Yhdessä enemmän

– Kouluruokailu 2.0

Kou­lu­ruo­kai­lu 2.0 on uu­den­lai­nen opin paik­ka siinä yhdistyvät tiedot, taidot ja oppilaan omat hyvinvointia edistävät valinnat. Kouluruokailun asiantuntijat muistuttivat toukokuussa Helsingissä järjestetyssä Elintarvikepäivässä, että ruoka on tärkeä pedagoginen väline sekä oppiaineissa että kouluruokailussa.

FT Sei­ja Lin­tu­kan­gas-Kari toi pu­heen­vuo­ros­saan esiin, kuin­ka ko­din ja kou­lun sekä moni­ala­o­saa­jien toi­mi­ala­ra­jat ylit­tä­väl­lä yh­teis­työl­lä voi­daan luo­da edel­ly­tyk­set hou­kut­te­le­viin ruo­kai­lu­ti­lan­tei­siin kou­lus­sa. Ruo­ka­pal­ve­lu­hen­ki­lös­tö, opet­ta­jat ja op­pi­laat ovat maa- ja met­sä­ta­lous­mi­nis­te­ri­ön ra­hoit­ta­mas­sa kou­lu­tus­ko­ko­nai­suu­des­sa poh­ti­neet, mi­ten ai­nut­laa­tui­nen suo­ma­lai­nen kou­lu­ruo­kai­lu – School Dining in Finland – tu­li­si saa­da yh­teis­voi­min tuot­teis­tet­tua jopa kan­sal­li­sek­si vien­ti­tuot­teek­si.

Lin­tu­kan­gas-Kari nos­ti esil­le myös ruo­ka­si­vis­tyk­sen kä­sit­teen ja poh­ti kei­no­ja ruo­ka­si­vis­tyk­sen nos­ta­mi­seen Suo­mes­sa. Haas­tee­na on, mi­ten koko kou­lu­yh­tei­sö ja van­hem­mat saa­daan mu­kaan yh­tei­siin tal­koi­siin ruo­ka­si­vis­tyk­sen puo­les­ta.

Pro­fes­so­ri Päi­vi Palo­joki muis­tut­ti omas­sa pu­heen­vuo­ros­saan, että kou­lu­ruo­ka on osa laa­jem­paa me­dia- ja ruo­ka­kult­tuu­ris­ta ym­pä­ris­töä. Ruo­ka on kult­tuu­ri­ses­ta näkö­kul­mas­ta ih­mi­sel­le pal­jon muu­ta­kin kuin ra­vin­toa. Kult­tuu­ri­ses­ti ja­et­tu­ja kä­si­tyk­siä hy­väs­tä ja huo­nos­ta ruo­as­ta voi­daan yllä­pi­tää ja toisintaa pu­heen avul­la. Hy­vän kier­re voi­daan saa­da kou­lu­ruo­kai­lus­sa ai­kaan myös pu­heen ja nuo­ren huo­mi­oi­mi­sen kei­noin. Esi­mer­kik­si Kris­tii­na Jan­ho­sen väi­tös­kir­ja­tut­ki­mus vuo­del­ta 2016 osoit­taa, että myön­teis­tä suh­tau­tu­mis­ta kou­lu­ruo­kaan saa­daan ai­kaan ak­ti­voi­mal­la nuo­ria ja ot­ta­mal­la kou­lu­ruo­kai­luun liit­ty­viä tee­mo­ja eri oppi­ai­nei­den aihe­si­säl­löik­si.

Ruo­ka on pe­da­go­gi­nen op­pi­mi­sen vä­li­ne niin eri oppi­ai­neis­sa kuin kou­lu­ruo­kai­lus­sa­kin. Op­pi­mi­sen ja ruo­kaan liit­ty­vän tie­don kä­sit­te­lyn kan­nal­ta ruo­ka­ym­pä­ris­töt ovat muut­tu­neet ai­kai­sem­paa moni­mut­kai­sem­mik­si. Alal­la on pal­jon eri­lai­sia vies­ti­jöi­tä, joil­la on ko­vin mon­ta ’to­tuut­ta’ edis­tet­tä­vä­nään. Voi­daan­kin väit­tää, että ar­jes­sa ja ih­mis­ten mie­lis­sä tie­to, kä­si­tyk­set ja mie­li­ku­vat hel­pos­ti se­koit­tu­vat, jol­loin asi­an­tun­ti­juu­den ra­jat hä­mär­ty­vät ja tie­teel­li­nen asi­an­tun­ti­juus ky­seen­a­lais­te­taan. Täs­tä seu­raa ruo­ka­pu­hees­sa jo nä­ky­vä ti­lan­ne, jos­sa val­lit­see yleis­tä­mi­sen vaa­ra. Yk­sit­täis­ta­pauk­set ovat mer­kit­tä­väm­piä kuin tie­teen tu­lok­set, mie­li­pi­teet se­koit­tu­vat fak­toi­hin ja ih­mi­set al­ka­vat us­koa sii­hen, että hy­vää ter­veyt­tä voi hank­kia ja yllä­pi­tää eri­nä­köis­ten kik­ko­jen ja yk­sit­täis­ten ruo­ka-ai­nes­ten maa­gis­ten omi­nai­suuk­sien avul­la.

Näyt­tää­kin sil­tä, että kou­lu­ruo­kai­luun liit­ty­vän ruo­ka­kas­va­tuk­sen sekä ra­vit­se­mus­a­si­oi­den op­pi­mi­ses­sa on­gel­ma ei ole tie­don puu­te. Haas­teel­lis­ta on sen si­jaan mie­lek­käi­den tie­don­kä­sit­te­ly­tai­to­jen opet­te­lu, mo­ti­vaa­ti­on ja hen­ki­lö­koh­tais­ten mer­ki­tys­ten luo­mi­nen sekä arki­jär­jen käyt­tö. Näil­lä kei­noin tut­kit­tu ra­vit­se­mus­tie­to saa­daan kui­ten­kin siir­ty­mään käy­tän­töön ja op­pi­lai­den sekä hei­dän van­hem­pien­sa käyt­tö­pää­o­mak­si.

Kou­lu­ruo­kai­lu 2.0 on­kin uu­den­lai­nen opin paik­ka siellä yhdistyvät tiedot, taidot ja oppilaan omat hyvinvointia edistävät valinnat. Koko koulu kasvattaa ja koulu kasvattaa esimerkillään, kuten Seija Lintukangas-Kari muistutti esityksessään.

Kir­joit­ta­ja:

Päi­vi Palo­joki työs­ken­te­lee koti­ta­lous­pe­da­go­gii­kan pro­fes­so­ri­na Hel­sin­gin yli­o­pis­tos­sa. Hän tut­kii ja opet­taa ruo­kaan, op­pi­mi­seen ja kas­va­tuk­seen liit­ty­viä ai­hei­ta tu­le­vil­le koti­ta­lous­o­pet­ta­jil­le.

Läh­teet:

Kris­tii­na Jan­ho­nen. Adolescents’ Participation and Agency in Food Education (väi­tös­kir­ja). Hel­sin­gin yli­o­pis­to, 2016.

Viih­tyi­sä ruo­kai­lu­mil­jöö edis­tää myön­teis­tä suh­tau­tu­mis­ta kou­lu­ruo­kaan. Kuva: Kris­ta Kor­pe­la-Ko­so­nen

Ra­vit­se­mus­kat­saus 1-2017Kuka kuun­te­lee ra­vit­se­muk­sen asi­an­tun­ti­jaa? 21.6.2017