Suomi täytti sata vuotta. Helsingin yliopiston ravitsemustieteen opetus täytti 70 vuotta. Lämpimät onnittelut molemmille! Vuoden teemana on ollut ”syödään yhdessä”.
Syöty on kuitenkin aina. Koskaan aiemmin ei ole ollut sellaista yltäkylläisyyttä kuin nyt. Ruokaa on paljon – toisilla liiaksikin, kun taas toisilla on edelleen nälkä. Meillä länsimaissa ruuan valinnasta tehdään ongelma. Siellä missä nälkää on, syödään, mitä saadaan.
Koskaan ruuasta ja ravitsemuksesta ei ole tiedetty yhtä paljon kuin nyt. Mutta tietoa on saatavilla liikaa, eri tasoista ja kuluttajan on vaikea erottaa tutkittu tieto mielipidetiedosta. Mikä tieto on ”oikeaa” tietoa? Mihin uskoa?
Ravitsemustieteilijänä on helppo sanoa, että uskokaamme ravitsemustutkimusta ja yliopistokoulutettuja ravitsemustutkijoita. Että ravitsemus ei ole mielipidekysymys, vaan tieteenala. Tieteen kansantajuistamisen keinoina meillä ovat oivalliset ruokapyramidi ja lautasmalli. Niitä noudattamalla pääsee jo pitkälle ja ruuasta pääsee nauttimaan. Kolmas hyvä keino ”oikein” syömisen polulla on ateriarytmi.
Mutta mitä sanoo tutkimus normaalipainoisista, terveistä aikuisista? Miten he syövät ja elävät? Mikä on terveen elämän salaisuus? ETM Anu Joki valmistelee aiheeseen liittyvää väitöskirjaa. Hän on selvittänyt normaalipainoisten aikuisten käsityksiä painonhallinnasta. Lue juttu onnistuneen painonhallinnan elementeistä tästä. Yksinkertaisia, tuttuja juttuja. Samat keinot pätevät sekä miehillä että naisilla. Jippokonsteja ei paljastunut, vaan töitä painon eteen on normaalipainoistenkin tehtävä.
Kuluttajien ei paljon tarvitse ravintoaineiden riittävyyttä miettiä
Meillä Suomessa on joidenkin ravintoaineiden puutteellinen saanti parannettu menestyksellisesti hyvällä yhteistyöllä Valtion ravitsemusneuvottelukunnan, elintarviketeollisuuden ja nyt jodin tapauksessa myös ammattikeittiöiden kanssa.
Esimerkiksi maitovalmisteiden D-vitaminointi on kohentanut D-vitamiinitilamme keskimäärin hyväksi. Tämä on paljolti juuri eläkkeelle jääneen professori Christel Lamberg-Allardtin ansiota. Lue erittäin mielenkiintoinen juttu Christelistä tästä. Jo aiemmin ruokasuolan jodioimisen myötä parantunut, mutta ruokatottumusten muuttumisen myötä jälleen heikentynyt jodin saannin lasku on nyt taltutettu. ETT Iris Erlund kirjoitti jodista tähän lehteen.
Ravitsemuskatsaus täyttää ensi vuonna 40 vuotta
Silloin nostamme arvokkaan toimituskuntamme jäseniä enemmän esiin lehdessä. Vuoden 2018 ensimmäinen numero ilmestyy tuttuun tapaan ennen juhannusta.
Syödään ja toimitaan yhdessä myös vuonna 2018!
Rauhallista joulunaikaa!
Katariina Lallukka
Pasilassa 19.12.2017
Ravitsemuskatsaus 2-2017Ravitsemus on osa kokonaisuutta20.12.2017