdf