Monimuotoinen mikrobiomi tukee terveyttä

Ih­mis­e­li­mis­töä asut­taa val­ta­va jouk­ko mik­ro­be­ja, joi­den kans­sa eläm­me tii­viis­sä vuo­ro­vai­ku­tuk­ses­sa. Mik­ro­bi­so­lu­jen koko­nais­mää­rä eli­mis­tös­sä on ar­vi­ol­ta jopa 10¹⁴. Val­ta­osa niis­tä si­joit­tuu ihol­le ja lima­kal­voil­le, uro­ge­ni­taa­li­a­lu­eel­le ja ruo­an­su­la­tus­ka­na­vaan, eten­kin suo­lis­toon. Suo­lis­to­mik­ro­beil­la on huo­mat­ta­va mer­ki­tys ih­mi­sen ter­vey­del­le, eikä ole lain­kaan yh­den­te­ke­vää, mil­lai­nen mik­ro­bis­to suo­lis­tos­sa ma­jai­lee.

Vau­va saa en­sim­mäi­set suo­lis­to­mik­ro­bin­sa syn­ny­tyk­sen yh­tey­des­sä äi­dil­tään. Pit­kään on aja­tel­tu, että ala­tie­syn­ny­tys on vau­van suo­lis­ton mik­ro­bi­omin ke­hit­ty­mi­sen kan­nal­ta tär­keä eri­tyi­ses­ti sik­si, että vau­van eli­mis­töön siir­tyy sii­nä emät­ti­men mai­to­hap­po­bak­tee­re­ja. Tut­ki­ja­toh­to­ri Kat­ri Kor­pe­la Hel­sin­gin yli­o­pis­tos­ta kui­ten­kin ker­too, ett­ei­vät emät­ti­men bak­tee­rit siir­ry vau­van suo­lis­toon.

– Vau­van suo­lis­tos­sa ta­vat­ta­vat mai­to­hap­po­bak­tee­rit ovat eri la­je­ja kuin emät­ti­men mai­to­hap­po­bak­tee­rit. Suo­lis­tos­sa elä­vät bak­tee­rit ei­vät elä muu­al­la ke­hos­sa, jo­ten täs­tä voi­daan pää­tel­lä, että vau­van suo­lis­to­bak­tee­rit ovat suo­lis­to­pe­räi­siä, Kor­pe­la sa­noo.

Kehitysvaiheilla optimaalinen hetkensä

Ai­kui­sen ih­mi­sen suo­lis­tos­sa run­saim­pa­na la­ji­na ovat klost­ri­dit, mut­ta ne ei­vät pär­jää ko­vin hy­vin vau­van suo­lis­tos­sa. Äi­dil­tä vau­van suo­lis­toon siir­tyy­kin en­nen kaik­kea bi­fi­do­bak­tee­re­ja ja bak­te­roi­de­ja. Ne näyt­tä­vät py­sy­vän vau­van suo­lis­tos­sa pit­kään, vaik­ka suo­lis­to­bak­tee­ris­to muu­toin käy en­sim­mäi­sen elin­vuo­den ai­ka­na läpi usei­ta ke­hi­tys­vai­hei­ta. Kat­ri Kor­pe­lan mu­kaan jo­kai­sel­la ke­hi­tys­vai­heel­la on oma op­ti­maa­li­nen het­ken­sä.

– Lap­sen im­mu­no­lo­gi­sen ke­hi­tyk­sen kan­nal­ta vai­ku­tuk­set voi­vat ole­tet­ta­vas­ti olla pit­kä­kes­toi­si­a­kin, mi­kä­li joku ke­hi­tys­vai­heis­ta ai­kais­tuu tai vii­väs­tyy. Tiet­ty­jen ke­hi­tys­vai­hei­den täy­tyy ta­pah­tua tie­tys­sä ikä­vai­hees­sa. Esi­mer­kik­si en­sim­mäi­sen elin­vuo­den bi­fi­do­bak­tee­ri­vai­het­ta ei voi enää myö­hem­min kor­va­ta.

Ime­te­tyl­lä vau­val­la bi­fi­do­bak­tee­rit ovat en­sim­mäi­sen elin­vuo­den ai­ka­na suo­lis­to­mik­ro­bien val­ta­ryh­mä, nii­den osuus voi olla jopa 90 pro­sent­tia mik­ro­beis­ta. Kun ime­tys lop­puu ja vau­va al­kaa syö­dä pää­osin kiin­te­ää ruo­kaa, val­ta­la­jik­si nou­se­vat vä­hi­tel­len klost­ri­dit. Bi­fi­do­bak­tee­rien run­saus 3-6 kuu­kau­den iäs­sä näyt­tää tut­ki­mus­ten mu­kaan en­nus­ta­van lap­sen pai­no­in­dek­sin ke­hi­tys­tä. Run­sas bi­fi­do­bak­tee­rien mää­rä saat­taa olla yli­pai­nol­ta suo­jaa­va te­ki­jä.

Äidin stressi heijastuu mikrobeihin

Suo­lis­tos­sa on hy­vin ak­tii­vi­nen im­muu­ni­jär­jes­tel­mä, ja suo­lis­ton mik­ro­bi­o­mi oh­jaa im­muu­ni­jär­jes­tel­män ke­hit­ty­mis­tä var­sin­kin elä­män alku­vai­hees­sa. Täl­lä het­kel­lä tut­ki­taan li­säk­si, mi­ten suo­lis­to­mik­ro­bis­to vai­kut­taa lap­sen ro­ko­tus­vas­tei­siin ja sitä kaut­ta edel­leen im­mu­ni­teet­tiin.

Vie­lä ei tie­de­tä juu­ri­kaan sii­tä, mi­ten vau­va­iän suo­lis­to­mik­ro­bis­to vai­kut­taa mik­ro­bi­omin ke­hit­ty­mi­seen myö­hem­min elä­mäs­sä. Kor­pe­lan mu­kaan on to­den­nä­köis­tä, että vai­ku­tus tu­lee esiin esi­mer­kik­si im­mu­no­lo­gi­sen ke­hi­tyk­sen kaut­ta. Suo­lis­ton mik­ro­bi­omin vai­ku­tus vau­van im­muu­ni­jär­jes­tel­män ke­hi­tyk­seen saat­taa myö­hem­min olla oh­jaa­mas­sa, mit­kä bak­tee­rit aset­tu­vat elä­mään suo­lis­tos­sa ai­kui­se­na.

Äi­din ras­kaus­ajan ter­veys ja stres­si, syn­ny­tys­tapa ja ime­tys ovat yh­tey­des­sä vau­van suo­lis­to­mik­ro­bis­ton ke­hit­ty­mi­seen. Tut­ki­muk­sis­sa on ha­vait­tu, että ras­kau­den vii­mei­sel­lä kol­man­nek­sel­la run­saas­ti stres­siä ko­ke­nei­den äi­tien vau­voil­la on en­sim­mäi­set nel­jä kuu­kaut­ta suo­lis­tos­saan ta­val­lis­ta vä­hem­män bi­fi­do­bak­tee­re­ja, mut­ta pal­jon strep­to­kok­ke­ja ja en­te­ro­bak­tee­re­ja.

– Tie­de­tään, että äi­din ras­kaus­ajan stres­si ai­heut­taa lap­sel­le mo­nen­lai­sia ris­ki­te­ki­jöi­tä. Kiin­nos­ta­va ky­sy­mys on­kin, mikä muut­tu­neen bak­tee­ris­ton roo­li on täs­sä. Im­mu­no­lo­gi­an ja ai­neen­vaih­dun­nan kan­nal­ta mer­ki­tys voi olla iso, Kor­pe­la sa­noo.

Imetys ruokkii bifidobakteereja

Kei­sa­ri­leik­kaus vai­kut­taa vau­van suo­lis­to­mik­ro­bis­ton ke­hit­ty­mi­seen. Jos vau­va syn­tyy sek­ti­ol­la, bak­tee­rien siir­ty­mi­nen äi­dil­tä vau­val­le jää puut­teel­li­sek­si. Esi­mer­kik­si bak­te­roi­de­ja al­kaa il­mes­tyä kei­sa­ri­lei­ka­tun vau­van suo­lis­toon vas­ta 6-12 kuu­kau­den iäs­sä.

Ime­tys oh­jaa vau­van suo­lis­to­mik­ro­bi­omin ke­hi­tys­tä ruok­ki­mal­la äi­din suo­lis­tos­ta siir­ty­nei­tä bak­tee­ri­kan­to­ja. Äi­din­mai­don oli­go­sak­ka­ri­de­ja pys­ty­vät hyö­dyn­tä­mään vain tie­tyt bak­tee­rit, niis­tä tär­keim­piä ovat bi­fi­do­bak­tee­rit ja bak­te­roi­dit. Ime­tyk­sen kes­to nä­kyy lap­sen suo­lis­to­bak­tee­reis­sa vie­lä päi­vä­koti-iäs­sä. Mitä pi­tem­pään ime­tys kes­tää, sitä pi­tem­pään bi­fi­do­bak­tee­rit py­sy­vät suo­lis­tos­sa val­ta­ryh­mä­nä.

Anti­bi­oo­tit vai­kut­ta­vat hy­vin voi­mak­kaas­ti vau­van suo­lis­to­mik­ro­bis­toon. Ne hä­vit­tä­vät eten­kin bi­fi­do­bak­tee­re­ja. Lää­ke­kuu­rin vai­ku­tuk­set nä­ky­vät suo­lis­ton bi­fi­do­bak­tee­rien mää­räs­sä ai­na­kin puo­len vuo­den ajan. Muu­ta­man­kin kuu­kau­den hä­vik­ki suo­lis­ton bi­fi­do­bak­tee­reis­sa voi vai­kut­taa pit­kään lap­sen im­muu­ni­jär­jes­tel­män ke­hit­ty­mi­seen.

– Jos kuu­kau­den ikäi­nen vau­va saa anti­bi­oot­ti­kuu­rin, voi olla, että bi­fi­do­bak­tee­ri­vai­he jää ko­ko­naan pois. Anti­bi­oot­tien vai­ku­tus­ta suo­lis­to­mik­ro­bis­toon voi­daan vau­voil­la kor­ja­ta ime­tyk­sel­lä ja pro­bi­oot­ti­li­säl­lä, mie­lui­ten mo­lem­mil­la yh­des­sä, Kor­pe­la ker­too.

Yhteyttä luontoon vahvistettava

Suo­lis­to­mik­ro­bis­ton ke­hi­tys on en­sim­mäi­sen ikä­vuo­den ai­ka­na hy­vin no­pe­aa, sen jäl­keen ke­hi­tys hi­das­tuu. Täl­lä het­kel­lä ei tar­kal­leen tie­de­tä, mil­loin suo­lis­ton mik­ro­bi­o­mi ai­kuis­tuu. Vie­lä tei­ni-ikäi­sel­lä nuo­rel­la on eri­lai­nen bak­tee­ris­to kuin ai­kui­sel­la.

– Jo­kai­ses­sa ikä­vai­hees­sa näyt­täi­si ole­van oman­tyyp­pi­sen­sä, juu­ri sen ikäi­sel­le lap­sel­le so­pi­va bak­tee­ris­to, Kat­ri Kor­pe­la to­te­aa.

Mitä moni­muo­toi­sem­pi eli­mis­tön mik­ro­bi­o­mis­ta ke­hit­tyy, sitä pa­rem­pi se on ter­vey­den kan­nal­ta. Köyh­ty­nyt mik­ro­bi­o­mi on yh­tey­des­sä im­mu­no­lo­gi­seen epä­tasa­pai­noon, joka puo­les­taan myö­tä­vai­kut­taa ast­man ja al­ler­gi­oi­den sekä mo­nien mui­den tart­tu­mat­to­mien tu­leh­dus­tau­tien yleis­ty­mi­seen. Pro­fes­so­ri eme­ri­tus Tari Haah­te­la ke­hot­taa ruok­ki­maan mik­ro­bi­omin moni­muo­toi­suut­ta koko elä­män­kaa­ren ajan.

– Kos­ke­tus luon­non ele­ment­tei­hin ri­kas­taa mik­ro­bi­omia, tasa­pai­not­taa im­muu­ni­jär­jes­tel­mää ja suo­jaa tart­tu­mat­to­mil­ta tu­leh­dus­sai­rauk­sil­ta.

Haah­te­lan mu­kaan tar­vit­sem­me pa­rem­man yh­tey­den ym­pä­röi­vään luon­toon. On eri asia uida jo­es­sa tai jär­ves­sä kuin uima­hal­lis­sa, ja nou­taa mul­tai­set juu­rek­set suo­raan kas­vi­maal­ta kuin val­miik­si pes­tyi­nä su­per­mar­ke­tis­ta. Kyt­key­dym­me luon­toon ne­nän ja keuh­ko­jen, suun ja suo­lis­ton sekä ihon kaut­ta. Yh­teys ym­pä­ris­tön mik­ro­bis­toon syn­tyy sii­tä, mitä syöm­me, juom­me, hen­gi­täm­me ja kos­ke­tam­me.

– Mei­dän on opit­ta­va sie­to­ky­kyä eli to­le­rans­sia. Jat­ku­va al­tis­tu­mi­nen vaa­rat­to­mil­le mik­ro­beil­le ja hiuk­ka­sil­le oh­jaa im­muu­ni­jär­jes­tel­mää te­ke­mään eron vaa­ral­li­sen ja vaa­rat­to­man sekä oman ja vie­raan vä­lil­lä, Haah­te­la muis­tut­taa.

Kir­joit­ta­ja:

ETM Kris­ta Kor­pe­la-Ko­so­nen on toi­mit­ta­ja, vies­tin­tä­y­rit­tä­jä ja sa­no­jen am­mat­ti­lai­nen, joka kir­joit­taa työk­seen ra­vit­se­muk­ses­ta ja ter­vey­des­tä.

Läh­de:

tut­ki­ja­toh­to­ri Kat­ri Kor­pe­lan, pro­fes­so­ri eme­ri­tus Atte von Wrigh­tin ja pro­fes­so­ri eme­ri­tus Tari Haah­te­lan pu­heen­vuo­rot Val­ta­kun­nal­li­sil­la Ra­vit­se­mus­päi­vil­lä 5.10.2017 Hel­sin­gis­sä.

Yh­teys ym­pä­ris­tön mik­ro­bis­toon syn­tyy sii­tä, mitä syöm­me, juom­me, hen­gi­täm­me ja kos­ke­tam­me. Juu­rek­set kan­nat­taa ha­kea mie­luum­min mul­tai­se­na kas­vi­maal­ta kuin val­miik­si pes­tyi­nä su­per­mar­ke­tis­ta. Kuva: Kris­ta Kor­pe­la-Ko­so­nen