Viime vuonna suomalaiset söivät keskimäärin 81 kiloa lihaa, 80 kiloa viljaa, 67 kiloa hedelmiä ja 64 kiloa vihanneksia. Nestemäisiä maitovalmisteita nautittiin keskimäärin 161 litraa ja juustoa 26 kiloa.
Tiedot ilmenevät Luonnonvarakeskuksen (Luke) ravintotaseen ennakkotiedoista.
Hedelmien ja viljan kulutus kasvoi
Tuoreiden hedelmien kulutus kasvoi noin viisi prosenttia edellisvuodesta reiluun 60 kiloon henkeä kohti. Hedelmäsäilykkeitä ja kuivattuja hedelmiä syötiin yhteensä noin seitsemän kiloa. Tuoreiden vihannesten kulutus oli arviolta vajaa 64 kiloa. Luku sisältää myös mahdollisen hävikin.
Viljan kulutus kasvoi prosentin verran edellisvuodesta. Vehnää, kauraa ja riisiä syötiin kaikkia noin puoli kiloa edellisvuotta enemmän. Kauraa syötiin 6,4 kiloa, vehnää 44,7 kiloa ja riisiä 5,8 kiloa henkeä kohti. Vehnän kulutus oli vielä 1,5 kiloa vähäisempää kuin vuonna 2014. Ruista syötiin saman verran kuin edellisvuonna, 15,5 kiloa.
Siipikarjanliha on suosiossa
Lihan kokonaiskulutus kasvoi edellisvuodesta pari prosenttia. Kasvu johtuu lähinnä siipikarjanlihasta, jonka kulutus kasvoi lähes yhdeksän prosenttia. Naudan-, sian- ja lampaanlihaa syötiin suunnilleen saman verran kuin vuonna 2015. Tilasto sisältää myös riistan ja syötävät elimet.
Kananmunien kulutus jatkoi edelleen kasvuaan. Kananmunia syötiin viime vuonna lähes 12 kiloa henkeä kohti eli noin kolme prosenttia edellisvuotta enemmän.
Maidon kulutus laskussa
Viime vuonna maitoa juotiin noin 118 litraa henkeä kohti. Rasvattoman maidon kulutus laski lähes 10 prosenttia. Kevytmaidon ja täysmaidon kulutus oli edellisvuoden tasolla.
Piimän kulutus väheni hieman ja viilin kulutus oli suunnilleen edellisvuoden luokkaa. Jogurttia kului viitisen prosenttia edellisvuotta vähemmän. Kerman kulutus kasvoi vajaa viisi prosenttia. Nestemäisiä maitotuotteita käytettiin viime vuonna yhteensä reilut 161 litraa. Juuston kulutus laski myös hieman edellisvuodesta kasvettuaan useita vuosia.
Ravintotase kertoo kulutuksesta
Luken ravintotase on yhteenveto Suomen tärkeimpien elintarvikeryhmien tuotannosta, kotimaisesta käytöstä ja kulutuksesta. Taseessa lasketaan yli 60 tuotteesta kotimainen käyttö tuotannon, varaston muutoksen, viennin ja tuonnin perusteella. Kotimainen käyttö jakautuu edelleen eri käyttötarkoituksiin: eläinrehuksi, siemenkäyttöön, teollisuuden raaka-aineiksi sekä ruokakäyttöön, josta kulutusluvut saadaan jakamalla vuoden keskimääräisellä väkiluvulla.
Tiettyjen tuotteiden, kuten vihannesten, kulutusluvut ovat tällä tilastointimenetelmällä vain suuntaa antavia. Ne kuvaavat enemmänkin kulutukseen tarjolla ollutta määrää kuin toteutunutta kulutusta, koska muun muassa varastotappioiden ja muun hävikin määrää ei ole saatavissa ja ne sisältyvät tällöin kulutusmääriin. Lihan kulutusmäärät on ravintotaseessa ilmoitettu luullisena eli ruholihana. Luullisesta lihasta on luutonta 80 prosenttia. Lisäksi kypsennyshävikki vaihtelee 10–30 prosentin välillä tuotteesta riippuen. Kypsänä syöty liha on noin 50 prosenttia luullisen lihan määrästä.
KL
Lähde:
Luonnonvarakeskus (Luke), Ravintotase 2016 (ennakko) http://stat.luke.fi/ravintotase-2016-ennakko-ja-2015-lopulliset-tiedot_fi
Ravitsemuskatsaus 1-2017Kuka kuuntelee ravitsemuksen asiantuntijaa? 21.6.2017