Suomessa syödään yhdessä vähemmän kuin muissa Euroopan maissa. Näin ei ole aina ollut, eikä näin tarvitse aina olla. Suomi 100 -juhlavuoden kärkihanke Syödään yhdessä tuo suomalaiset takaisin saman pöydän ympärille. Ruoka-alan yhteisessä suurhankkeessa on mukana yli 150 toimijaa. Tavoitteena on lisätä yhdessä syömisen ja jakamisen kulttuuria. Tapahtumia ja tekoja riittää koko vuoden ajaksi.
Yksin tankkaavia juroja vai muutosta kaipaavia uuskyläläisiä?
Tutkimuksia selatessa tulee helposti ajateltua, että ruokailu on Suomessa enemmän energian tankkaamista kuin tärkeä yhteisöllisyyden kulmakivi. OECD-maiden vertailun mukaan suomalaiset perheet viettävät vähemmän aikaa samassa ruokapöydässä kuin muut. Syödään yhdessä -lähtötasotutkimus kertoo samaa tarinaa: vain joka toinen perhe syö päivittäin tai lähes päivittäin yhdessä. Työpaikkojen kimppalounailla käy vain noin kolmannes porukasta ja yhteiset kahvihetketkin jättää väliin joka neljäs. Suomalainen kutsuu ruokavieraita kotiinsa vain lähinnä jouluna ja juhannuksena. Syyksi ihmiset nimeävät ennen kaikkea kiireen.
Usein ilmiö kuitataan vetoamalla siihen, että tällaisia me suomalaiset nyt vaan olemme: vähän juroja ja yksin mököttäviä. Pieni historian tarkastelu osoittaa, että tällä legendalla on yllättävän ohut pohja.
Entisajan suomalainen kyläkulttuuri oli hyvin yhteisöllistä. Suomalaisesta talkoohengestä puhuttaessa moni matkaa mielessään 1950-luvulle, jolloin rakennettiin yhdessä sekä oma että naapurin talo ja pidettiin elojuhlat siinä välissä. Tosiasiassa jo entisaikojen maatiloilla piikojen ja renkien elämä pyöri yhteisen pöydän ja samaan hiileen puhaltamisen ympärillä. Nopeat muutokset, kuten maaltamuutto, pysyvien kyläyhteisöjen purkautuminen ja individualismin nousu toivat mukanaan paljon hyvää, mutta veivät mennessään entiset yhteisöllisyyden rakenteet. Tilalle tuli yksinäisyyttä ja erillisyyden tunnetta. Yhteisölliset taidot rapistuivat, mutta kaipuu yhteisestä pöydästä jäi.
Ruokapöytä – se sosiaalisempi media
Jos sanotaan, että ruoka on lääke, niin yhdessä syömisen voisi sanoa olevan kattavampi hoitosuunnitelma. Yhdessä syöminen on luonteva ja lempeä tapa tuoda ihmisiä yhteen, ehkäistä yksinäisyyttä, pehmentää erilaisuuden tunnetta, kokea yhteenkuuluvuutta, lisätä elämänlaatua ja nauttia elämästä. Se on helpoimpia ja tehokkaimpia tapoja lisätä yhteisöllisyyttä. Töissä yhteiset ruokatunnit ja kahvitauot edistävät työhyvinvointia ja vaikuttavat olennaisesti työssä jaksamiseen ja työtehoon.
Perheen yhteisten aterioiden on havaittu olevan yhteydessä mm. lasten ja nuorten hyvinvointiin, itsetuntoon ja koulumenestykseen, myönteiseen kehonkuvaan ja terveellisiin ruokavalintoihin. Yhdessä syömisen on todettu myös suojaavan päihteiden käytöltä, itsetuhoiselta ajattelulta ja lisäävän perheen yhteenkuuluvuuden tunnetta.
Suomessa yhteisöllisyys on otettu hyötykäyttöön. Uusissa suomalaisissa lapsiperheiden ja koulujen ruokasuosituksissa painotetaan yhdessä syömistä ja ruokailoa. Suositusten lisäksi Suomessa syntyy paljon maailmalla kiinnostusta herättäviä, yhteisöllisiä ruokailmiöitä, kuten Ravintolapäivä, Illallinen taivaan alla ja tietenkin maksuton kouluruokailu. Unelmat ovat usein yhdessä talkoovoimin tehtyjä – niin myös Syödään yhdessä -hanke.
Yhteisestä unelmasta teoiksi
Muutama vuosi sitten ruokatoimijat alkoivat yhdessä miettiä, mikä voisi olla alan yhteinen lahja 100-vuotiaalle Suomelle. Yksittäisistä unelmista alkoi muodostua yksi yhteinen tavoite: ”Kun Suomi täyttää 100 vuotta, syödään yhdessä! Kaikki on kutsuttu.” Nyt mukana on yli 150 yritystä, järjestöä, yhdistystä, yhteisöä, kylää ja kaupunkia. Tavoitteena on houkutella suomalaiset takaisin yhteisen pöydän ääreen, luoda uudenlaista kyläilykulttuuria, antaa aikaa kohtaamiselle, toistemme kuulemiselle, näkemiselle ja ruokailolle.
Kun kokkeja on satoja, niin on myös soppia. Runsaan paikallistoiminnan lisäksi jokaisen kuukauden kuudes päivä antaa erityisen syyn kutsua tai tulla kutsutuksi. Elokuussa juhlitaan kansallista Mustikkapiirakkapäivää, lokakuussa syödään yhdessä töissä, marraskuussa ravintolassa. Varsinainen juhlakausi alkaa 100 päivää ennen satasta, elokuun viimeisenä viikonloppuna. Silloin vietetään suurta Yhdessä -viikonloppua, joka on yksi Suomi 100 -vuoden päätapahtumista. Pitkiä pöytiä viritellään suurissa kaupungeissa kotimaassa ja ulkomailla. Kaikki kansallispuistommekin aukeavat pop up -ravintoloille, juhlille ja musiikille. Kylätalot täyttyvät juhlista.
Tuhannet ihmiset ympäri Suomen mahdollistavat paitsi juhlia myös arjen ihmeitä. Maahanmuuttajalapset ja kyläläiset tutustuvat yhteisessä kaupunkipuutarhassa, lonkkaleikkauksesta toipuva mummo tapaa ystävättäriä virtuaalikahvilla, uudelle paikkakunnalle muuttanut poika löytää opiskelijaruokalan ystäväpöydästä kaverin. Tärkeintä on, että jokaisella on joku, jonka kanssa istua hetken ja vaikka juoda kuppi kahvia.
Syödään yhdessä -hanke on Suomi 100 -juhlavuoden kärkihanke. Uudet toimijat pääsevät mukaan kumppaniksi 6.12.2017 asti. Naapurin voi kutsua kahville koska vaan. Lue lisää: www.syodaanyhdessa.fi. Seuraa #syödäänyhdessä #suomi100 Facebookissa ja Instagramissa
Kirjoittaja:
ETM Sini Garam työskentelee Suomalaisen ruokakulttuurin edistämissäätiössä ideaattorina. Hän on ruoka-alan yhteisen Syödään yhdessä -juhlavuosihankkeen projektipäällikkö ja kaikkiruokainen kyläilijä.
Ravitsemuskatsaus 1-2017Kuka kuuntelee ravitsemuksen asiantuntijaa? 21.6.2017