Jodin puutos väestössä

Jo­din saan­ti­suo­si­tus uu­sit­tiin hil­jat­tain ja toi­von mu­kaan jo­din saan­nin las­ku on nyt tal­tu­tet­tu. Ta­so­jen ha­vait­tiin las­ke­neen lu­vat­to­man al­hai­sik­si ja ri­pe­ät toi­men­pi­teet oli­vat tar­peen asi­an kor­jaa­mi­sek­si. Suur­keit­ti­öt ja elin­tar­vi­ke­te­ol­li­suus tart­tui­vat on­nek­si uu­teen suo­si­tuk­seen no­pe­as­ti. Ensi ke­vää­nä tie­däm­me mi­ten toi­men­pi­teet ovat te­hon­neet ja mitä lisä­toi­mia tar­vi­taan.

Suo­ma­lais­ten luon­tai­nen jo­din saan­ti on vä­häis­tä, kos­ka maa­pe­räm­me on tun­ne­tus­ti jodi­köy­hää. Sama pä­tee muu­al­la Eu­roo­pas­sa, eri­tyi­ses­ti Itä-Eu­roo­pas­sa ja vuo­ris­toi­sis­sa mais­sa. Jo­di­oi­tu suo­la otet­tiin käyt­töön mo­nis­sa Eu­roo­pan mais­sa – myös Suo­mes­sa – 1900-lu­vun puo­li­vä­lin jäl­keen. Jo­din­puu­tos­ta esiin­tyi tätä en­nen laa­jas­ti sekä ih­mi­sil­lä että koti­e­läi­mil­lä. Suo­mes­sa aloi­tet­tiin li­säk­si jo­din li­sää­mi­nen re­hui­hin, ja mai­to­tuot­teis­ta tuli pian tär­kein jo­din läh­de suo­ma­lai­ses­sa ruo­ka­va­li­os­sa. Saan­nin ko­hen­tu­es­sa jo­din puu­tok­ses­ta ai­heu­tu­vat kil­pi­rau­has­sai­rau­det hä­vi­si­vät maas­tam­me vä­hi­tel­len. Jo­din saan­ti py­syi vuo­si­kym­men­ten ajan riit­tä­väl­lä, lä­hes hulp­pe­al­la ta­sol­la.

Hulppeasta saannista lievään puutokseen

Suo­mi ja suo­ma­lais­ten ruo­kai­lu­tot­tu­muk­set kui­ten­kin muut­tui­vat. Maan te­ol­lis­tu­es­sa äi­dit me­ni­vät töi­hin. Syn­tyi mo­nia me­nes­tys­ta­ri­noi­ta, ku­ten jouk­ko­ruo­kai­lu ja ko­ti­mai­nen elin­tar­vi­ke­te­ol­li­suus. Jo­di­oi­ma­ton suo­la kor­va­si yhä use­am­min jo­di­oi­dun suo­lan. Tänä päi­vä­nä ate­ri­oim­me ver­ra­ten usein ruo­ka­lois­sa ja ra­vin­to­lois­sa ja syöm­me ko­to­na­kin mui­den val­mis­ta­mia, os­tet­tu­ja elin­tar­vik­kei­ta. Jo­di­oi­tua suo­laa ei näis­sä ole ol­lut ta­pa­na käyt­tää. Myös suo­lan koko­nais­saan­ti saa­tiin las­ke­maan, suu­ri suo­ma­lai­nen me­nes­tys­ta­ri­na tä­mä­kin. Kii­tet­tä­vä saa­vu­tus kan­san­ter­vey­den hy­väk­si ai­heut­ti kui­ten­kin toi­men­pide­tar­pei­ta jo­din saan­nin suh­teen.

Kan­sain­vä­li­ses­ti jo­din saan­tia mo­ni­to­roi­daan virt­sa­mää­ri­tys­ten avul­la, ja WHO:n suo­si­tuk­set pe­rus­tu­vat jo­din pi­toi­suu­teen vä­es­tön virt­sa­näyt­teis­sä. Ter­vey­den ja hy­vin­voin­nin lai­tos (THL) mää­rit­ti jodi­pi­toi­suu­det Fin­ris­ki 2002 ja 2012 -tut­ki­muk­sis­sa sekä Ter­veys 2000 -tut­ki­muk­ses­sa ke­rä­tyis­tä virt­sa­näyt­teis­tä. Mit­tauk­set osoit­ti­vat sel­väs­ti, että suo­ma­lai­ses­sa vä­es­tös­sä oli tuol­loin lie­vä jo­din puu­tos. Ta­so­ja ar­vi­oi Poh­jois­mai­ses­sa jodi­se­mi­naa­ris­sa mm. pro­fes­so­ri Pe­ter Lau­berg seu­raa­vas­ti: ”Suo­mel­la on edes­sään struu­ma­ta­paus­ten li­sään­ty­mi­nen ja vas­taa­vat esiin­ty­vyys­lu­vut kuin meil­lä Tans­kas­sa en­nen jodi­oh­jel­man aloit­ta­mis­ta.”

Tar­vit­tiin siis vä­lit­tö­miä toi­men­pi­tei­tä jo­din­puu­tok­ses­ta joh­tu­vien kil­pi­rau­has­sai­rauk­sien eh­käi­se­mi­sek­si. THL:n ja Val­ti­on Ra­vit­se­mus­neu­vot­te­lu­kun­nan (VRN) aset­ta­ma jodi­työ­ryh­mä teki no­pe­al­la aika­tau­lul­la si­mu­loin­nit jo­din saan­nis­ta sekä uu­den suo­si­tus­eh­do­tuk­sen. Uusi VRN:n suo­si­tus as­tui voi­maan hel­mi­kuus­sa vuon­na 2015.

Uusi jodisuositus tuo tulosta

Suur­keit­ti­öt tart­tui­vat uu­teen suo­si­tuk­seen lä­hes vä­lit­tö­mäs­ti. Vuon­na 2016 to­teu­te­tus­sa ky­se­lys­sä jo 96 pro­sent­tia suur­keit­ti­öis­tä il­moit­ti käyt­tä­vän­sä jo­di­oi­tua suo­laa ai­na­kin osit­tain. Vä­es­tö­ta­sol­la tämä on tär­keä toi­men­pide, kos­ka val­ta­osa lap­sis­ta syö yh­den ate­ri­an päi­väs­sä päi­vä­ko­dis­sa tai kou­lus­sa. Myös lei­po­mot re­a­goi­vat kii­tet­tä­vän no­pe­as­ti uu­teen suo­si­tuk­seen. Äs­ket­täin to­teu­te­tus­sa Elin­tar­vi­ke­te­ol­li­suus­lii­ton ky­se­lys­sä val­ta­osa vas­tan­neis­ta lei­po­mois­ta, eten­kin suu­rim­mat, oli­vat vaih­ta­neet jo­di­oi­tuun suo­laan. Ky­se­lys­tä il­me­ni, että myös suo­ma­lai­nen elin­tar­vi­ke­te­ol­li­suus on vaih­ta­nut suo­lan­sa jo­di­oi­tuun, ai­na­kin osas­sa tuo­tan­to­lai­tok­sia.

Jo­din saan­nin las­ku on to­den­nä­köi­ses­ti saa­tu py­säy­tet­tyä ja sen saan­ti on nous­sut pa­rin vuo­den ta­kai­ses­ta. Vie­lä ei tie­de­tä, pää­sem­me­kö vä­es­tö­ta­sol­la sil­ti­kään suo­si­tuk­seen. Fin­Ter­veys 2017 -tut­ki­muk­sen näyt­tei­den ke­räys päät­tyi ke­säl­lä 2017 ja mit­taus­tu­los­ten ana­ly­soin­ti on vie­lä kes­ken. Ensi ke­vää­nä tie­däm­me lop­pu­tu­lok­sen, ja uu­det toi­men­pi­teet suun­ni­tel­laan sen mu­kaan. Vä­hit­täi­nen jo­din saan­nin nos­ta­mi­nen ja suo­si­tuk­sen käyt­töön­otto näyt­täi­si joka ta­pauk­ses­sa ole­van pa­ras tapa rat­kais­ta on­gel­ma. Täy­del­li­nen kat­ta­vuus jo­di­oi­dun suo­lan käy­tös­sä ei ole re­a­lis­ti­nen ta­voi­te.

Käy­te­tyn jodi­pi­toi­suu­den nos­ta­mi­nen voi tul­la ajan­koh­tai­sek­si. Tätä suun­ni­tel­laan täl­lä het­kel­lä Tans­kas­sa. Mai­nit­ta­koon, että siel­lä jo­di­oi­dun suo­lan käyt­tö lei­po­mo­tuot­teis­sa on lais­sa sää­det­ty ja ta­so­ja seu­ra­taan sään­nöl­li­ses­ti. Meil­lä Suo­mes­sa ra­vin­to­ai­nei­den li­sää­mi­nen elin­tar­vik­kei­siin on enim­mäk­seen hoi­tu­nut va­paa­eh­toi­ses­ti, hy­väs­sä yh­teis­työs­sä elin­tar­vi­ke­te­ol­li­suu­den kans­sa. His­to­ri­al­lis­ten on­gel­mien pa­luu­ta ei toi­vo ku­kaan. Toi­mi­vien seu­ran­ta­jär­jes­tel­mien an­si­os­ta ne pys­ty­tään en­na­koi­maan ja eh­käi­se­mään ajois­sa ja hal­val­la, en­nen pe­ruut­ta­mat­to­mien hait­to­jen il­me­ne­mis­tä. Täl­lais­ta toi­min­ta­mal­lia me kaik­ki kan­na­tam­me, eikö vain?

Jo­din läh­tei­tä. Mai­dos­sa ja mai­to­val­mis­teis­sa jo­dia on luon­nos­taan. Kuva: © Val­ti­on ra­vit­se­mus­neu­vot­te­lu­kun­ta.

Kir­joit­ta­ja:

ETT Iris Er­lund työs­ken­te­lee tut­ki­mus­pääl­lik­kö­nä Ter­vey­den ja hy­vin­voin­nin lai­tok­ses­sa. Hän on Suo­men joh­ta­via jodi­a­si­an­tun­ti­joi­ta.

Läh­teet:

Toi­men­pide­suo­si­tus jo­din saan­nin pa­ran­ta­mi­sek­si 2015. Val­ti­on ra­vit­se­mus­neu­vot­te­lu­kun­ta. https://www.evi­ra.fi/glo­ba­las­sets/vrn/pdf/vrn_jodi_toi­men­pide­suo­si­tus_10.2.2015_suo­mi.pdf

Kai­sa Rei­me. Sel­vi­tys jul­kis­ten ruo­ka­pal­ve­lui­den tar­jon­nas­ta. Ra­port­ti. 4/3/16. Maa- ja met­sä­ta­lous­mi­nis­te­riö. http://mmm.fi/do­cu­ments/1410837/2191243/Sel­vi­tys+jul­kis­ten+ruo­ka­pal­ve­lui­den+tar­jon­nas­ta

Völz­ke H ym. En­su­ring Ef­fec­ti­ve Pre­ven­ti­on of Io­di­ne De­fi­cien­cy Di­sor­ders. Thy­roid. 2016 Feb;26(2):189-96.

Ny­ström HF ym. Food Nutr Res. 2016 Jun 8;60:31969.

Elo­rin­ne AL ym. PLoS One. 2016 Feb 3;11(2):e0148235.

Jo­din saan­nin las­ku on to­den­nä­köi­ses­ti saa­tu py­säy­tet­tyä. Tar­kem­min asi­as­ta saa­daan tie­toa ke­vääl­lä 2018, kun THL:n Fin­Ter­veys 2017 –tut­ki­muk­sen tu­lok­set val­mis­tu­vat, ker­too tut­ki­mus­pääl­lik­kö Iris Er­lund.