Luotettavaa tietoa kevyeksi pakattuna

Ravitsemuskatsaus 40 vuotta

Ra­vit­se­mus­kat­saus syn­ny­tet­tiin vuon­na 1979. ”Leh­ti si­säl­tää help­po­lu­kui­sia ly­hen­nel­miä vii­mei­sim­mis­tä ra­vit­se­mus­tut­ki­muk­sis­ta. Tar­jol­la saat­taa olla myös yksi tai use­am­pi vä­hän laa­jem­pi kat­saus ja ai­van ly­hyi­tä luon­neh­din­to­ja”, esit­te­lim­me leh­den. En­sim­mäi­ses­sä nu­me­ros­sa pää­si­vät esil­le ra­vin­non kui­tu, asi­do­fii­li­mai­to ja lak­to­ba­sil­lit.

Ra­vit­se­mus­kat­saus­ta ryh­dyt­tiin jul­kai­se­maan ra­vit­se­muk­sen, ter­vey­den­hoi­don, ope­tuk­sen ja neu­von­nan pa­ris­sa työs­ken­te­le­vien avuk­si ja hyö­dyk­si.

”Käy­tän­nön työs­sä toi­mi­vil­ta har­voin lii­ke­nee ai­kaa ja tar­moa kah­la­ta kir­jas­tois­sa tie­teel­li­siä jul­kai­su­ja”, pe­rus­te­lim­me leh­den tar­peel­li­suut­ta. Tuol­loin ei asi­oi­ta vie­lä goog­lail­tu ne­tis­tä.Ra­vit­se­mus­kat­sauk­sen en­sim­mäi­sen vuo­si­kym­me­nen aihe­kir­jo oli laa­ja. Leh­des­sä on seu­rat­tu ra­vit­se­mus­suo­si­tus­ten päi­vit­tä­mis­tä niin meil­lä kuin Poh­jois­mais­sa ja maa­il­mal­la­kin. Lu­ki­joil­le on tar­jot­tu asi­an­tun­ti­joi­den kat­sauk­sia mm. kui­dus­ta, suo­las­ta, lipo­pro­te­ii­neis­ta, elin­tar­vik­kei­den lisä­ai­neis­ta, kas­vis­ruo­kai­lus­ta ja paas­tos­ta, lak­too­sis­ta ja mai­to­al­ler­gi­as­ta, mark­ki­noi­den ra­vin­to­ras­vois­ta, kal­siu­mis­ta ja os­te­o­po­roo­sis­ta. Leh­ti on seu­ran­nut se­mi­naa­re­ja ja kong­res­se­ja ja poi­mi­nut niis­tä kiin­nos­ta­via pa­lo­ja lu­ki­joil­le. Ruo­kai­li­jois­ta esiin pää­si­vät ai­na­kin lap­set, van­huk­set ja ur­hei­li­jat.

Lätkäjengi maitokuurilla

80-lu­vun ”some-ko­huk­si” – vaikk­ei so­mea sil­loin ol­lut­kaan, voi­daan lu­kea kes­kus­te­lu mai­don ja huip­pu-ur­hei­lun suh­tees­ta. Tuol­loin esi­tet­tiin väit­tei­tä, ett­ei ai­kui­nen tar­vit­se mai­toa eikä sii­tä ole ur­hei­lus­sa muu­ta kuin hait­taa.  Ra­vit­se­mus­kat­saus oli sitä miel­tä, että mai­to kuu­luu osak­si huip­pu-ur­hei­li­jan ja eten­kin nuo­ren ur­hei­li­jan moni­puo­lis­ta ruo­ka­va­li­o­ta. Sa­maan pää­tyi myös Po­rin Äs­sien ra­vin­to­ko­kei­lu: ”Huip­pu­jää­kiek­koi­lua voi­daan har­joit­taa kau­des­ta kau­teen run­saas­ti mai­to­val­mis­tei­ta si­säl­tä­vää ruo­ka­va­li­o­ta nou­dat­ta­en unoh­ta­mat­ta ruo­ka­va­li­on moni­puo­li­suut­ta”, Po­rin Äs­sien toi­mi­tus­joh­ta­ja ra­por­toi ko­kei­lus­ta.

”Van­hus­ten ra­vit­se­mus on lähi­tu­le­vai­suu­des­sa mer­kit­tä­vä osa ruo­ka­huol­to­amme. Kuka huo­leh­tii van­hus­ten ra­vit­se­muk­ses­ta”, leh­ti ky­syi vuon­na 1986. Hel­sin­gin kau­pun­ki tut­ki tuol­loin van­hus­ten ra­vit­se­mus­ta. Ruo­ka­ha­lun puu­te to­det­tiin ra­vit­se­muk­sen pa­him­mak­si on­gel­mak­si.

Hyvää makua unohtamatta

Näi­nä ai­koi­na mm. Suo­men juh­la­vuon­na on eri­tyi­ses­ti ko­ros­tet­tu yh­des­sä syö­mis­tä sekä hy­vien raa­ka-ai­nei­den ja maun mer­ki­tys­tä ruo­kai­lus­sa. Ra­vit­se­mus­kat­sauk­ses­sa kes­kus­tel­tiin sa­mas­ta ai­hees­ta jo 1980-lu­vul­la. ”Hyvä maku ei ole pel­käs­tään elin­tar­vik­keen omi­nai­suus, sii­hen vai­kut­ta­vat myös naut­ti­mi­sen kokonais­ti­lan­ne, ruo­kai­lu­ym­pä­ris­tö ja ilma­pii­ri”, to­det­tiin leh­den pää­kir­joi­tuk­ses­sa 1985.

Laki­sää­teis­tä kou­lu­ruo­kaa oli syö­ty 40 vuot­ta vuon­na 1988. Yhtä kau­an sii­tä oli kes­kus­tel­tu ja sitä oli ke­hi­tet­ty. Leh­ti mu­reh­ti sitä, ett­ei hyvä ruo­ka teh­nyt kaup­paan­sa. ”Kou­lu­ruo­kai­lun pa­ran­ta­mi­nen ei ta­pah­du uu­sil­la oh­jeil­la tai nor­meil­la, nii­tä on. Mut­ta las­ten toi­vo­muk­sia ja mie­li­pi­tei­tä kuu­luu kuun­nel­la sil­loin, kun hei­dän ruo­kai­lus­taan on kyse”, leh­ti opas­ti. ”Ruo­ka­rau­ha pa­ran­tai­si las­ten ra­vit­se­mus­ta”, to­te­si puo­les­taan las­ten­ra­vit­se­muk­sen asi­an­tun­ti­ja. Kou­lu­ruo­ka on­kin ol­lut leh­den suo­sik­ki­aihe vuo­si­kym­me­nes­tä toi­seen.

Liha-ala mukaan

Vuo­des­ta 1985 läh­tien leh­den si­säl­töön toi oman li­sän­sä liha, kun Liha-alan tie­do­tus, sit­tem­min Fin­food Liha­tie­do­tus tuli mu­kaan jul­kai­si­jak­si. Liha-ala oli mu­ka­na Ra­vit­se­mus­kat­sauk­ses­sa 20 vuot­ta. Leh­des­sä seu­rat­tiin suo­ma­lais­ten li­han­ku­lu­tus­ta ja va­lo­tet­tiin li­han roo­lia ra­vit­se­muk­ses­sa. Eri­tyi­ses­ti kiin­nos­ti­vat li­han ras­va ja liha rau­dan­läh­tee­nä. Opim­me, että suo­ma­lai­set siat on ja­los­tet­tu vähä­ras­vai­sik­si eikä pais­tin­ras­va imey­dy li­haan, vaan jää pan­nul­le.

Eu­roo­pan uni­o­nin jä­se­nyys sekä ta­lou­del­li­nen lama ja työt­tö­myys nä­kyi­vät myös Ra­vit­se­mus­kat­sauk­sen si­säl­löis­sä. Poh­dit­tiin ruu­an tur­val­li­suut­ta, sel­vi­tet­tiin pak­kaus­mer­kin­tä­di­rek­tii­ve­jä ja elin­tar­vik­kei­den ter­veys­väit­tei­tä, mie­tit­tiin elin­tar­vik­kei­den täy­den­tä­mis­tä ja tu­tus­tut­tiin funk­ti­o­naa­li­siin elin­tar­vik­kei­siin sekä gee­ni­muun­nel­tuun ruo­kaan.

EU:n kou­lu­mai­to­tuki nos­tat­ti ra­vit­se­mus­ih­mis­ten nis­ka­kar­vat pys­tyyn. Sitä kun ei sai­si lain­kaan las­ten suo­si­mil­le ras­vat­to­mal­le ja sil­loi­sel­le yk­kös­mai­dol­le. Pe­lät­tiin, että EU opet­taa mei­dät ta­kai­sin pu­nai­sen mai­don juo­jik­si ja sy­dän­tau­tien ris­ki kas­vaa.

Kouluruuasta ei ole varaa tinkiä

Leh­ti ko­ros­ti mak­sut­to­man kou­lu­ruu­an mer­ki­tys­tä tasa­ver­tai­se­na so­si­aa­li­po­lit­tii­ka­na, ”jos­ta ei saa tin­kiä eten­kään nyt, kun per­hei­den ta­lou­del­li­set mah­dol­li­suu­det kou­lu­ruu­an kor­vaa­mi­seen työt­tö­myy­den ja la­man vuok­si ovat ra­jal­li­set. Am­mat­ti­lai­set kou­lu­keit­ti­öis­sä te­ke­vät pie­nel­lä ra­hal­la ih­mei­tä”, leh­ti muis­tut­ti ja kä­sit­te­li mm. suo­ma­lais­ta näl­kää.

Ra­vit­se­mus­suo­si­tuk­sia uu­dis­tet­tiin jäl­leen, mut­ta sa­mal­la ryh­dyt­tiin miet­ti­mään, mi­ten ne to­teu­tu­vat käy­tän­nös­sä ja te­ho­aa­ko ra­vit­se­mus­kas­va­tus. Ruo­kai­li­jois­ta tuli ku­lut­ta­jia, joi­den käyt­täy­ty­mis­tä ja va­lin­to­ja tut­kit­tiin. Lap­set ja van­huk­set sekä ur­hei­li­jat ja puo­lus­tus­voi­mat sai­vat omat ra­vit­se­mus­suo­si­tuk­sen­sa, joi­ta leh­ti esit­te­li ja kom­men­toi.

1990-lu­vun leh­tiä ku­vaa myös kiin­nos­tus nuor­ten ra­vit­se­muk­seen ja ruo­kai­lu­tot­tu­muk­siin. Huol­ta kan­net­tiin ma­keis­ta väli­pa­lois­ta ja vä­häi­ses­tä lii­kun­nas­ta. Toi­saal­ta leh­des­sä iloit­tiin sii­tä, että vie­lä ylä­as­teel­la­kin kou­lu­ruo­ka ja -mai­to mais­tui­vat ja val­ta­osa nuo­ris­ta osal­lis­tui kou­lu­ruo­kai­luun. Luu­mas­san kas­vat­ta­mis­ta lii­kun­nan ja ra­vit­se­muk­sen avul­la kas­vu­vuo­si­na pai­no­tet­tiin.

Naisten ruokaa ja miesten

”Suo­mes­sa nai­nen päät­tää edel­leen, mitä syö­dään. Hän useim­mi­ten os­taa ruu­an ja val­mis­taa­kin sen niin ko­to­na kuin jouk­ko­ruo­kai­lus­sa­kin. Nais­ten ra­vit­se­mus ja hei­dän asen­teen­sa ruo­kaa koh­taan ovat kui­ten­kin hy­vin vä­hän kiin­nos­ta­neet tut­ki­joi­ta”, leh­ti pa­hoit­te­li vuon­na 1993, mut­ta kor­ja­si ti­lan­net­ta pa­neu­tu­mal­la nais­ten ja tyt­tö­jen ruo­kai­luun ja ter­vey­teen use­aan ot­tee­seen. Eri­tyi­ses­ti os­te­o­po­roo­sin eh­käi­sy, ra­vin­to ja lii­kun­ta sekä li­ha­vuus, yle­tön hoik­kuus­i­han­ne ja syö­mis­häi­ri­öt pu­hut­ti­vat.

Mut­ta tasa­puo­li­suu­den ni­mis­sä leh­ti jul­kai­si myös kat­sauk­sen mies­ten ra­vit­se­muk­ses­ta ot­si­kol­la Mie­het ovat toi­sin­syö­jiä: ”Mies­ten suh­de ruo­kaan on suo­ra ja mut­ka­ton ja he pel­kää­vät uu­sia ma­ku­ja kuin lap­set”, leh­ti ker­toi, mut­ta loh­dut­ti, että mie­het­kin ovat muut­tu­mas­sa: ”Mitä kor­ke­am­pi kou­lu­tus, sitä nai­sel­li­sem­mat ruo­ka­ta­vat.”

Ras­va ja ko­les­te­ro­li put­kah­ta­vat esiin use­aan ker­taan vuo­si­kym­men ai­ka­na jul­kais­tuis­sa leh­dis­sä. Lu­ki­joil­le ko­e­tet­tiin sel­kiyt­tää tyy­dyt­ty­nei­den ja tyy­dyt­ty­mät­tö­mien, pit­kien ja ly­hyi­den ras­va­hap­po­jen mer­ki­tys­tä ra­vit­se­muk­ses­sa ja sai­rauk­sien ris­ki­te­ki­jöi­nä. Hyvä ja huo­no ko­les­te­ro­li tu­li­vat tu­tuik­si. Trans­ras­va­ha­pot sai­vat huu­tia ja anti­ok­si­dan­tit otet­tiin avuk­si va­pai­ta ra­di­kaa­le­ja vas­taan. Ras­vat­to­mis­ta ras­vois­ta­kin kir­joi­tet­tiin osa­na ke­vyt­ruo­ka­va­li­o­ta.

Se­lee­nin saan­tia seu­rat­tiin ja sen li­sää­mi­nen lan­noit­tei­siin to­det­tiin oi­ke­ak­si kei­nok­si pa­ran­taa suo­ma­las­ten niuk­kaa se­lee­nin saan­tia.

Masentava lihavuus

Li­ha­vuus ja laih­dut­ta­mi­sen vai­keus ovat ol­leet leh­den kes­to­ai­hei­ta kaik­ki­na vuo­si­kym­me­ni­nä. ”Li­ha­vuu­teen suh­tau­tu­mi­ses­sa, sen hoi­dos­sa ja eh­käi­sys­sä kai­va­taan uut­ta ajat­te­lu­ta­paa ja uu­sia kei­no­ja, jot­ta ny­kyi­set ma­sen­ta­vat hoi­to­tu­lok­set saa­daan va­loi­sam­mik­si”, leh­ti pe­rään­kuu­lut­ti laa­jas­ti li­ha­vuut­ta ja sen kult­tuu­ri­taus­taa, pe­ri­mää ja elin­ta­po­ja kä­sit­te­le­väs­sä nu­me­ros­sa. Eri­tyi­ses­ti las­ten li­sään­ty­vä li­ha­vuus huo­let­ti.

Mil­le­nium toi mu­ka­naan kes­kus­te­luun ruu­an mo­net muut­kin mer­ki­tyk­set kuin vain ra­vit­se­muk­sen. Kes­tä­vän ke­hi­tyk­sen ide­o­lo­gia nos­ti esiin luo­mu­tuo­tan­non ja lähi­ruu­an. Moni ku­lut­ta­ja miel­si niil­le myös ter­veys­vai­kut­tei­ta, vaikk­ei nii­den ra­vit­se­muk­sel­li­ses­sa si­säl­lös­sä voi­tu osoit­taa ero­ja ta­van­o­mai­ses­ti tuo­tet­tui­hin elin­tar­vik­kei­siin. Ku­lut­ta­jia kiin­nos­ti en­tis­tä enem­män ruu­an puh­taus ja ter­veys­vai­kut­tei­suus, mut­ta ruu­as­ta et­sit­tiin myös elä­myk­sel­li­syyt­tä ja nau­tin­toa sa­mal­la, kun yk­si­löl­li­syys lei­ma­si muu­ta­kin elä­män­tyy­liä.

Ruokailun historiaa ja tulevaisuutta

Mil­le­nium an­toi ai­heen kat­soa ruo­kai­lua sekä taak­se­päin että tu­le­vai­suu­teen. Leh­des­sä oli kiin­nos­ta­va kat­saus vii­me vuo­si­sa­dan ruo­kaan. Vuo­si­sa­dan alun vaa­ti­mat­to­mas­ta oma­va­rais­ruo­kai­lus­ta ja so­tien tuo­mas­ta ruo­ka­pu­las­ta ja sään­nös­te­lys­tä tul­tiin mar­ket­tien run­sai­siin elin­tar­vi­ke­va­li­koi­miin. ”Kii­nan­kaa­li ki­rit­ti kas­vik­sia”, leh­ti to­te­aa ja ker­too, kuin­ka kii­nan­kaa­li 1970-lu­vul­la opet­ti mei­dät syö­mään sa­laat­tia ja rai­va­si tie­tä nyky­päi­vän run­sail­le sa­laat­ti­va­li­koi­mil­le. Sa­man­lai­nen ku­lu­tus­piik­ki syn­tyi he­del­mien puo­lel­la, kun opim­me juo­maan ap­pel­sii­ni­me­hu­ja.

Vuo­si­sa­dan alus­sa mai­to­kau­pas­sa myy­tiin ku­lu­tus­mai­toa, ker­maa ja pii­mää. Tä­män päi­vän mar­ke­tin mai­to­hyl­ly pur­su­aa eri­lai­sia mai­to­ja, ker­mo­ja, rah­ko­ja, jo­gurt­te­ja, va­nuk­kai­ta ja kas­tik­kei­ta joka ma­kuun. Ja kir­joa li­sää­vät vie­lä ve­gaa­ni­set mai­to­tuot­tei­ta kor­vaa­vat tuot­teet.

”Funk­ti­o­naa­lis­ta val­mis­ruo­kaa luon­non­mu­kai­ses­ti tuo­tet­tu­na”, sii­nä oli leh­den te­ke­män ky­se­ly­tut­ki­muk­sen anti tu­le­vai­suu­den ruu­al­le vuon­na 2020. Val­ti­o­neu­vos­to puo­les­taan lin­ja­si ruo­kai­lua aina vuo­teen 2030 asti ruo­ka­po­liit­ti­ses­sa se­lon­te­os­saan: ”Suo­ma­lai­set ku­lut­ta­jat syö­vät mau­kas­ta, ter­veel­lis­tä, kes­tä­väs­ti tuo­tet­tua ja tur­val­lis­ta ruo­kaa.”

Karppaajat hylkäsivät leivän

Jos ai­kai­sem­pi­na vuo­si­kym­me­ni­nä oli ruo­ka­va­li­on ”pa­hik­sen” roo­li ras­voil­la, niin nyt sen sai­vat hii­li­hyd­raa­tit. ”Ko­ke­mus­a­si­an­tun­ti­joi­den” eli karp­paa­jien kes­kus­te­luis­sa lika­san­koon len­si­vät lei­vät, puu­rot ja pe­ru­nat. En­nes­tään­hän val­koi­nen veh­nä ja so­ke­ri oli­vat jo har­voin syö­tä­vien herk­ku­jen lis­tal­la oi­kei­den asi­an­tun­ti­joi­den suo­si­tuk­ses­ta. ”Vähä­hii­li­hyd­raat­tis­ta ruo­ka­va­li­o­ta ei ole pe­rus­tel­tua suo­si­tel­la, mut­ta ei sen he­rät­tä­mää kiin­nos­tus­ta kan­na­ta tyr­mä­tä­kään, sil­lä se tar­jo­aa oi­van poh­jan kes­kus­te­lul­le ruo­ka­va­li­oi­den eduis­ta ja hai­tois­ta”, leh­tem­me opas­ti.

2000-lu­vul­la kiin­nos­tut­tiin maa­han­muut­ta­jien ra­vit­se­muk­ses­ta: ”Vie­raa­seen maa­han muut­ta­va per­he omak­suu uu­des­ta kult­tuu­ris­ta hel­poim­min her­kut. Kar­kit, jää­te­löt, sip­sit ja me­hut hii­pi­vät ruo­ka­va­li­oon en­nem­min kuin pe­ru­na ja jau­he­liha­kas­ti­ke”, leh­ti ra­por­toi.

Elin­tar­vik­kei­den täy­den­nys­tä D-vi­ta­mii­nil­la seu­rat­tiin tar­kas­ti. Vuo­si­kym­me­nen lo­pus­sa Ra­vit­se­mus­neu­vot­te­lu­kun­nan D-vi­ta­mii­ni­työ­ryh­mä suo­sit­te­li­kin, että mai­toon li­sä­tään tup­las­ti D-vi­ta­mii­nia eli yksi mik­ro­gram­ma 100 gram­maan tuo­tet­ta.

Lu­ki­jat vii­sas­tui­vat myös sel­lai­sis­ta asi­ois­ta kuin gly­ke­mi­ain­dek­si ja nut­ri­ge­no­miik­ka tai omiik­ka­tut­ki­mus­me­ne­tel­mät.

Maitoa monipuolisesti

Mai­to ja mai­to­val­mis­teet ovat ol­leet luon­nol­li­ses­ti hy­vin esil­lä Ra­vit­se­mus­kat­sauk­ses­sa. Vuo­si­kym­men­ten ai­ka­na mai­toa on kä­si­tel­ty mm. pro­te­ii­nin, A- ja D-vi­ta­mii­nin ja kal­siu­min läh­tee­nä sekä luus­ton, ham­pai­den ja suo­lis­ton hy­vin­voin­nis­sa. Mai­to moni­puo­lis­taa kas­vis­ruu­an ja kou­lu- ja päi­vä­koti­ruu­an. Se on oiva väli­pala­juo­ma. Se on myös osoit­tau­tu­nut hy­väk­si pa­lau­tus­juo­mak­si ran­kas­sa ur­hei­lus­sa ja kun­toi­lus­sa.

Mai­to voit­ti ruo­ka­juo­mien ym­pä­ris­tö­ver­tai­lun vuon­na 2010. ”Mai­to on suo­si­tel­ta­vin ruo­ka­juo­ma, kun ote­taan huo­mi­oon sekä juo­man ra­vin­to­si­säl­tö että il­mas­to­vai­ku­tuk­set”, leh­ti kir­joit­ti.

Oranssi paketti käsilaukkuun

Ra­vit­se­mus­kat­sauk­sen ulko­asu on aina ol­lut asi­al­li­sen vaa­ti­ma­ton. Toi­mi­tus­kun­ta us­koi asia­si­säl­lön ve­tä­vän il­man väri­ku­via ja tai­tol­li­sia kik­kai­lu­ja. Ky­sy­mys oli myös ta­lou­del­li­nen. Sil­loi­sel­la pai­no­tek­nii­kal­la ku­vien ja vä­rien li­sää­mi­nen oli­si nos­ta­nut kus­tan­nuk­sia hui­mas­ti. Ha­lu­sim­me, että leh­ti voi­tiin toi­mit­taa ha­luk­kail­le mak­sut­ta. Il­man ku­via leh­den tait­to myös on­nis­tui toi­mi­tus­sih­tee­rin ruo­ka­pöy­däl­lä kir­ja­pai­non pals­ta­lius­kois­ta leik­kaa­mal­la ja lii­maa­mal­la.

On ulko­asu toki va­ro­vas­ti muut­tu­nut vuo­sien saa­tos­sa ja 1990-lu­vul­le tul­ta­es­sa ko­ko­kin suu­re­ni jo Aku An­kan mit­toi­hin. Vuon­na 1996 leh­den ulko­asun uu­dis­tus an­net­tiin am­mat­ti­lais­ten kä­siin ja vies­tin­tä­toi­mis­to Uni­que loi sil­le vauh­dik­kaan il­meen ja ryh­dik­käät si­vus­hee­mat. Niil­lä on­kin sit­ten men­ty aina 2010-lu­vul­le saak­ka.

Yksi ulko­asu­seik­ka on säi­ly­nyt leh­den his­to­ri­an alus­ta läh­tien: orans­si vä­ri­tys. Mie­tim­me pit­kään leh­den kan­nen vä­riä. Kes­kus­te­lus­sa kä­vi­vät mai­don sini­val­koi­set sä­vyt. Vih­re­ää­kin so­vi­tet­tiin ruu­an ja ra­vit­se­muk­sen vä­rik­si, mut­ta sit­ten orans­si voit­ti. Orans­si on huo­mi­o­väri. Ha­lu­sim­me Ra­vit­se­mus­kat­sauk­sen erot­tu­van työ­pöy­tien pa­pe­ri­pi­nois­ta ja muis­tut­ta­van it­ses­tään vaik­ka­pa mat­ka­lu­ke­mi­sek­si työ­mat­koil­le. Työ­mat­ka­lu­ke­mi­nen oli mo­tii­vi­na myös sil­le, että leh­den koko ha­lut­tiin pi­tää ”käsi­lauk­kuun so­pi­va­na.”

No, tämä kaik­ki on men­nyt­tä ai­kaa. Di­gi­taa­li­nen leh­ti mah­tuu vaik­ka kän­nyk­kään, sivu­mää­riä ei tar­vit­se ra­joit­taa pai­no­ar­keil­le, vä­rien ja ku­vien li­sää­mi­nen on help­poa ja link­kien avul­la lu­ki­jan voi vie­dä hy­vin­kin sy­väl­le ai­hee­seen.

Kir­joit­ta­ja:

Lee­na Pac­ka­len on eläk­keel­lä ole­va MMM ja toi­mit­ta­ja. Hän on ol­lut te­ke­mäs­sä Ra­vit­se­mus­kat­saus­ta sen alus­ta läh­tien en­sin toi­mi­tus­sih­tee­ri­nä ja sit­ten toi­mi­tus­kun­nan jä­se­ne­nä. ”Lap­ses­taan” on vai­kea luo­pua, vaik­ka oli­si jo aika luot­taa sii­hen, että muut­kin osaa­vat.

Tänä vuon­na jul­kais­taan Ra­vit­se­mus­kat­sauk­sen 40. vuo­si­ker­ta. Ku­vaa­ja: KL

Ra­vit­se­mus­kat­saus 1-2018Ra­vit­se­mus­kat­saus­ta 40 vuot­ta29.5.2018