Ruokailu ja ruokakasvatus varhaiskasvatuksen toimintakulttuurissa
Varhaiskasvatuksen säädösten mukaan ruokailu on osa varhaiskasvatusta. Se on pedagogisesti ohjattua toimintaa. Ruokailu ja ruokakasvatus kuuluvat ”Kasvan, liikun ja kehityn” -oppimisen alueeseen, joka erityisesti tukee itsestä huolehtimista ja arjen taitojen oppimista. Lasten hyvän ravitsemuksen turvaajina ja syömään oppimisen tukijoina kasvatus- ja ruokapalveluhenkilöstö ovat yhtä tärkeitä.
Maistuva, värikäs ja ravitsemuksellisesti täysipainoinen ruoka, jonka tuottamisessa on huomioitu kestävyys ja elintarviketurvallisuus, ovat ruokasuosituksen perusta. Toiminnassa on erityisen tärkeää huomioida lapsilähtöinen toteutus ja lapselle ominainen tapa toimia ja oppia. Lapsi oppii tutkimalla, kokemalla, liikkumalla ja leikkimällä sekä omien aistiensa kautta.
Käytännön toteutukseen soveltuu hyvin lapsi- ja aistilähtöinen ruokakasvatusmenetelmä Sapere, josta on saatu jo runsaasti hyviä kokemuksia varhaiskasvatuksessa. Ruokakasvatuksen oppimisympäristöjä on tärkeää laajentaa ruokailutilanteiden ulkopuolelle pikkukeittiöön, läheiseen metsään, ruokakauppaan tai torille, omaan keittiöön ja myös digitaalisiin oppimisympäristöihin. Ruoan alkuperään voidaan tutustua retkeillen kasvu- ja valmistuspaikoille.
Yhdessä syömisellä on monia tavoitteita
Ruokakasvatuksen keskeisenä tavoitteena on edistää lasten myönteistä suhtautumista ruokaan ja syömiseen sekä tukea monipuolisten, terveyttä edistävien ruokatottumusten syntymistä. Tehtävässä onnistumiseen vaikuttavat hyvin monet tekijät ja useat eri ammattiryhmät sekä se, millaisia pelisääntöjä on yhdessä asetettu. Varhaiskasvatuksen arjessa läsnä olevien aikuisten on tärkeä tiedostaa, että kunkin oma tapa toimia, puhua ruoasta, syödä ja olla vuorovaikutuksessa lasten kanssa välittyy lapsille mallina syömisestä, syömiseen ja ruokaan liittyvistä arvoista, asenteista ja tavoista.
Yhdessä syöden lapset oppivat hyviä pöytätapoja, toisten huomioon ottamista ja ruokapuhetta sekä mielensä malttamista ja hyvän jakamista. Ruokailu ja ruokakasvatus ovat osa vastuulliseksi kansalaiseksi kasvamista, missä huomioidaan kestävät ruokavalinnat, itselle sopivan annoksen ottamisen opettelu ja muut ruokahävikin vähentämiskeinot.

Parhaimmillaan ruokailutilanne on miellyttävä yhteinen hetki, jolloin lapsi voi rauhassa ruokailla, tottua uusiin makuihin ja saada ruokaelämyksiä yhdessä muiden lasten ja kasvatushenkilöstön kanssa. Ruokapalveluhenkilöstö vierailee ryhmissä mahdollisuuksien mukaan ja kutsuu lapsia myös tutustumaan mistä ruoka tulee.

Parhaimmillaan ruokailutilanne on miellyttävä yhteinen hetki, jolloin lapsi voi rauhassa ruokailla, tottua uusiin makuihin ja saada ruokaelämyksiä yhdessä muiden lasten ja kasvatushenkilöstön kanssa. Ruokapalveluhenkilöstö vierailee ryhmissä mahdollisuuksien mukaan ja kutsuu lapsia myös tutustumaan mistä ruoka tulee.

Parhaimmillaan ruokailutilanne on miellyttävä yhteinen hetki, jolloin lapsi voi rauhassa ruokailla, tottua uusiin makuihin ja saada ruokaelämyksiä yhdessä muiden lasten ja kasvatushenkilöstön kanssa. Ruokapalveluhenkilöstö vierailee ryhmissä mahdollisuuksien mukaan ja kutsuu lapsia myös tutustumaan mistä ruoka tulee.

Parhaimmillaan ruokailutilanne on miellyttävä yhteinen hetki, jolloin lapsi voi rauhassa ruokailla, tottua uusiin makuihin ja saada ruokaelämyksiä yhdessä muiden lasten ja kasvatushenkilöstön kanssa. Ruokapalveluhenkilöstö vierailee ryhmissä mahdollisuuksien mukaan ja kutsuu lapsia myös tutustumaan mistä ruoka tulee.
Kirjoittaja:
MMM, laillistettu ravitsemusterapeutti Arja Lyytikäinen toimii valtion ravitsemusneuvottelukunnan pääsihteerinä. Hän on Sapere-menetelmään perehtynyt lasten ruokakasvatuksen asiantuntija.

RUOKAILO: Iloinen mieli ja hyvä olo, joka tulee ruoasta, sen tekemisestä, toisten kanssa jakamisesta ja yhdessä syömisestä.