Tarttumattomat taudit ovat maailmanlaajuinen terveysongelma

Tart­tu­mat­to­miin tau­tei­hin kuo­lee maa­il­man­laa­jui­ses­ti vuo­sit­tain ai­na­kin 15 mil­joo­naa ih­mis­tä en­nen­ai­kai­ses­ti. Tau­dit kuor­mit­ta­vat ter­vey­den­huol­toa, hei­ken­tä­vät elä­män­laa­tua ja uh­kaa­vat kes­tä­vää ke­hi­tys­tä kaik­ki­al­la maa­il­mas­sa. Mer­kit­tä­vim­piä näis­tä tau­deis­ta ovat sy­dän- ja veri­suo­ni­sai­rau­det, di­a­be­tes, syö­pä, kroo­ni­set keuh­ko­sai­rau­det sekä mie­len­ter­vey­den on­gel­mat.

Tart­tu­mat­to­mat tau­dit ja mie­len­ter­vey­den häi­ri­öt ovat suu­rin kan­san­ter­veys­on­gel­ma myös Suo­mes­sa. Nii­den eh­käi­sys­tä ja hoi­dos­ta on ke­vääl­lä 2017 hy­väk­syt­ty Duo­de­ci­min kon­sen­sus­lau­su­ma, joka lin­jaa Suo­mes­sa tar­vit­ta­via toi­men­pi­tei­tä. Ra­vit­se­muk­sen koh­dal­la ko­ros­te­taan muun mu­as­sa pal­ve­lu­tar­jon­nan pa­ran­ta­mis­ta, ris­kien seu­lon­taa ja eh­käi­syä, osaa­mi­sen ja moni­am­ma­til­li­sen yh­teis­työn vah­vis­ta­mis­ta, hy­vien käy­tän­tö­jen hyö­dyn­tä­mis­tä, yh­tei­sen tie­to­poh­jan, in­di­kaat­to­rei­den ja kan­nus­ti­mien ke­hit­tä­mis­tä sekä hy­vin­voin­ti­joh­ta­mi­sen työ­ka­lu­jen hyö­dyn­tä­mis­tä. Haas­tee­na on ot­taa kon­sen­sus­lau­su­man lin­jaa­mat toi­men­pi­teet käyt­töön ja vie­dä nii­tä eteen­päin myös tu­le­vas­sa maa­kun­ta- ja so­te­uu­dis­tuk­ses­sa.

NCD-komitea linjaa globaalit toimenpiteet

Maa­ilma­laa­jui­ses­ti toi­men­pi­tei­tä mie­ti­tään WHO:n aset­ta­mas­sa NCD-ko­mi­te­as­sa, jon­ka työ­hön Suo­mes­ta osal­lis­tu­vat myös pre­si­dent­ti Sau­li Nii­nis­tö ja so­si­aa­li- ja ter­veys­mi­nis­te­ri Pirk­ko Mat­ti­la. Työn alla on in­no­va­tii­vi­sia suo­si­tuk­sia on­gel­mien rat­kai­se­mi­sek­si. Eh­do­tuk­set tu­li­vat jul­ki­ses­ti kom­men­toi­ta­vik­si WHO:n verk­ko­si­vuil­le tou­ko­kuun toi­sel­la vii­kol­la. Ne luo­vu­te­taan YK:n pää­sih­tee­ril­le kesä­kuun alus­sa.

Tar­koi­tuk­se­na on, että ko­mis­si­on työn avul­la vauh­di­te­taan muun mu­as­sa YK:n te­ke­mää työ­tä ter­vey­den edis­tä­mi­sek­si. YK:n yleis­ko­kous hy­väk­syi vuon­na 2011 ju­lis­tuk­sen tart­tu­mat­to­mien tau­tien (non-com­mu­ni­cab­le di­se­a­ses, NCD) eh­käi­sys­tä ja hoi­dos­ta. Vuon­na 2015 hy­väk­syt­tiin YK:n kes­tä­vän ke­hi­tyk­sen ta­voit­teet. Kuol­lei­suu­den vä­hen­tä­mi­nen tart­tu­mat­to­miin tau­tei­hin sekä mie­len­ter­vey­den edis­tä­mi­nen ovat näis­sä ta­voit­teis­sa mu­ka­na.

Riskitekijät ratkaisevat

Pää­osa en­nen­ai­kai­sis­ta kuo­le­mis­ta oli­si es­tet­tä­vis­sä vai­kut­ta­mal­la me­ta­bo­li­siin ris­ki­te­ki­jöi­hin, joi­ta ovat muun mu­as­sa li­ha­vuus, kor­kea ve­ren­pai­ne ja ko­hon­nut ko­les­te­ro­li. Näi­den ris­kiin taas vai­kut­ta­vat tu­pa­koin­ti, epä­ter­veel­li­nen ruo­ka­va­lio, vä­häi­nen lii­kun­ta ja al­ko­ho­lin käyt­tö.

Usein ris­kiä kas­vat­ta­vien käyt­täy­ty­mis­te­ki­jöi­den ta­ka­na on on­gel­mia, ku­ten pie­ni­tu­loi­suut­ta, vä­häis­tä kou­lu­tus­ta, riit­tä­mä­tön­tä so­si­aa­lis­ta tu­kea sekä ym­pä­ris­tö, joka ei tue ter­veyt­tä. Ne, joil­la on vä­hi­ten re­surs­se­ja, tar­vit­si­si­vat eni­ten tu­kea.

30 prosenttia vähemmän suolaa

Olem­me Suo­mes­sa saa­vut­ta­mas­sa kuol­lei­suu­den vä­hen­tä­mi­ses­sä kan­sain­vä­li­set ta­voit­teet. Ris­ki­te­ki­jöi­den koh­dal­la meil­lä on vie­lä pal­jon pa­ran­net­ta­vaa. Maa­il­man­laa­jui­ses­ti tär­keä ra­vit­se­mus­ta­voi­te on ase­tet­tu suo­lan saan­nin vä­hen­tä­mi­sek­si. Sen mu­kaan suo­lan saan­nin tu­li­si vä­hen­tyä 30 pro­sent­tia vuo­teen 2025 men­nes­sä. WHO:n saan­ti­suo­si­tus suo­lal­le on kor­kein­taan vii­si gram­maa päi­väs­sä. Tiet­tä­väs­ti tätä ta­soa ei ole saa­vu­tet­tu mis­sään niis­tä mais­ta, jois­sa suo­lan saan­tia on seu­rat­tu.

Myön­teis­tä ke­hi­tys­tä on, että Suo­mes­sa te­ol­li­suus ja ruo­ka­pal­ve­lut ovat pit­käl­ti siir­ty­neet jo­di­oi­dun suo­lan käyt­töön, mikä on mer­kit­tä­väs­ti pa­ran­ta­nut vä­es­tön jo­din saan­tia. Kan­san­ter­vey­den kan­nal­ta oli­si tär­ke­ää pys­tyä vä­hen­tä­mään myös suo­lan mää­rää. Kos­ka suo­la pää­tyy ate­ri­oi­him­me pää­osin koti­keit­ti­öi­den ulko­puo­lel­ta, on elin­tar­vi­ke­te­ol­li­suu­del­la ja ruo­ka­pal­ve­luil­la suo­lan saan­nin vä­hen­tä­mi­ses­sä jat­kos­sa­kin mer­kit­tä­vä roo­li.

FinTerveys osoittaa kehityksen kohteet

Lii­al­li­sen suo­lan saan­nin li­säk­si haas­tee­na on li­ha­vuus, joka vuon­na 2017 teh­dyn Fin­Ter­veys-tut­ki­muk­sen mu­kaan on edel­leen li­sään­ty­nyt sekä mie­hil­lä että nai­sil­la. Ruo­ka­va­li­os­sa on lii­al­li­sen ener­gi­an saan­nin li­säk­si myös mui­ta on­gel­mia, ku­ten hy­vin niuk­ka kas­vis­ten käyt­tö. Mie­het käyt­tä­vät pu­nais­ta li­haa ja liha­val­mis­tei­ta lii­kaa. Ras­van laa­dus­sa nä­kyy pa­ra­ne­mis­ta, mut­ta haas­tee­na on edel­leen erit­täin kor­kea tyy­dyt­ty­neen ras­van saan­ti. Trans­ras­van saan­ti ei sen si­jaan ole meil­lä on­gel­ma.

Kir­joit­ta­ja:

Neu­vot­te­le­va vir­ka­mies, FT, VTM Sir­pa Sar­lio edis­tää ter­veel­lis­tä, kes­tä­vää ja hou­kut­te­le­vaa ruo­kaa so­si­aa­li- ja ter­veys­mi­nis­te­ri­ös­sä. Ke­säi­sin hän har­ras­taa ko­kei­lu­ja siir­to­la­puu­tar­has­sa ja ke­räi­lyä lähi­met­sis­sä.

Lue li­sää:

WHO / NCD-ko­mi­tea

Duo­de­cim: Kon­sen­sus­lau­su­ma tart­tu­mat­to­mien tau­tien eh­käi­sys­tä

On myön­teis­tä, että Suo­mes­sa te­ol­li­suus ja ruo­ka­pal­ve­lut ovat pit­käl­ti siir­ty­neet jo­di­oi­dun suo­lan käyt­töön. Kuva: © Val­ti­on ra­vit­se­mus­neu­vot­te­lu­kun­ta