”Laihdu syömällä suklaata ja juomalla punaviiniä.” Tarttuisitko tähän otsikkoon verkon uutistarjonnassa? Näin otsikoitu terveysuutinen ilmestyi suuren suomalaisen sanomalehden verkkosivuilla vuonna 2015.
Otsikossa ei sinänsä ole mitään yllättävää. Tällaisilla otsikoillahan verkon lukuisat ravitsemus- ja terveysjutut nykyään houkuttelevat lukijoita. Yllätys oli se, että uutisen takana oleva tieteellinen tutkimus oli toimittajan oma huijaus. Tekaistu tutkimus ja siitä laadittu tiedote löivät kuitenkin mediassa läpi kansainvälisesti.
Media tarttuu helposti yllättäviin, mullistaviin tutkimustuloksiin, koska ne kiinnostavat lukijoita. Tuttu, ehkä tylsäkin totuus ei kerää verkossa samalla lailla klikkauksia kuin uusi ja yllättävä tieto. Media ei aina uutisoi tieteen näkökulmasta kaikkein merkittävimpiä tutkimustuloksia, vaan se tarttuu aiheisiin, joista yleisö haluaa lukea.
– On tavallista, että median ja tutkijoiden mielestä eri asiat ovat tärkeitä. Tieteessä korostuvat asiat, mediassa taas ihmiset ja tunteet. Median yllättävät, mullistavat uutiset voivat perustua yksittäisiin, alustaviin tai epävarmoihinkin tuloksiin, mutta uutisjutussa epävarmuuksia ei aina muisteta mainita, sanoo tekniikan tohtori, tiedeviestijä Tiina Sarja. Häneltä ilmestyi viime vuonna tietokirja Kuka oikein tietää – kun mielipide haastoi tieteen.
Mielipidevaikuttaja vetoaa tunteisiin
Siinä missä tutkija on varovainen lausunnoissaan ja muistuttaa jatkotutkimusten tarpeesta, media pyrkii suoraviivaiseen ja nopeaan tiedonvälitykseen. Kun tiede pyrkii raportoinnissaan tarkkuuteen, median tavoitteena on ennen kaikkea selkeys. Tiedeuutisista on tehtävä sellaisia, että ne ovat helppolukuisia kaikenlaisille lukijoille. ”Taisteletko vatsamakkaroita vastaan? Syö näitä viittä ruokaa” julistaa helppotajuinen ja houkutteleva klikkausotsikko.
Koska media uutisoi mielellään myös yksittäisistä, yllättävistä tutkimuksista, ravitsemustiede saattaa uutisten valossa näyttäytyä lukijoille joskus ristiriitaisena ja poukkoilevana tieteenalana. Tänään media julistaa terveelliseksi yhden elintarvikkeen, ensi viikolla taas jonkun muun.
– Sekavien tiedeuutisten keskellä lukijalle tulee helposti hämmentynyt olo. Mitä oikein pitäisi syödä? Tässä hämmennyksen tilassa karismaattisen mielipidevaikuttajan on helppo astua esiin kertomaan, kuinka asiat oikein ovat. Karismaattiset totuudet vetoavat ihmisiin, koska haluamme, että asiat ovat selkeästi tietyllä tavalla, Tiina Sarja toteaa.
Sarjan mukaan väestötason lainalaisuuksiin ja keskiarvoihin nojautuvan tutkijan voi joskus olla vaikea pärjätä julkisessa keskustelussa karismaattiselle mielipidevaikuttajalle, joka vetoaa tunteisiin ja omiin kokemuksiin. Väestötason suosituksia saattaa olla hankala uskoa, jos oma tunne ja olotila sanovat toista.
– Kun vastakkain ovat tieto ja tunne, konflikti tieteen ja kokemuksen välillä voi olla valmis, Sarja sanoo.
Miten asiantuntija saa äänensä kuuluviin?
Media saattaa entisestään ruokkia vastakkainasettelua, sillä viime vuosina on tullut tavaksi nostaa keskusteluissa vastakkain esimerkiksi tieteellistä tutkimusta tekevä professori ja aihepiiriin intohimolla suhtautuva kokemusasiantuntija. Millä keinoin tutkija-asiantuntijan on mahdollista saada oma viestinsä kuuluviin?
– Luottamus asiantuntijoihin rakentuu tänä päivänä yhä enemmän henkilöiden, eikä instituutioiden kautta. Jotta voi olla uskottava asiantuntija, pelkkä tiedollinen osaaminen ei enää riitä. Vaikuttava terveysviestintä ei ole vain tietoa ja valistamista, vaan myös tunnetta ja henkilökohtaista kohtaamista. Sosiaalisen median terveysyhteisöjen suosio perustuu tiedon jakamiseen, emotionaaliseen tukeen ja kokemukseen kohtaamisesta, sanoo terveysviestinnän asiantuntija, ETT Janne Huovila, joka työskentelee viestintäkonsulttina Ahjo Communicationsilla.
Huovila arvelee, että kokemuksiin ja mielipiteisiin perustuva vaikuttaminen uppoaa helposti ihmisiin, koska siinä korostuu yksilöllinen hyvinvointi tässä ja nyt. Tieteessä taas puhutaan paljon väestötason sairastumisriskeistä pitkällä aikavälillä.
– Vaikuttavan tiedon pitää jollakin tapaa ankkuroitua ihmisten arjen virtaan. Siihen arkeen, jossa tehdään lukuisia terveyspäätöksiä joka päivä, hän painottaa.
Huovilan mukaan arkijärki on tiedeviestijän paras kaveri, ei pahin vihollinen. Kun asiantuntija osaa viestiä osana ihmisten arkea ja arkijärkeä, viestinnän mahdollisuudet paranevat.
– Tunnustettu asiantuntija on eräänlainen uuden ajan kylälääkäri, jonka on oltava siellä missä ihmisetkin ovat. Uuden ajan kylälääkäri on aito, inhimillinen ja näkemyksellinen. Hän käy dialogia ja osaa argumentoida. Hän pyrkii tiedon ja teknologian tarjoajasta luottamuksen ja osallisuuden rakentajaksi.
Huovilan mukaan on tärkeää, että terveydenhoidon ammattilaiset osallistuvat Facebook-keskusteluihin, kommentoivat blogeihin ja antavat haastatteluja.
– Näin katkaistaan siivet pseudohömpältä ja kannustetaan kollegoita, jotka ovat valmiita vaikuttamaan mediassa omalla ajallaan, hän sanoo.
Kirjoittaja:
Krista Korpela-Kosonen
Lähteet:
Tiina Sarjan ja Janne Huovilan puheenvuorot Elintarvikepäivässä Helsingissä 16.5.2017.
Janne Huovila: Uuden ajan kylälääkäri kantaa vastuunsa vaihtoehtoisten faktojen maailmassa. https://ahjocomms.fi/2017/02/uuden-ajan-kylalaakari-kantaa-vastuunsa-vaihtoehtoisten-faktojen-maailmassa/
Ravitsemuskatsaus 1-2017Kuka kuuntelee ravitsemuksen asiantuntijaa? 21.6.2017