Kouluruokailu opettaa ja osallistaa

Tam­mi­kuus­sa 2017 jul­kais­tuis­sa uu­dis­te­tuis­sa Syö­dään ja opi­taan yh­des­sä -kou­lu­ruo­kai­lu­suo­si­tuk­sis­sa on­nis­tu­nut kou­lu­ruo­kai­lu ki­tey­te­tään seit­se­mään ulot­tu­vuu­teen. Ulot­tu­vuuk­sis­ta mak­sut­to­muus, tar­koi­tuk­sen­mu­kai­suus, täy­si­pai­noi­suus ja oh­jaus nou­se­vat kou­lu­ruo­kai­lua kos­ke­vis­ta pe­rus­o­pe­tus­lain kir­jauk­sis­ta. Kol­me muu­ta ulot­tu­vuut­ta ovat kes­tä­vyys, tur­val­li­suus ja mauk­kaus.

Uu­det suo­si­tuk­set ei­vät tuo ra­vit­se­muk­sen näkö­kul­mas­ta mer­kit­tä­vää uut­ta kou­lu­ruo­kai­luun. Asi­ak­kaal­le nä­ky­vin muu­tos on kas­vis­ten osuu­den li­sää­mi­nen. Kas­vis­ruo­ka­va­li­os­ta suo­si­tuk­ses­sa ku­va­taan tar­kem­min ve­gaa­ni­ruo­ka­va­lio, mut­ta sen, sa­moin kuin mui­den eet­tis­ten ruo­ka­va­li­oi­den tar­jo­a­mi­nen jä­te­tään pai­kal­li­sen har­kin­nan va­raan.

Ruo­ka­kas­va­tus on uu­des­sa suo­si­tuk­ses­sa ai­em­paa pai­na­vam­min esil­lä. Kou­lu­ruo­kai­lu­suo­si­tus on tar­koi­tet­tu tu­ke­maan pe­rus­kou­lun vuon­na 2016 käyt­töön ote­tun ope­tus­suun­ni­tel­man ruo­ka-, ter­veys- ja tapa­kas­va­tuk­sel­li­sia sekä kes­tä­vään elä­män­ta­paan liit­ty­viä ta­voit­tei­ta. Kou­lu­ruo­kai­lu­suo­si­tuk­ses­sa an­ne­taan mo­nen­lai­sia vaih­to­eh­to­ja op­pi­lai­den osal­li­suu­den li­sää­mi­seen. Esi­merk­ke­jä näis­tä ovat kou­lu­ruo­ka­pa­nee­lin toi­min­ta, TET-har­joit­te­lu oman kou­lun keit­ti­ös­sä ja kou­lu­ruo­kai­lu­kum­mi­na toi­mi­mi­nen nuo­rem­mil­le op­pi­lail­le.

Enemmistö oppilaista syö koululounaan

TEA 2015 -ti­las­to­kat­sauk­sen mu­kaan edel­lis­tä, vuon­na 2008 jul­kais­tua kou­lu­ruo­kai­lu­suo­si­tus­ta nou­dat­ti kou­lu­lou­naan ja väli­pa­lo­jen jär­jes­tä­mi­ses­sä 71 pro­sent­tia kou­luis­ta. Tut­ki­muk­ses­sa ei yk­si­löi­ty tar­kem­min sitä, mi­ten vas­taa­jat ovat tul­kin­neet suo­si­tuk­sen ”nou­dat­ta­mi­sen”. Sa­man kat­sauk­sen mu­kaan 67 pro­sen­tis­sa kou­luis­ta op­pi­lai­ta osal­lis­tet­tiin jol­la­kin ta­val­la kou­lu­ruo­kai­lun suun­nit­te­luun, to­teut­ta­mi­seen tai ar­vi­oin­tiin.

Tie­to pe­rus­kou­lu­lais­ten osal­lis­tu­mi­ses­ta kou­lu­ruo­kai­luun pe­rus­tuu laa­jal­ti ylä­kou­luis­sa to­teu­te­tun Kou­lu­ter­veys­ky­se­lyn tu­lok­siin. Vuo­den 2015 kou­lu­ter­veys­ky­se­lys­sä 30 pro­sent­tia 8. ja 9. luo­kan op­pi­lais­ta il­moit­ti, ett­ei syö päi­vit­täin kou­lu­lou­nas­ta. Tu­los­ta on kä­si­tel­ty jul­ki­suu­des­sa laa­jas­ti. Mik­si enem­mis­tö syö kou­lu­lou­naan, on vä­hem­män kes­kus­tel­tu aihe, jos­ta voi­si op­pia enem­män. Ala­kou­lu­lais­ten osal­ta ei ole tois­tai­sek­si ke­rät­ty vas­taa­vaa tie­toa.

ProMeal tuo tietoa oppilaiden kouluruokailukäsityksistä

Ruo­ka­kas­va­tuk­sen ja op­pi­lai­den osal­lis­tu­mi­sen ke­hit­tä­mi­sek­si on tar­peen tie­tää, mi­ten op­pi­laat ko­ke­vat ja kä­sit­tä­vät kou­lu­ruo­kai­lun. Suo­mes­ta on poh­jois­mai­sen ProMeal-kou­lu­ruo­kai­lu­tut­ki­muk­sen yh­tey­des­sä ke­rät­ty moni­puo­li­nen ala­kou­lu­i­käis­ten las­ten kou­lu­ruo­kai­lua tar­kas­te­le­va ai­neis­to. Las­ten kä­si­tyk­siä ja ko­ke­muk­sia kä­sit­te­le­vä laa­dul­li­nen ai­neis­to ke­rät­tiin luku­vuon­na 2013-2014 eläy­ty­mis­ker­to­mus­ten ja fo­kus­ryh­mä­kes­kus­te­lu­jen avul­la. Valo­kuva­läh­töi­set kes­kus­te­lut osoit­tau­tui­vat lap­sia in­nos­ta­vak­si tut­ki­mus­me­ne­tel­mäk­si.

Kes­kus­te­luis­sa kou­lu­ruo­kai­lus­ta hah­mot­tui moni­u­lot­tei­nen kuva, joka ra­ken­tui tar­jo­tun ruu­an li­säk­si muun mu­as­sa ruo­kai­luun liit­ty­vis­tä so­si­aa­li­sis­ta roo­leis­ta ja koh­taa­mi­sis­ta, ruo­kai­lu­ti­las­ta ja –käy­tän­nöis­tä, sään­nöis­tä ja op­pi­mis­ta­voit­teis­ta sekä laa­jem­mis­ta ruo­kai­lun re­surs­sei­hin ja or­ga­ni­soin­tiin liit­ty­vis­tä rat­kai­suis­ta. Kes­kus­te­luis­ta oli ero­tet­ta­vis­sa myös kaik­ki seit­se­män suo­si­tuk­ses­sa mai­nit­tua on­nis­tu­neen kou­lu­ruo­kai­lun ulot­tu­vuut­ta.

Oppilaat arvostavat maksutonta ”kunnon ruokaa”

Ana­lyy­sis­sä kes­kus­te­lu­ai­neis­tos­ta erot­tui nel­jä jän­ni­tet­tä, joi­ta oli­si hyvä huo­mi­oi­da kou­lu­ruo­kai­lua ke­hi­tet­tä­es­sä. Op­pi­laat ar­vos­ti­vat mak­su­ton­ta ruo­kai­lua, joka tar­jo­aa mah­dol­li­suu­den ter­veel­li­sen ”kun­non ruu­an” naut­ti­mi­seen päi­vit­täin. Väli­pa­la­mai­se­na pi­det­ty­jä voi­lei­pä­e­väi­tä ja pika­ruo­ka­tyy­li­siä piz­zaa ja ham­pu­ri­lais­ta ei toi­vot­tu joka­päi­väi­sek­si ruu­ak­si. Tar­jot­tu ruo­ka he­rät­ti myös ar­vos­te­lua. Op­pi­lai­den ne­ga­tii­vi­ses­ti vä­rit­ty­nyt kou­lu­ruo­kaa ku­vai­le­va sa­nas­to oli moni­puo­li­sem­paa kuin hy­vää ruo­kaa ku­vaa­va sa­nas­to. Huo­no ruo­ka oli esi­mer­kik­si klimppistä, ve­tis­tä tai muussimaista, hyvä ruo­ka yk­sin­ker­tai­ses­ti ”ei-pa­haa”.

Op­pi­laat nos­ti­vat yh­des­sä syö­mi­sen ja mui­den kans­sa jut­te­lun kou­lu­ruo­kai­lun tär­ke­äk­si si­säl­lök­si, jota kui­ten­kin haas­taa kii­rei­nen ja me­lui­sa ruo­kai­lu­ti­lan­ne. Op­pi­laat toi­vat esiin myös ruo­kai­lun pe­da­go­gi­sen ulot­tu­vuu­den: ruo­kai­lus­sa voi esi­mer­kik­si op­pia mais­ta­maan uu­sia ruo­kia tai kuo­ri­maan pe­ru­noi­ta. Toi­saal­ta ruo­kai­lua ku­vat­tiin sel­väs­ti ta­val­li­ses­ta luok­ka­op­pi­mi­ses­ta poik­ke­a­va­na ti­lan­tee­na, jos­sa saa ren­tou­tua. Mi­ten siis ke­hit­tää ruo­kai­lua pe­da­go­gi­se­na ti­lan­tee­na niin, että sen va­paa-ajan­o­mai­nen luon­ne säi­lyy?

Sekä sääntöjä että valinnan mahdollisuuksia

Nel­jäs jän­ni­te op­pi­lai­den pu­hees­sa syn­tyi kont­rol­lin ja au­to­no­mi­an vä­lil­lä. Op­pi­lai­den kes­kus­te­luis­sa ruo­kai­lu jä­sen­tyi ti­lan­teek­si, jota sää­te­le­vät mo­net käyt­täy­ty­mi­seen, ruo­ka­rau­haan ja su­ju­vuu­teen liit­ty­vät sään­nöt. Opet­ta­ja näyt­täy­tyi lap­sil­le eri­tyi­ses­ti sään­tö­jen ja jär­jes­tyk­sen val­vo­ja­na. Las­ten pu­hees­ta nou­si esiin toi­ve mah­dol­li­suu­des­ta va­li­ta sa­laat­ti­buf­fe­tis­ta tai pää­ruo­as­ta mie­lei­nen vaih­to­ehto, oma is­tu­ma­paik­ka tai het­ki, jol­loin läh­tee ruo­kai­lus­ta.

ProMeal-tut­ki­muk­sen mu­kaan op­pi­laat ar­vos­ta­vat mah­dol­li­suut­ta va­li­ta sa­laat­ti­buf­fe­tis­ta omal­le lau­ta­sel­le mie­lui­sin vaih­to­ehto. Kuva: Kris­ta Kor­pe­la-Ko­so­nen

Miten kehittää kouluruokailua?

Edel­lä esi­tet­tyi­hin ruo­kai­luun liit­ty­viin jän­nit­tei­siin ei ole ole­mas­sa ns. help­po­ja rat­kai­su­ja. Ne on kui­ten­kin hyvä tie­dos­taa kou­lu­ruo­kai­lun ke­hi­tys­työs­sä ja et­siä rat­kai­su­ja yh­des­sä in­no­va­tii­vi­ses­ti. ProMeal-tut­ki­muk­sen laa­dul­li­nen ai­neis­to osoit­taa, että jo nel­jäs­luok­ka­lai­set op­pi­laat ky­ke­ne­vät moni­puo­li­seen kou­lu­ruo­kai­lu­kes­kus­te­luun ja asi­oi­den pe­rus­te­le­mi­seen. Tätä kan­nat­taa­kin hyö­dyn­tää pe­da­go­gi­ses­ti oppi­tun­neil­la. Op­pi­lai­den ot­ta­mi­nen mu­kaan kou­lu­ruo­kai­lun käy­tän­nöis­tä ja sään­nöis­tä so­pi­mi­seen on tär­keä osa las­ten osal­lis­ta­mis­ta.

Kou­lu­ruo­kai­lua to­teu­te­taan aina ra­jal­li­sin re­surs­sein. Myös op­pi­laat nos­ti­vat sääs­tä­mis­tar­peen ja ra­ho­jen vä­hyy­den esiin kes­kus­te­luis­sa. Kou­lu­ruo­kai­lun ke­hit­tä­mi­sen ei soi­si jää­vän vain toi­ve­ruo­ka­lis­to­jen ke­hit­te­lyk­si, vaan käy­tet­tä­vis­sä ole­vat re­surs­sit on hyvä ot­taa mu­kaan yh­tei­seen poh­din­taan. Täl­löin suun­nit­te­lus­ta tu­lee re­a­lis­tis­ta, oi­ke­aa elä­mää myö­täi­le­vää.

Yksi op­pi­mi­sen ulot­tu­vuus suun­tau­tuu kou­lus­ta ulos­päin. On­nis­tu­neen kou­lu­ruo­kai­lun re­surs­sit ei­vät ”pu­toa tai­vaas­ta”, vaan ne syn­ty­vät osa­na kun­nal­lis­ten vir­ka­mies­ten val­mis­te­lu­työ­tä ja po­liit­tis­ta pää­tök­sen­te­koa. Op­pi­lai­ta voi­vat yh­des­sä ot­taa sel­vää, mis­sä ja mi­ten kou­lu­ruo­kai­lun re­surs­seis­ta pää­te­tään tai mi­ten kun­ta­lai­nen tai kou­lu voi vai­kut­taa ruo­kai­lun re­surs­sei­hin.

Joukkoruokailun keittäjä vai kouluravintolan kokki?

Kou­lu­ruo­kai­lul­la on mer­kit­tä­vä roo­li osa­na yh­teis­kun­nal­lis­ta ja yk­si­löl­lis­tä ruo­ka­kult­tuu­rin liit­ty­vää so­si­aa­lis­tu­mis­pro­ses­sia. Kou­lu­ruo­kai­lus­sa si­säis­te­tyt aja­tus­mal­lit, ar­vot ja suh­tau­tu­mis­ta­vat saat­ta­vat mää­rit­tää vah­vas­ti­kin tu­le­vaa suh­tau­tu­mis­ta ruo­kaan ja syö­mi­seen. Jo käy­te­tyt kä­sit­teet luo­vat mie­li­ku­vaa ta­pah­tu­mas­ta. Ruok­kii­ko siis keit­tä­jä lap­set jouk­ko­ruo­kai­lus­sa vai val­mis­taa­ko kok­ki op­pi­las­a­si­ak­kail­le kou­lu­ra­vin­to­las­sa ruo­kaa?

Päi­vit­täin koko luku­vuo­den ja pe­rus­kou­lu­po­lun tois­tu­va­na ta­pah­tu­ma­na kou­lu­ruo­kai­lu tar­jo­aa mo­nia mah­dol­li­suuk­sia tie­toi­seen ruo­ka­kas­va­tuk­seen. Tois­tu­vuu­ten­sa vuok­si kou­lu­ruo­kai­lu kas­vat­taa var­mas­ti sil­loin­kin, kun kas­va­tus­vai­ku­tus­ta ei ole tie­dos­tet­tu ja kas­va­tus­ta suun­nat­tu tie­toi­ses­ti ha­lut­tu­ja ta­voit­tei­ta koh­ti. Toi­vot­ta­vas­ti ku­kaan ei kou­lu­ruo­kai­lun myö­tä opi va­hin­gos­sa ai­no­as­taan syö­mään superhiljaa ja mah­dol­li­sim­man no­pe­as­ti.

Moni­puo­li­sen ruo­kaan liit­ty­vän sa­nas­ton ke­hit­ty­mi­nen, va­li­tus­pu­heen kään­tä­mi­nen poh­din­nak­si ja ar­gu­men­toin­nik­si ja riit­tä­vän au­to­no­mi­an mah­dol­lis­ta­va itse­sää­te­lyn op­pi­mi­nen ovat esi­merk­ke­jä kan­na­tet­ta­vis­ta ruo­ka­kas­va­tuk­sel­li­sis­ta ta­voit­teis­ta. Ruo­ka­kas­va­tuk­sen ohel­la on kui­ten­kin tär­ke­ää koko ajan muis­taa, että ruo­kai­lu on lap­sil­le tär­keä yh­tei­nen het­ki ver­tais­ten kans­sa ja tau­ko oppi­tun­ti­työs­ken­te­lys­tä. Op­pi­laal­le on­nis­tu­nut kou­lu­ruo­kai­lu on aina enem­män kuin suo­si­tus­ten mu­kai­set ulot­tu­vuu­det tai ope­tus­suun­ni­tel­man ta­voit­teet.

Kir­joit­ta­jat:

ETM Maa­rit Lau­ri­nen vä­lit­tää ak­tii­vi­ses­ti kou­lu­ruo­kai­lu-uu­ti­sia Face­book-si­vus­tol­la Kou­lu­ruo­ka­tie­to­pank­ki sekä bloggaa kou­lu­ruo­ka­tie­to­pank­ki.blogspot.fi.

FT, ETM, KM San­na Tal­via on ra­vit­se­mus­kas­va­tuk­sen asi­an­tun­ti­ja, joka työs­ken­te­lee täl­lä het­kel­lä KE­HU­VA –hank­kees­sa Itä-Suo­men yli­o­pis­tos­sa.

Kum­pi­kin kir­joit­ta­ja on ol­lut mu­ka­na ProMeal-kou­lu­ruo­kai­lu­tut­ki­muk­ses­sa

Läh­teet:

Berggren L. ym. Nordic children’s conseptualizations of healthy eating in relation to school lunch. Health Education 2017;117:130-147.

Tal­via S & Tuijula T. Lau­ta­sen tuol­ta puo­len: ala­kou­lu­lais­ten kou­lu­ruo­kai­lu­pu­heen tee­mat ja ke­hit­tä­mi­sen jän­nit­teet. Ar­tik­ke­li­käsi­kir­joi­tus ver­tais­ar­vi­oin­nis­sa.

Waling M. ym. School meal pro­vi­si­on, health and cognitive function in a Nordic setting – the ProMeal-study: description of methodology and the Nordic context. Food & Nutrition Research 2016;60:1-11.

Hy­vin­voin­nin ja ter­vey­den edis­tä­mi­nen pe­rus­kou­luis­sa – TEA 2015. Wiss, Kir­si; Haka­mäki, Pia; Hie­ta­nen-Pel­to­la, Marke; Kos­ki­nen, Han­na; Lai­ti­nen, Kris­tii­na; Man­ni­nen, Mar­jaa­na; Saa­ris­to, Vesa; Ståhl, Timo. THL Ti­las­to­kat­saus 2/2016 https://www.thl.fi/fi/tilastot/tilastot-aiheittain/terveyden-ja-hyvinvoinnin-edistaminen/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistaminen-peruskouluissa-tea-2015

Syö­dään ja opi­taan yh­des­sä –kou­lu­ruo­kai­lu­suo­si­tus. Val­ti­on ra­vit­se­mus­neu­vot­te­lu­kun­ta VRN. Kide: 2017_29 http://www.julkari.fi/handle/10024/131834

Kou­lu­ter­veys­ky­se­lyn tu­lok­set ovat näh­tä­vil­lä THL:n verk­ko­si­vuil­la https://www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/vaestotutkimukset/kouluterveyskysely/tulokset (luettu 18.4.2017)

Uu­dis­tu­nut kou­lu­ruo­kai­lu­suo­si­tus lin­jaa on­nis­tu­neen kou­lu­ruo­kai­lun seit­se­män ulot­tu­vuut­ta. Läh­de: VRN. 2017. Syö­dään ja opi­taan yh­des­sä – kou­lu­ruo­kai­lu­suo­si­tus. Kide 29. Juvenes Print, Hel­sin­ki.