Geenitieto voi motivoida elämäntapamuutokseen
Yksilöllinen, omaa geenitietoon perustuva terveysviestintä voi auttaa tekemään myönteisiä muutoksia elämäntapoihin. Tämä havaittiin Hanna-Leena Hietaranta-Luoman väitöstutkimuksessa, jossa geenitietoon pohjaavaa terveysneuvontaa annettiin sydän- ja verisuonitautien riskissä oleville aikuisille.
Geenitieto ja terveysviestintä pohjautuivat apoE-geeniin ja sen vaikutuksiin sydän- ja verisuonitautiriskissä. ApoE-geeni määritettiin 107:n tutkittavan verinäytteestä.
Apolipoproteiini E:n geneettinen vaihtelu säätelee verenkierron kokonais- ja LDL-kolesterolipitoisuuksia ja vaikuttaa tätä kautta merkittävästi sepelvaltimotaudin vaaraan. Korkealle veren kolesterolitasolle altistava E4-alleeli on noin kolmanneksella suomalaisista. Hietaranta-Luoman väitöskirjatutkimuksessa olivat mukana sekä korkean riskin ryhmä, matalan riskin ryhmä että kontrolliryhmä.
Ruokavalion rasvan laatu parani
Tutkimuksen alussa tutkittavat osallistuivat ravitsemusterapeutin luennolle ja kahdeksan viikon kuluttua he saivat yksilöllisesti räätälöiden terveysviestin. Heillä oli myöhemmin mahdollisuus osallistua vielä nutrigenomiikan professorin luennolle ja käydä henkilökohtaisia keskusteluja lääkärin kanssa. Viiden kuukauden kuluttua tutkimuksen aloituksesta yksilöllisesti räätälöity terveysviesti toistettiin.
– Yksilöllinen, omaan geenitietoon pohjautuva terveysviestintä auttoi tekemään myönteisiä muutoksia elämätapoihin. Myönteiset vaikutukset näkyivät erityisesti ruokavalion rasvan laadussa, veren triglyseridiarvoissa sekä vyötärönympäryksessä, Hietaranta-Luoma kertoo.
Hietaranta-Luoman mukaan tieto kohonneesta sairastumisriskistä aiheutti tutkittaville uhkan tunnetta, mutta ei kuitenkaan pelkoa. – Ahdistuksen ja uhkan kokeminen ei näyttäisi olevan este geenitiedon käytölle elämäntapasairauksien ehkäisyssä terveillä aikuisilla, hän sanoo.
Jatkotutkimus tuo lisää tietoa
Hietaranta-Luoma korostaa, että vuosina 2010-2011 Etelä-Pohjanmaalla toteutettu tutkimus oli aineistoltaan pieni ja pilottitutkimuksen kaltainen. Aiheesta tarvitaan lisää tutkimustietoa ja pian sitä myös saadaan. Suomen Akatemian rahoittama APOEMOT-jatkotutkimushanke kestää vuoteen 2019 saakka.
Tutkimuksessa toteutetaan geenitietoon perustuvan terveysviestinnän vertailu neljän eri ryhmän välillä. Osa tutkittavista osallistui myös Hietatranta-Luoman väitöstutkimukseen, joten heidän osaltaan tutkimuksessa voidaan toteuttaa geenitietoon perustuvan terveysviestinnän vaikutusten pitkäaikaisseuranta. Terveysviestintää toteutetaan tutkimuksessa mm. kuukausittain toistuvilla ravitsemus- ja terveysvideoilla, jotka lähetetään sähköpostilla tutkittavien käyttöön.
Alustavat tulokset tutkimuksesta osoittavat, että geenitietoon pohjautuvalla terveysviestinnällä on myönteinen vaikutus veren rasva-arvoihin. Erityisesti triglyseridiarvot laskivat tutkittavilla, jotka ovat perimänsä vuoksi korkeassa sairastumisriskissä. Tutkittavat saivat tiedon sairastumisriskiin vaikuttavasta apoE-tyypistään tutkimuksen alussa.
APOEMOT-tutkimuksessa on mukana kaikkiaan 270 tutkittavaa. Hankkeen toteuttavat yhteistyössä Turun yliopisto, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Itä-Suomen yliopisto ja Luonnonvarakeskus.
Kirjoittaja:
ETM Krista Korpela-Kosonen on toimittaja, viestintäyrittäjä ja sanojen ammattilainen, joka kirjoittaa työkseen ravitsemuksesta ja terveydestä.
Lähde:
Ravitsemusterapeuttien yhdistyksen kevätkoulutuspäivä 18.5.2018 Helsingissä.

Yksilöllinen, omaan geenitietoon pohjautuva terveysviestintä auttoi tekemään myönteisiä muutoksia elämätapoihin. Myönteiset vaikutukset näkyivät erityisesti ruokavalion rasvan laadussa, veren triglyseridiarvoissa sekä vyötärönympäryksessä, Hietaranta-Luoma kertoo.