Kouluruokailu lisää tasa-arvoa

Suo­ma­lai­sel­la kou­lu­ruo­kai­lul­la on pit­kät pe­rin­teet. Va­paa­eh­toi­ses­ta ruo­kai­lun jär­jes­tä­mi­ses­tä siir­ryt­tiin laki­sää­tei­seen käy­tän­töön jo sota-ai­ka­na vuon­na 1943. Edus­kun­ta-aloi­te mak­sut­to­mas­ta kou­lu­a­te­ri­as­ta teh­tiin jo vuon­na 1925. Sil­loi­sen ta­lous­ar­vi­o­a­loit­teen ta­ka­na oli­vat lä­hes kaik­ki nais­kan­san­e­dus­ta­jat.

Kou­lu­ruo­kai­lu pa­ran­taa kan­san­ra­vit­se­mus­ta ja on mer­kit­tä­vää so­si­aa­lis­ta tu­kea lap­si­per­heil­le. Näin se näh­tiin jo Kan­san­ra­vit­se­mus­ko­mi­te­an mie­tin­nös­sä 1940. Käy­tän­nöt ovat sit­tem­min muut­tu­neet ja muut­tu­vat. Kou­lu­ruo­kai­lun to­teut­ta­mi­nen ja tuki mit­taa­vat myös asen­net­tam­me so­si­aa­li­tur­vaan.

Mis­sään muu­al­la kou­lu­ruo­kaa ei pi­de­tä osa­na kou­lu­ajan ope­tus­suun­ni­tel­mia. Meil­lä kou­lu­ruo­kai­lu on osa ope­tus­toi­men bud­jet­tia. Se on myös osa kan­sa­lais­tai­to­jen opet­te­lua ja kou­lun päi­vit­täis­tä kas­va­tus­teh­tä­vää.

Aikuisten asenteet arvottavat kouluruokaa

Suo­men kou­luis­sa ruo­ka­lis­tat ovat kun­nos­sa ja raa­ka-ai­neet moni­puo­li­set. Eläm­me yltä­kyl­läi­syy­des­sä vuo­si­kym­me­nien ta­kai­seen ver­rat­tu­na. Kes­kus­te­lu kou­lu­ruo­an ima­gos­ta käy kui­ten­kin vä­lil­lä kii­vaa­na.

Am­mat­ti­lai­set osaa­vat teh­dä ruo­kaa, mut­ta kou­lun ai­kuis­ten ja koti­väen asen­teet vai­kut­ta­vat sii­hen, mi­ten ruo­kaa syö­dään. Ai­kuis­ten vää­rät luu­lot siir­ty­vät lap­sil­le. Huo­no suun­ta on päi­vän ruo­kai­lu­jen väli­pala­is­tu­mi­nen. Lii­ka na­pos­te­le­mi­nen hä­mär­tää hy­vän lau­tas­mal­lin to­teu­tu­mis­ta.

Kouluruokailun vuosikymmenet Helsingissä

1940-lu­vul­la pe­rus­tet­tu kes­kus­keit­tiö teki uu­den lain toi­meen­pa­non mah­dol­li­sek­si no­pe­as­ti sota-ajan olois­sa. Koko maas­sa siir­ryt­tiin laki­sää­tei­seen ruo­kai­luun kan­sa­kou­luis­sa 1948 men­nes­sä.

1950-lu­vul­la otet­tiin enem­män huo­mi­oon ate­ri­an ra­vit­se­vuut­ta ja nou­da­tet­tiin kah­den vii­kon kier­tä­vää ruo­ka­lis­taa. Pää­ruo­at oli­vat lu­sik­ka­ruo­kaa.

1960-lu­vul­la ruo­ka oli ai­em­paa moni­puo­li­sem­paa. Pu­hut­tiin jo ruo­kai­lu­a­jois­ta ja -ruo­kai­lu­ti­lan­tees­ta. Osaan kou­luis­ta han­kit­tiin haa­ru­kat ja veit­set.

1970-lu­vul­la ke­hi­tet­tiin ruo­ka­lis­to­ja ja -oh­jei­ta. Sit­ra ja kun­nal­li­set kes­kus­jär­jes­töt to­teut­ti­vat kol­me­vuo­ti­sen Jouk­ko­ruo­kai­lu­pro­jek­tin. Ra­vin­to­si­säl­löl­tään niuk­kia pää­ruo­kia täy­den­net­tiin li­suk­keil­la, ku­ten kii­nan­kaa­lil­la ja tuo­re­raas­teil­la. Tie­tä­mys eri­tyis­ruo­ka­va­li­ois­ta tuli mu­kaan.

1980-lu­vul­la tu­li­vat kan­sain­vä­li­set ruo­at ku­ten pas­ta, spa­get­ti, tar­tar­kas­ti­ke, ton­ni­kala-rii­si ja broi­le­rin koi­vet. Ruo­an maus­ta­mis­ta li­sät­tiin.

1990-lu­vul­la muu­tet­tiin ruo­kai­lu­lin­jas­to­ja ja siir­ryt­tiin itse an­nos­te­lun. Ate­ri­oi­ta tar­jot­tiin use­am­min ruo­ka­tee­moit­tain.

2000-lu­vul­la kou­lu­ra­vin­to­lois­sa oli jo mo­der­nit tar­joi­lu­lin­jas­tot, kak­si va­lin­nais­ta pää­ruo­kaa, tuo­re­sa­laat­tia, lei­pää, mai­toa ja vet­tä.

2010-lu­vul­la kas­vis­ruo­ka on tul­lut kaik­kiin kou­lui­hin ha­luk­kail­le. Ruo­kaan ja ruo­kai­luun kiin­ni­te­tään ai­em­paa tar­kem­min huo­mi­o­ta.

Tänä päi­vä­nä Hel­sin­gis­sä tar­jo­taan noin 60 000 ate­ri­aa kou­lu­lai­sil­le ja opet­ta­jil­le asi­ak­kai­den toi­vei­ta kuul­len bud­jet­tien ra­jois­sa.

Kir­joit­ta­ja:

MMM Ulla-Mar­ja Urho on teh­nyt työ­uran mai­don me­ne­kin­e­dis­tä­mi­ses­sä ja seu­ran­nut työs­sään tii­viis­ti jouk­ko­ruo­kai­lua. Hän on hel­sin­ki­läi­nen kau­pun­gin­val­tuu­tet­tu ja HUS:n hal­li­tuk­sen pu­heen­joh­ta­ja.

Mai­to ja Ter­veys ry:n te­ke­mä leh­ti­nen kou­lu­ruo­kai­luun vuo­del­ta 1960.

Ra­vit­se­mus­kat­saus 1-2018Ra­vit­se­mus­kat­saus­ta 40 vuot­ta29.5.2018