Ravitsemuskatsauksen toimituskunta esittäytyy
Ravitsemuskatsaus-lehden sisällön suunnittelussa ja toimittamisessa on alusta asti ollut mukana ravitsemuksen ja lääketieteen asiantuntijoita ja julkaisijana Maito ja Terveys ry. Asiantuntijoina lehden alkuaikoina olivat professorit Veijo Antila, Tatu Miettinen ja Jarmo Visakorpi, osastopäällikkö Olavi Elo, apulaisprofessori Maija Pekkarinen ja dosentti Ritva Seppänen. Osastopäällikkö Elon tilalle tuli parin vuoden päästä ylitarkastaja Kaija Hasunen. Asiantuntijoita ryhdyttiin kutsumaan toimituskunnaksi vuoden 1980 ensimmäisessä numerossa.
Lisäksi tuolloin toimi myös työryhmä, johon kuuluivat MMK Leena Airaksinen, dosentti Pirkko Antila, MMK Leena Packalén, MML Juhani Nordlund ja dosentti Ritva Seppänen. Dosentti Kari Salminen tuli muutaman vuoden päästä Nordlundin tilalle.
Lehti on ilmestynyt kaksi kertaa vuodessa ja siinä on käsitelty uusia kotimaisia ja ulkomaisia ravitsemusalan tutkimustuloksia. Se tarjoaa kansantajuistetuissa tutkimuslyhennelmissään nopealukuisen tietopaketin. Ensimmäisessä pääkirjoituksessa lehden sisällöstä todettiin: ”Lyhennelmät ja katsaukset on poimittu kansainvälisesti tunnustetuista ravitsemusalan ja lääketieteen julkaisuista. Mukaan otetaan aina myös kotimaisia tutkimuksia, väitöskirjoja, pro gradu -töitä jne. Esittelemme myös ilmestynyttä ravitsemusalan kirjallisuutta.”
Nyt juhlavuonna kysyimme nykyiseltä toimituskunnalta heidän näkemyksiään lehdestä ja ravitsemuskeskustelusta Suomessa. Pyysimme heitä kertomaan itsestään ja ennustamaan seuraavaa suurta puheenaihetta ravitsemuksessa.
LKT, professori Antti Aro
Työskentelin 20 vuotta sisätauteihin ja endokrinologiaan erikoistuneena sairaalalääkärinä ja sitten 20 vuotta Kansanterveyslaitoksessa (nykyinen THL) ravitsemustutkijana ja asiantuntijana. Nykyisin olen eläkkeellä. Aloitin Ravitsemuskatsauksen toimituskunnassa 1987, kun minua pyydettiin mukaan. Tietojen vaihto ja uuden aineiston laatiminen älykkäässä seurassa on ollut hauskaa ja virkistävää.
Haluan olla mukana tekemässä sitoutumatonta lehteä, joka toimittaa käyttökelpoista uutta tietoa terveydenhuollon toimijoille. Lehti elää ajassa ja seuraa ajankohtaisia asioita. Kaikki asiatiedon varassa toimivat kanavat ovat tärkeitä, ja Ravitsemuskatsaus erityisesti sitä lukevan hoitohenkilöstön tiedonlähteenä.
Asiantuntemus korostuu sosiaalisen median taikauskoisen hömpän tarpeellisena vastapainona. Ennustan, että seuraava suuri puheenaihe ravitsemuksessa on kohtuuden ja nautittavuuden yhteensovittaminen.
Omasta ravitsemuksesta huolehdin syömällä joka päivä hyvää ruokaa, jossa maitovalmisteetkin ovat osana. Aamulla nautin maitokahvia, lisäksi käytän piimää ja jogurttia sekä tietenkin joka päivä juustoa.
MMM Leena Packalén
Viimeisin työpaikkani oli Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton viestintäpäällikön toimi. Sitä ennen tein parikymmentä vuotta toimittajan töitä yrittäjänä. Nykyisin olen eläkkeellä.
Olen tehnyt Maito- ja Terveys ry:lle keikkahommia ja viestintää opiskeluajoista eli 1960-luvun lopulta lähtien. Ravitsemuskatsauksen toimitussihteerin tehtävä oli ensimmäinen suhteeni vapaana toimittajana ja yrittäjänä. Sekä lehti että kolmas lapseni syntyivät vuonna 1979, jolloin sanouduin irti Helsingin Sanomien toimittajan pestistä. Vuonna 1995 siirryin toimituskunnan jäseneksi. Toimituskunta on erinomaisen miellyttävä tapa seurata ravitsemuksen ajankohtaisia asioita ja tutkimusta.
Lehti on mielestäni toteuttanut hyvin alkuperäistä tavoitettaan: lehden viesti perustuu voimassa oleviin ravitsemussuosituksiin. Se on tuonut sisältöön monipuolisuuden. Kestoaiheita vuosien varrelta ovat lasten ravitsemus, kouluruoka ja lihavuus. Yksittäisistä ravintoaineista ehkä tiiviimmin on seurattu D-vitamiinia, mikä johtunee siitä, että sitä on tutkittu ahkerasti ja suosituksia on tarkennettu.
Tarvitaan media, joka kokoaa ja tulkitsee tutkimusta. Tarvitaan media, joka kertoo, mitä on ruokakohujen ja dieettimuotien takana. Toivon, että Ravitsemuskatsaus on tulevaisuudessakin järjen ääni ravitsemuskeskustelussa. Kaikenlainen asiantuntijuus on tällä hetkellä huonossa huudossa, mutta järjen ääntäkin kuunnellaan, kunhan vain jaksamme sitä ylläpitää.
Arvelen, että yksilöllisyyden korostaminen jatkuu ravitsemuskeskustelussa vielä jonkin aikaa. Mutta yksilöllisyyden vastareaktio odottelee jo nurkan takana, ja jakamistalous tulee ruokailuunkin entistä vahvempana. Toivottavasti ravitsemuksen rooli terveyden ja hyvinvoinnin edistäjänä saa korostetun aseman ja asiantuntijoita töihin, kun sote-sotku joskus selviää.
Koetan syödä mahdollisimman paljon kasviksia, sieniä, marjoja ja hedelmiä, mutta tosiasia on, että leipä ja juustot ovat intohimoni. Kalaa voisin syödä joka päivä, mutta lapsenlapset haluavat makaronilaatikkoa ja tortilloja. Maustamatonta jogurttia syön myslin kera, smoothiena ja maustan kastikkeiksi kalalle, lihalle ja kasviksille. Maitoa lorauttelen runsaasti kahviin.
MMT, dosentti, professori Hannu Korhonen
Jäin vuonna 2016 eläkkeelle Luonnonvarakeskuksesta, jossa toimin ensin 12 vuotta Elintarvikkeiden tutkimuslaitoksen johtajana ja sen jälkeen 10 vuotta tutkimusprofessorina. Kiinnostuin jo opiskeluaikana kansainvälisestä tutkimustyöstä ja maailman nälkäongelmasta. Nämä aiheet ovat viitoittaneet koko työuraani, joka käsittää maitoon liittyvän tutkimustyön ja yliopisto-opetuksen lisäksi runsaasti kansainvälisiä tehtäviä. Tutkimustyöni keskittyi erityisesti maidon bioaktiivisiin yhdisteisiin ja niiden mahdollisten terveysvaikutusten selvittämiseen.
Sain kutsun Ravitsemuskatsauksen toimituskuntaan vuoden 1994 alussa, kun minut valittiin Maito ja Terveys ry:n hallituksen puheenjohtajaksi. Toimituskunnassa mukana oleminen on antanut mahdollisuuden sekä jakaa omaa osaamista että oppia muilta jäseniltä. Erityisesti keskustelut ajankohtaisista ravitsemukseen ja terveyteen liittyvistä aiheista ovat olleet kokousten suola. Ne ovat laajentaneet näkemystäni ravitsemuksen ja ruokavalion merkityksestä terveydelle ja hyvinvoinnille.
Ravitsemuskatsauksen tehtävänä on tiedottaa puolueettomasti ja kansantajuisesti ruokaan, ravitsemukseen ja terveyteen liittyvistä uusimmista tutkimustuloksista, ravitsemussuosituksista ja uusista ravitsemustrendeistä. Lehti on säilyttänyt puolueettoman tiedotusvälineen aseman, ja toivon saman linjan jatkuvan myös tulevaisuudessa.
Ravitsemuskatsauksen rooli luotettavana tietolähteenä ei ole muuttunut merkittävästi vuosien kuluessa, mutta lehden sisällön hyödyntäjien piiri on laajentunut asiantuntijoista alan neuvontaan, koulutukseen ja julkiseen mediaan. Myös ravitsemus- ja elintarvikeyritysten kiinnostus lehden sisältöön on kasvanut. Tätä ilahduttavaa kehitystä on ilmeisesti edistänyt lehden muuttuminen sähköiseen muotoon muutama vuosi sitten. Kestoaiheita on useita, mutta eräs tärkeimpiä on maidon ja maitovalmisteiden merkitys ravitsemuksessa ja terveyden ylläpidossa, koska tutkimus tuo esille jatkuvasti maidon arvoa lisäävää tietoa.
Ruoka näyttää olevan nyt pinnalla kaikissa medioissa ja erilaisia trendejä tulee ja menee jatkuvasti. Kuluttajia kiinnostavat edelleen terveelliset ja epäterveelliset ruokavaliot ja niiden vaikutukset fyysiseen ja henkiseen hyvinvointiin. Arvelen, että eräs suuri tieteellisen keskustelun aihe tulee olemaan epigenetiikan eli aiempien sukupolvien ravitsemuksen vaikutukset nykysukupolvien terveydentilaan ja se, kuinka tätä tietoa pitäisi hyödyntää parantamaan tulevien sukupolvien hyvinvointia.
Myönnän, että oma ruokavalioni voisi vaatia kohentamista, jos katsotaan suomalaisia ravitsemussuosituksia. Yritän kuitenkin syödä monipuolisesti ja kohtuullisesti siten, että painoni pysyy suositusten rajoissa, myös sopivan liikunnan avustuksella. Lasillinen maitoa ja erilaiset juustot kuuluvat päivittäiseen ruokavaliooni.
LKT, dosentti, professori Aila Rissanen
Olen sisätautien dosentti ja erikoislääkäri sekä kliinisen ravitsemuksen spesialisti. Olen eläkkeellä Helsingin seudun yliopistollisesta keskussairaalasta (HYKS), jossa toimin edelleen pienesti mukana perustamieni Lihavuustutkimusyksikön ja Syömishäiriöyksikön toiminnoissa. Lisäksi olen kansanterveystieteen dosentti Tampereen yliopistossa.
Tulin mukaan Ravitsemuskatsauksen toimituskuntaan vuonna 1987. Toimituskunnassa mukana oleminen merkitsee minulle mahdollisuutta jakaa käytännönläheistä ravitsemustietoa tärkeälle kohderyhmälle mukavassa seurassa. Lehden tärkein tehtävä on jakaa puolueetonta, ajankohtaista tietoa ravitsemuksen uusista tuulista ja suosituksista. Ajankohtaiset aiheet ovat vuosien varrella painotuksiltaan vaihtuneet. Koko ajan esillä on pysynyt uusin tutkittu tieto kansanravitsemuksesta, erityisesti lapsista ja nuorista sekä tietysti maidosta.
Asiantuntijuuden ja tutkitun tiedon rooli tämän päivän ravitsemus- ja terveyskeskustelussa on ehdottomasti tärkeä. Itseoppineiden maallikoiden messiaanisen ja yksipuolisen kirjoittelun tasapainoista vastapainoa tarvitaan. Samaa tarvitaan myös (piilo)kaupallisten esiinnousujen oikaisemiseksi. Arvelen, että seuraava suuri puheenaihe ravitsemuksessa on aivoruoka ja ikääntymiseen vaikuttaminen ravinnolla. Myös ympäristökysymykset nousevat entistä enemmän esiin.
Harkitut valinnat pitävät huolen omasta hyvästä ravitsemuksestani. Kunnioitan kotimaista lähiruokaa käyttämällä paljon juureksia, vihanneksia, yrttejä ja marjoja. Saan niitä paljolti omalta palstaltani. Rasvaton maito ja piimä sekä niihin pohjautuvat marjasmoothiet ovat keskeinen osa aamuateriaani ja välipalojani.
FT, dosentti, laillistettu ravitsemusterapeutti Paula Hakala
Aloitin työurani Kelassa ravitsemusterapeuttina. Sain pian mahdollisuuden siirtyä tekemään tutkimusta ja väittelin vuonna 1994 tohtoriksi Kuopion yliopistossa. Tutkimustyön ohessa toimin koulutus- ja asiantuntijatehtävissä pitämällä luentoja sekä kirjoittamalla kansantajuisia artikkeleita. Olin lähes kymmenen vuoden ajan valtion ravitsemusneuvottelukunnan (VRN) jäsen ja osallistuin useiden kansallisten ravitsemussuositusten laatimiseen. Viime vuosien mieluisimpia töitäni oli vetää hanketta, jonka tuloksena valmistui Kelan ja VRN:n yhteistyönä julkaisema Korkeakouluopiskelijoiden ravitsemussuositus.
Tulin mukaan Ravitsemuskatsauksen toimituskuntaan vuonna 2001. Työtoverini Ritva Seppänen ehdotti minua seuraajakseen ja suostuin ilomielin.
Pidän tärkeänä, että Ravitsemuskatsaus säilyy luotettavana ravitsemustiedon jakamisen kanavana terveydenhuollon ammattilaisille ja heidän välityksellään koko väestölle. Ennen netin aikakautta lehden rooli ravitsemustiedon lähteenä oli ilmeisesti nykyistä korostuneempi, koska muita tietolähteitä oli niukemmin tarjolla. Paperilehden muuttuminen verkkolehdeksi on melkoinen haaste, sillä lukijoista on nyt kilpailtava monien muiden kirjoitusten, kuten ravitsemusaiheisten blogien kanssa.
Ravitsemuskatsauksen aiheiden valinnassa on huomioitava niiden ajankohtaisuus. Luotettaviin tutkimuksiin perustuvaa tietoa on välttämätöntä jakaa varsinkin aiheista, joista on liikkeellä ristiriitaisia näkemyksiä. Lehden kestoaiheita taitavat olla ainakin rasva, sokeri ja erilaiset dieetit, jotka pulpahtavat aina uudelleen pinnalle. Toivon, että seuraava suuri puheenaihe ravitsemuskeskustelussa on jotakin positiivista. Puheenaiheeksi voi nousta esimerkiksi hyvän ravitsemuksen vaikutus terveyteen suolistomikrobien välityksellä. Tästä saatanee lähivuosina paljon uutta tutkimustietoa.
Asiantuntijuuden ja tutkitun tiedon rooli tämän päivän ravitsemuskeskustelussa on entistäkin tärkeämpi. Muutoin vakuuttavasti näkemyksiään esiin tuovat kokemusasiantuntijat pääsevät helposti hämmentämään ja jopa vääristämään käsityksiä ravinnosta ja terveydestä. Ravitsemuskatsaus-lehden tutkimuksiin perustuva sisältö auttaa terveydenhuollon ammattilasia osallistumaan ravitsemuskeskusteluun asiallisesti ja oikomaan perustellusti mahdollisia vääriä käsityksiä.
Olen kaikkiruokainen, mutta onneksi terveellinen ruoka maistuu minulle kaikkein parhaalta. Ruokieni pääraaka-aineita ovat marjat, hedelmät ja kasvikset, joita kasvaa runsaasti myös omassa puutarhassani. Lisäksi käytän täysjyväviljaa, kalaa ja maitovalmisteita. Suosikkejani ovat vähärasvaiset hapanmaitotuotteet, joita nautin marjojen kera. Juustoista maistuvat varsinkin leipä- ja piimäjuustot.
Professori Päivi Palojoki
Työskentelen Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa kotitalouspedagogiikan professorina. Tutkin ja opetan ruokaan, oppimiseen ja kasvatukseen liittyviä aiheita tuleville kotitalousopettajille ja ohjaan heidän opinnäytetöitään. Tämän vuoden vietän Ruotsissa Göteborgin yliopistossa (Institutionen för kost- och idrottsvetenskap), jossa toimin vierailevana professorina.
Ravitsemuskatsauksen toimituskuntaan tulin kutsuttuna mukaan vuonna 2001. Toimituskunnassa mukana oleminen merkitsee minulle hyviä verkostoja. Saan samalla kiinnostavaa uutta tietoa myös itselleni.
Haluan olla mukana tekemässä lehteä, joka tarjoilee tieteellistä tietoa sopivasti annosteltuna ammattilaisten käyttöön. Pidän tärkeänä, että päätöksenteko pohjautuu tutkittuun tietoon. Olen sitä mieltä, että ravitsemustiedon tulee aina perustua tutkittuun tietoon. Kaikki muu on turhaa.
Kasvisruoka nousee ravitsemuskeskustelussa ja Ravitsemuskatsauksen aiheissa aina tavalla tai toisella uudelleen mukaan. Se on ajankohtainen aihe myös nyt. Esimerkiksi hyönteisruokaa pidän varsin marginaalisena trendinä. Tärkeämpää olisi, että saisimme ihmisten arkiset ruokavalinnat ensin järkevälle tolalle.
Omasta hyvästä ravitsemuksestani pidän huolta valitsemalla ruokani monipuolisesti. Monipuolisuus määrittelee myös maitovalmisteiden käyttöäni.
ETM, FT Tuula Tuure
Työskentelen Valiolla ravitsemuksen ja elintarvikelainsäädännön asiantuntijana. Ravitsemuskatsauksen toimituskuntaan tulin mukaan vuonna 1999, kun Valiolla aikaisemmin työskennellyt professori Riitta Korpela jätti paikkansa toimituskunnassa ja pyysi minua tilalleen.
Muistan ravitsemustieteen opintojeni alkuajalta, miten ensimmäistä kertaa Ravitsemuskatsausta lukiessani ihastelin lehden kompaktia tapaa esittää ravitsemusasioita laajalla perspektiivillä ja asiantuntevasti. Oli suuri kunnia päästä mukaan toimituskuntaan suunnittelemaan ja toteuttamaan tätä lehteä.
Lehden tärkeimpiä tehtäviä on kuvata ravitsemusasioita laaja-alaisesti, objektiivisesti ja asiantuntevasti, mutta samalla helppolukuisesti. Lehti on aina pyrkinyt ajankohtaisiin teemoihin ja muun muassa uusimpien tutkimustulosten esittämiseen. Ne varmasti kiinnostavat jatkossakin.
Tutkittu tieto ja asiantuntemus eivät kiinnosta kaikkia, mutta onneksi on paljon niitäkin ryhmiä, jotka etsivät jatkuvasti tällaista tietoa ja perustavat siihen omat näkemyksensä ja päätöksensä. Toimituskunnassa kuulisimme mielellämme lukijoiden näkemyksiä kiinnostavista aiheista ja niiden esitystavoista. Sitä kautta saisimme toivottavasti uutta ja tuoretta sävyä juttuihin ja ehkä myös ravitsemuskeskusteluun.
Olen jo pitkään odottanut, että kivennäisaineiden merkitys terveydelle nousisi ravitsemuskeskustelussa ja –tutkimuksessa enemmän esiin. Jodi on Suomessa ollut paljon ja hyvin esillä, mutta esimerkiksi kaliumista tuskin puhutaan. Myös magnesium on aika vähän keskusteluissa mukana urheilupiirien ulkopuolella.
Omasta hyvästä ravitsemuksestani huolehdin syömällä monipuolisesti ja kasvispainotteisesti. Se on minulle helppoa ja luontevaa, koska pidän paljon vaihtelusta ja kasviksista. Lähes kaikki laadukas ja hyvin valmistettu ruoka maistuu minulle, joten ruokavaliooni kuuluu myös lihaa sekä tietenkin kalaa ja mereneläviä. Maitovalmisteita käytän päivittäin. Suosikkejani ovat piimä, maustamaton jogurtti, juusto ja rahka.
Kirjoittajat:
Toimituskunta

Antti Aro on ollut mukana toimituskunnassa vuodesta 1987.

Leena Packalén on ollut mukana lehden teossa alusta asti.

Hannu Korhonen aloitti toimituskunnassa vuonna 1994.

Aila Rissanen tuli mukaan toimituskuntaan 1987.

Paula Hakala aloitti toimituskunnassa vuonna 2001.

Päivi Palojoki kutsuttiin mukaan 2001. Kuvaaja: Tuomo Aalto

Tuula Tuure on ollut mukana vuodesta 1999 asti.

Toimituskunta kokoontui helmikuussa miettimään tämän lehden sisältöä. Kuvaaja: KL