Lisää päivääsi vielä desilitra kasviksia

Suo­ma­lais­ten lau­ta­sil­ta löy­tyy edel­leen lii­an vä­hän kas­vik­sia, mar­jo­ja ja he­del­miä. Vain pie­ni osa ai­kui­sis­ta käyt­tää nii­tä suo­si­tus­ten mu­kai­ses­ti. Nai­set syö­vät kas­vik­sia, mar­jo­ja ja he­del­miä kes­ki­mää­rin yh­teen­sä 420 gram­maa päi­väs­sä. Mie­hil­lä mää­rä jää 360 gram­maan.

– Nai­sil­la li­säys­tar­ve on noin 80 gram­maa eli run­sas desi­lit­ra kas­vik­sia päi­väs­sä. Mie­hil­lä li­säys­tar­ve on noin 140 gram­maa. Sen sai­si täy­teen syö­mäl­lä run­saan desi­lit­ran kas­vik­sia ja yh­den pie­nen ome­nan, ker­too tut­ki­mus­pääl­lik­kö Lii­sa Vals­ta Ter­vey­den ja hy­vin­voin­nin lai­tok­ses­ta.

Usei­ta ker­to­ja päi­väs­sä tuo­rei­ta kas­vik­sia, mar­jo­ja ja he­del­miä käyt­tää ai­no­as­taan joka vii­des nai­nen ja joka kym­me­nes mies. Käyt­tö on yh­tey­des­sä kou­lu­tus­ta­soon. Mitä kor­ke­am­pi kou­lu­tus, sitä run­saam­paa ja ylei­sem­pää kas­vis­ten käyt­tö on.

Tuo­reet tie­dot suo­ma­lais­ten ruo­ka­tot­tu­muk­sis­ta ovat pe­räi­sin THL:n Fin­Ter­veys 2017 –tut­ki­muk­ses­ta, jon­ka tu­lok­sis­ta ker­rot­tiin huh­ti­kuus­sa. Laa­jaan vä­es­tö­tut­ki­muk­seen kut­sut­tiin sa­tun­nais­o­tan­nal­la noin 10 000 Suo­mes­sa asu­vaa yli 18-vuo­ti­as­ta hen­ki­löä. Osa kut­su­tuis­ta va­lit­tiin myös ra­vin­to­haas­tat­te­luun.

Enemmän kuitua, vähemmän suolaa

Tut­ki­muk­sen mu­kaan suo­ma­lai­ses­sa ruo­ka­va­li­os­sa on hii­li­hyd­raat­te­ja suo­si­tel­tua vä­hem­män, ja ras­vaa ja pro­te­ii­nia suo­si­tel­tua enem­män. Ko­vien ras­vo­jen saan­ti ei ole vii­me vuo­si­na muut­tu­nut, ja sitä saa­daan edel­leen enem­män kuin suo­si­tel­laan. Nais­ten ruo­ka­va­li­os­sa on nyt peh­me­ää ras­vaa enem­män kuin vii­si vuot­ta sit­ten.

Kui­dun saan­ti on li­sään­ty­nyt sekä nai­sil­la että mie­hil­lä, mut­ta sitä on ruo­ka­va­li­os­sa edel­leen vä­hem­män kuin suo­si­tel­tu päi­vit­täi­nen vä­him­mäis­mää­rä 25 gram­maa. Suo­tui­sa muu­tos lau­ta­sel­la on se, että sak­ka­roo­sin saan­ti on vä­hen­ty­nyt. Sak­ka­roo­sin saan­ti ku­vaa li­sä­tyn so­ke­rin saan­tia suun­taa-an­ta­vas­ti.

Lii­al­li­nen suo­lan saan­ti on Suo­mes­sa edel­leen iso ra­vit­se­mus­haas­te. Mies­ten ruo­ka­va­li­os­sa sitä on kes­ki­mää­rin lä­hes kym­me­nen gram­maa ja nai­sil­la­kin run­sas seit­se­män gram­maa päi­väs­sä. Suo­si­tus on, että suo­laa saa­tai­siin ruo­as­ta kor­kein­taan vii­si gram­maa eli noin tee­lu­si­kal­li­sen ver­ran vuo­ro­kau­des­sa. Suo­lan mer­kit­tä­vim­mät läh­teet ovat tut­ki­muk­sen mu­kaan lei­pä, juus­to ja liha­ruo­at.

Pu­nai­sen li­han ja liha­val­mis­tei­den käyt­tö­suo­si­tus ylit­tyy mie­hil­lä reip­paas­ti. Nai­sil­la käyt­tö on mal­til­li­sem­paa ja jää alle suo­si­tel­lun 500 gram­man vii­koit­tai­sen ra­jan. Kas­vi­öljy­poh­jais­ta le­vi­tet­tä käyt­tää lei­väl­lä va­jaa kol­man­nes ai­kui­sis­ta. Ruo­an­val­mis­tuk­seen kas­vi­öl­jyn tai kas­vi­öljy­poh­jai­sen val­mis­teen va­lit­see rei­lu 60 pro­sent­tia suo­ma­lai­sis­ta.

Vitamiinit ruoasta, ei purkista

Tut­ki­mus­pääl­lik­kö Satu Män­nis­tö THL:sta ker­too, että lä­hes kaik­kia vi­ta­mii­ne­ja ja ki­ven­näis­ai­nei­ta saa­daan ruo­as­ta riit­tä­väs­ti. Nai­set tar­vit­si­si­vat li­sää fo­laat­tia ja rau­taa, myös mie­hil­lä fo­laa­tin saan­ti jää lii­an niu­kak­si.

– Enem­män vih­rei­tä kas­vik­sia sekä he­del­miä ja täys­jyvä­vil­jaa, niin fo­laa­tin saan­ti pa­ra­nee. Rau­dan par­hai­ta läh­tei­tä taas ovat mak­sa, liha­ruo­at ja täys­jyvä­vil­jois­ta eten­kin ruis­lei­pä, Män­nis­tö muis­tut­taa.

Män­nis­tö neu­voo sat­saa­maan en­nen kaik­kea ruo­ka­tot­tu­mus­ten moni­puo­li­suu­teen. Van­ha, tut­tu lau­tas­mal­li on edel­leen käyt­tö­kel­poi­nen ja hyvä apu­vä­li­ne ter­veel­li­sen ja täy­si­pai­noi­sen ruo­ka­va­li­on to­teut­ta­mi­seen.

– Epä­ter­veel­lis­tä ruo­ka­va­li­o­ta ei voi kor­va­ta ra­vin­to­li­sil­lä. Moni käyt­tää nii­tä kui­ten­kin var­muu­den vuok­si ja yli tar­peen, hän mai­nit­see.

Nai­sis­ta 66 pro­sent­tia ja mie­his­tä 54 pro­sent­tia käyt­tää jo­ta­kin vi­ta­mii­ni­val­mis­tet­ta tai muu­ta ra­vin­to­li­sää. THL:n tut­ki­mus osoit­taa, että li­sien käyt­tä­jät saa­vat sa­man ver­ran suo­ja­ra­vin­to­ai­nei­ta ruo­as­taan kuin ne, jot­ka ei­vät li­siä käy­tä.

Tie­tyil­le vä­es­tö- ja ikä­ryh­mil­le on an­net­tu erik­seen suo­si­tuk­sia ra­vin­to­li­sien käy­tös­tä. Esi­mer­kik­si D-vi­ta­mii­ni­li­sää suo­si­tel­laan ym­pä­ri­vuo­ti­ses­ti lap­sil­le ja nuo­ril­le, ras­kaa­na ole­vil­le ja imet­tä­vil­le nai­sil­le sekä yli 60-vuo­ti­ail­le.

Kir­joit­ta­ja:

ETM Kris­ta Kor­pe­la-Ko­so­nen on toi­mit­ta­ja, vies­tin­tä­y­rit­tä­jä ja sa­no­jen am­mat­ti­lai­nen, joka kir­joit­taa työk­seen ra­vit­se­muk­ses­ta ja ter­vey­des­tä.

Läh­de:

Ter­vey­den ja hy­vin­voin­nin lai­tok­sen Kan­san­ter­veys­päi­vä Hel­sin­gis­sä 13.4.2017

Lue li­sää Fin­Ter­veys 2017 –tut­ki­muk­sen tu­lok­sis­ta

Ke­sän vä­rik­kääs­tä kas­vis­sa­dos­ta löy­tyy hel­pos­ti syö­tä­vää suo­si­tel­lut puo­li ki­loa päi­väs­sä. Ku­vaa­ja: Kris­ta Kor­pe­la-Ko­so­nen