Miten lapsen ylipaino kohdataan kouluterveydenhuollossa?

Jos lap­si on yli­pai­noi­nen jo pe­rus­kou­lun en­sim­mäi­sel­lä luo­kal­la, hän on usein sitä vie­lä kuu­den­nel­la­kin luo­kal­la. Sik­si lap­sen pai­no­pul­miin tu­li­si kou­lu­ter­vey­den­huol­los­sa kiin­nit­tää huo­mi­o­ta ajois­sa, mut­ta hie­no­tun­tei­ses­ti ja koko per­heen elä­män­ti­lan­ne sekä voi­ma­va­rat huo­mi­oi­den.

Hel­sin­gin kau­pun­gin kou­lu- ja opis­ke­lu­ter­vey­den­huol­lon lää­kä­ri Pau­la Häk­kä­nen muis­tut­taa, että lap­sen yli­pai­non pu­heek­si otto on tai­to­laji, jo­hon ei löy­dy yhtä ai­no­aa oi­ke­aa ta­paa. Las­ta ja per­het­tä koh­da­tes­sa on tär­ke­ää en­nen kaik­kea kuun­te­lu, em­pa­tia ja ar­vos­tus.

– Kai­ken­lais­ta vas­tak­kain­a­set­te­lua tu­lee vält­tää. Lap­sel­le ja per­heel­le pi­tää vä­lit­tyä tun­ne, että olem­me hei­dän kans­saan sa­mal­la puo­lel­la, Häk­kä­nen sa­noo.

Kun lap­sen pai­no-on­gel­maa läh­de­tään kou­lu­ter­vey­den­huol­los­sa sel­vit­te­le­mään, var­sin­kin en­sim­mäi­seen ta­paa­mi­seen tar­vi­taan ai­kaa ja rau­hal­li­nen ilma­pii­ri.

– Ensi­ta­paa­mi­sel­la ei vält­tä­mät­tä tar­vit­se saa­da ai­kaan muu­ta kuin luot­ta­mus, sil­loin ol­laan jo pit­käl­lä, Häk­kä­nen poh­tii.

Lapsen elämä on huomioitava kokonaisuutena

Kou­lu­ter­vey­den­hoi­ta­ja Ter­hi Kat­te­luk­sen mu­kaan ruo­ka ja syö­mi­nen ei­vät au­to­maat­ti­ses­ti ole en­sim­mäi­set asi­at, joi­ta yli­pai­noi­sen lap­sen kans­sa käy­dään vas­taan­o­tol­la läpi. Pal­jon tär­ke­äm­pää on kiin­nit­tää huo­mi­o­ta lap­sen elä­män­ti­lan­tee­seen ko­ko­nai­suu­te­na. Syö­mi­sen ohel­la sel­vi­tel­lään liik­ku­mis­ta, nuk­ku­mis­ta, har­ras­tuk­sia ja ka­ve­ri­suh­tei­ta. Koko per­heen ti­lan­ne on otet­ta­va huo­mi­oon.

– Per­hees­sä voi olla esi­mer­kik­si työt­tö­myyt­tä tai toi­meen­tulo-on­gel­mia. Myös van­hem­pien ero voi hei­jas­tua lap­sen pai­no­ke­hi­tyk­seen. Nämä asi­at on en­sin hoi­det­ta­va kun­toon, vas­ta sit­ten on voi­ma­va­ro­ja pai­non­hal­lin­taan. Lap­si tar­vit­see ter­veyt­tä edis­tä­vään ar­keen ja pai­non­hal­lin­taan van­hem­pien tu­kea, Kat­te­lus to­te­aa.

Häk­kä­nen pai­not­taa, että per­het­tä on kun­ni­oi­tet­ta­va oman elä­män­sä asi­an­tun­ti­jana. So­pi­vat toi­min­ta­ta­vat löy­ty­vät yh­des­sä poh­ti­mal­la.

– Yh­teis­työ­tä voi läh­teä ra­ken­ta­maan ky­sy­mäl­lä, mil­lai­ses­ta avus­ta te hyö­tyi­sit­te, lää­kä­ri sa­noo.

Tavoitteena terveyden edistäminen

Lap­sen pai­non­hal­lin­nan ta­voi­te on aina ter­vey­den ja hy­vin­voin­nin edis­tä­mi­nen, ei­vät ulko­nä­köön liit­ty­vät odo­tuk­set. Ter­veyt­tä edis­tä­vät ta­voit­teet ase­te­taan yh­des­sä per­heen kans­sa. Ensi­as­kel voi olla esi­mer­kik­si se, että lii­kun­nal­li­ses­ti pas­sii­vi­nen lap­si al­kaa kä­vel­lä kou­lu­mat­kat.

– Ta­voit­tei­den tu­li­si olla aika­tau­lu­tet­tu­ja ja re­a­lis­ti­sia ja nii­hin oli­si hyvä si­säl­tyä lap­sen oma teko. Pro­ses­si on usein pit­kä. Lap­sen kan­nal­ta on tär­ke­ää, että hän saa on­nis­tu­mi­sen ko­ke­muk­sia pit­kin mat­kaa, Häk­kä­nen sa­noo.

Hän muis­tut­taa, että Sy­dän­lii­ton Neu­vo­kas per­he –ai­neis­to tar­jo­aa sekä per­heil­le että ter­vey­den­huol­lon am­mat­ti­lai­sil­le hy­viä toi­min­ta­ta­po­ja lap­sen yli­pai­non koh­taa­mi­seen.

Täs­sä leh­des­sä myös jut­tu Neu­vo­kas per­he tar­jo­aa rat­kai­su­ja per­he­ar­keen ja syö­mi­seen. Siir­ry lu­ke­maan se täs­tä.

Kir­joit­ta­ja:

ETM Kris­ta Kor­pe­la-Ko­so­nen on toi­mit­ta­ja, vies­tin­tä­y­rit­tä­jä ja sa­no­jen am­mat­ti­lai­nen, joka kir­joit­taa työk­seen ra­vit­se­muk­ses­ta ja ter­vey­des­tä.

Läh­de:

Pau­la Häk­kä­sen ja Ter­hi Kat­te­luk­sen pu­heen­vuo­rot Suo­men Li­ha­vuus­tut­ki­jat ry:n se­mi­naa­ris­sa 11.10.2017 Hel­sin­gis­sä.