Liikkuva koulu -ohjelma on hakenut lisää liikettä koululaisten päiviin seitsemän vuoden ajan. Vuonna 2010 aloitetussa hankkeessa on tällä hetkellä mukana jo yli 2000 suomalaista peruskoulua. Se tarkoittaa, että yli 80 prosenttia koululaisista saa ohjelman parissa mahdollisuuden entistä liikunnallisempaan koulupäivään.
– Jokainen koulu saa toteuttaa liikkuvampaa koulupäivää omalla tavallaan. Tavoitteena ovat muun muassa istumisen tauotus ja entistä monipuolisemmat opiskeluasennot. Kouluissa on tapahtunut viime vuosina valtavia muutoksia. Esimerkiksi jumppapallot ja seisomisen mahdollistavat pulpetit alkavat olla monin paikoin arkipäivää, sanoo ohjelmajohtaja Antti Blom Opetushallituksesta.
Liikkuva koulu tukee oppimista
Liikkuvan koulun tärkeisiin teemoihin kuuluvat myös oppimisen tukeminen ja oppilaiden osallisuuden mahdollistaminen. Tavoitteena on sekä aktiivisempi että viihtyisämpi koulupäivä. Antti Blomin mukaan 89 prosenttia koulujen henkilökunnasta kokee Liikkuvan koulun hyödylliseksi oppimisen kannalta.
Henna Haapalan liikuntapedagogiikan väitöstutkimus osoittaa, että pelkkä koulupäivän aikaisen liikunnan lisääminen ja edistäminen eivät automaattisesti paranna oppilaiden viihtyvyyttä koulussa.
– Viihtyvyyteen ja sosiaalisiin näkökulmiin tulee kiinnittää huomioita jo liikunnan lisäämistä suunniteltaessa. Muun muassa oppilaiden aktiivisempi rooli, myönteisiä vuorovaikutussuhteita edistävät liikkumismahdollisuudet, sekä koulun aikuisten osallistuminen ja toimiminen roolimalleina tukevat viihtyvyyden rakentamista, Haapala kuvailee.
Yläkoulussa istutaan enemmän
Haapalan mukaan varsinkin yläkoulujen toimintakulttuuria on tarve kehittää liikunnallisesti aktiivisempaan suuntaan. Yläkoululaiset liikkuvat vähemmän ja istuvat enemmän koulupäivän aikana kuin alakoululaiset.
– Yläkoululaisten aktiivisemmat ja viihtyisämmät koulupäivät eivät toteudu pikaratkaisuilla, vaan vaativat aikaa. Muutos on silti mahdollinen yläkoulussakin, Haapala korostaa.
Tyttöjen aktiiviset koulupäivät vaativat kohdennettuja toimenpiteitä. Haapalan tutkimuksessa havaittiin, että välituntitoiminnan kehittäminen lisäsi liikettä pääosin pojilla. Tyttöjen liikkumista välitunneilla onnistuttiin lisäämään niissä yläkouluissa, joissa tytöille järjestettiin erillistä välituntitoimintaa.
- On maailmanlaajuinen ilmiö, että koulussa pojat liikkuvat enemmän kuin tytöt. Tyttöjen toiveet välituntiliikunnalle ovat usein erilaisia kuin pojilla, ja niiden toteuttamiselle kouluissa kannattaa järjestää erikseen tilaa ja aikaa. Kun kouluissa suunnitellaan toimintaa esimerkiksi välitunneille, kannattaa huomiota kiinnittää myös vähän liikkuvien tai tukea tarvitsevien oppilaiden toiveisiin, Haapala painottaa.
Liikkuva koulu on osa Suomen hallitusohjelman osaamisen ja koulutuksen kärkihanketta. Ohjelmaa toteuttavat yhteistyössä opetus- ja kulttuuriministeriö, Opetushallitus ja LIKES-tutkimuskeskus. Toimintamalli on laajenemassa myös toisen asteen oppilaitoksiin ja korkeakouluihin.
Lasten ja nuorten fyysisen aktiivisuuden perussuosituksen mukaan kaikkien 7-18-vuotiaiden tulee liikkua vähintään 1-2 tuntia päivässä monipuolisesti ja ikään sopivalla tavalla. Yli kahden tunnin pituisia istumisjaksoja tulee välttää.
Lue lisää: http://www.liikkuvakoulu.fi/
Kirjoittaja:
ETM Krista Korpela-Kosonen on toimittaja, viestintäyrittäjä ja sanojen ammattilainen, joka kirjoittaa työkseen ravitsemuksesta ja terveydestä.
Lähteet:
Ohjelmajohtaja Antti Blomin puheenvuoro Suomen Lihavuustutkijat ry:n seminaarissa 11.10.2017 Helsingissä.
LitM Henna Haapalan väitöskirja Finnish Schools on the Move: Students’ physical activity and school-related social factors. LIKES Research Reports on Physical Activity and Health 336. Jyväskylä 2017. Saatavilla verkossa: https://www.likes.fi/filebank/2654-Doctoral_thesis_Haapala_netti.pdf
Ravitsemuskatsaus 2-2017Ravitsemus on osa kokonaisuutta20.12.2017