Ravitsemussuositukset puhuttavat ja saavat usein kritiikkiä osakseen. Ne tuntuvat ihmisistä liian tiukoilta, holhoavilta tai täysin vääriltä. Aika ajoin törmää myös väitteisiin, ettei ravitsemussuositusten mukainen ruokavalio ole optimaalisin eli terveellisin mahdollinen. Väitteen esittäjien mielestä pitäisi pyrkiä syömään vielä suosituksiakin terveellisemmin. Vinkkeinä terveellisempään syömiseen saatetaan mainita esimerkiksi luomun suosiminen, sokerin saannin suositusta (alle 10 E%) tiukempi rajoittaminen tai suositusta (yli 500 grammaa päivässä) suurempi kasvisten, hedelmien ja marjojen käyttö.
Onko suositusten mukainen syöminen siis vain hyvää keskitasoa? Olisiko siitä hyötyä, että pyrkisimme syömään vielä suosituksia terveellisemmin?
Tällaisiin väitteisiin liittyy ainakin kaksi ongelmaa. Ensinnäkin vain pieni osa suomalaisista syö ravitsemussuositusten mukaan. Väestötasolla on epärealistista lähteä tavoittelemaan kasvisten, hedelmien ja marjojen päivittäistä 800 gramman käyttöä, kun nykytilanteessa vain harva saavuttaa edes 500 gramman suosituksen. Liian korkealle asetettu tavoite ei palvele ketään – on lannistavaa, kun tavoitteen saavuttaminen ei ole edes lähellä. Tuskin kukaan kuitenkaan kiistää sitä, etteikö enemmänkin saisi tai jopa kannattaisi syödä, eikä suosituksissakaan ole asetettu ylärajaa kasvisten käytölle.
Toinen ongelma on se, ettei kaikille väitteille ole tieteellisiä perusteita. Ravitsemussuositukset perustuvat tutkimuksiin eri ravintoaineiden tarpeesta sekä niiden vaikutuksesta sairauksien ehkäisyssä ja terveyden edistämisessä. Ei esimerkiksi ole näyttöä siitä, että lisätyn sokerin saannin rajoittaminen suosituksia tiukemmin, esimerkiksi täysin nollalinjaan, parantaisi terveyttä. Jos tällaista näyttöä tulevaisuudessa ilmaantuu, ravitsemussuositukset muokataan vastaamaan uutta tietoa. Suositusten luonteeseen kuuluu, että ne muuttuvat tutkimustiedon karttumisen myötä. Lisäksi kannattaa muistaa, että median hehkutus tai suosikkibloggarin postaus ei ole pitävin tae terveellisyydestä.
Lopuksi on vielä hyvä miettiä ravitsemussuositusten tarkoitusta. Suositusten avulla pyritään vaikuttamaan kansanterveyteen, ei optimoimaan yksittäisen ihmisten suoritustasoa. Mietitäänpä vaikka terveysliikuntasuosituksia, jotka suosittavat liikkumaan reippaasti 2,5 tuntia viikossa ja lisäksi harjoittamaan lihaskuntoa ja liikehallintaa vähintään kaksi kertaa viikossa. Kukaan tuskin kuvittelee, että liikuntasuosituksia noudattamalla Matti Meikäläisestä tulee huippu-urheilija – urheilijan treeniviikko näyttää ihan toisenlaiselta. Ravitsemus- ja terveysliikuntasuosituksia noudattamalla suurin osa väestöstä saavuttaa ”hyvän keskitason” – ja suurimmalle osalle tämä on terveyden edistämisen näkökulmasta riittävä taso. Lupaamme, että suosituksia noudattamalla itsestään pitää riittävän, ellei jopa erinomaisen, hyvää huolta.
Kirjoittajat:
ETM Essi Skaffari ja ETM Henna Vepsäläinen työskentelevät lasten ravitsemuksen parissa DAGIS-tutkimushankkeessa. Vapaa-ajallaan he taistelevat huuhaata vastaan Aivosumutorvi-blogin välityksellä.
Ravitsemuskatsaus 1-2018Ravitsemuskatsausta 40 vuotta29.5.2018