Mitä suomalaiset söivät vuonna 2017?
Ravintotase kertoo elintarvikkeiden kulutuksesta
Viime vuonna suomalaiset söivät keskimäärin 81 kiloa lihaa, 80 kiloa viljaa, 65 kiloa hedelmiä, 64 kiloa vihanneksia, 155 litraa nestemäisiä maitovalmisteita ja lähes 26 kiloa juustoa.
Tiedot ilmenevät Luonnonvarakeskuksen (Luke) ravintotaseen ennakkotiedoista.
Vihannesten kulutus pysyi ennallaan
Tuoreiden vihannesten kulutus oli viime vuonna noin 64 kiloa henkeä kohti. Vihannesten kulutusluvut ovat tällä tilastointimenetelmällä vain suuntaa antavia. Ne kuvaavat enemmänkin kulutukseen tarjolla ollutta määrää kuin toteutunutta kulutusta, koska muun muassa varastotappioiden ja muun hävikin määrää ei ole saatavissa ja ne sisältyvät tällöin kulutusmääriin.
Sitrushedelmien kulutus väheni kymmenen prosenttia, 13 kiloon henkeä kohti. Muiden tuoreiden hedelmien kulutus pysyi lähes ennallaan 46 kilossa. Hedelmäsäilykkeitä ja kuivattuja hedelmiä syötiin yhteensä vajaa seitsemän kiloa.
Kaura maistui suomalaisille
Viljan kokonaiskulutus oli 80 kiloa henkeä kohti. Se lisääntyi vuodesta 2016 vajaan prosentin. Kauran kulutus lisääntyi kilon verran 7,3 kiloon. Myös riisin kulutus lisääntyi hieman ja oli viime vuonna kuusi kiloa henkeä kohti. Vehnää ja ruista käytettiin lähes saman verran kuin edellisvuonna, 44,5 ja 15,5 kiloa.

Viljan kulutus 2017

Viljan kulutus 2017

Viljan kulutus 2017

Viljan kulutus 2017
Siipikarjanlihan kulutus lisääntyi edelleen
Lihan kokonaiskulutus pysyi suunnilleen samana kuin edellisvuonna. Se oli 81 kiloa henkeä kohti. Mukaan on laskettu riista ja syötävät elimet.
Siipikarjanlihan kulutus lisääntyi vuodesta 2016 kuusi prosenttia. Sitä syötiin 24,9 kiloa henkeä kohti. Kulutuksen kasvu on jatkunut jo toistakymmentä vuotta peräkkäin.
Naudanlihan kulutus kasvoi edellisvuodesta prosentin verran. Sitä syötiin viime vuonna 19,4 kiloa henkeä kohti. Sen sijaan sianlihan kulutus oli vajaa neljä prosenttia vähäisempi kuin vuotta aikaisemmin eli 33,4 kiloa.
Lihan kulutusmäärät on ravintotaseessa ilmoitettu luullisena eli ruholihana. Luullisesta lihasta on luutonta 80 prosenttia. Lisäksi kypsennyshävikki vaihtelee 10–30 prosentin välillä tuotteesta riippuen. Kypsänä syöty liha on noin 50 prosenttia luullisen lihan määrästä.

Lihan kulutus 2017

Lihan kulutus 2017

Lihan kulutus 2017

Lihan kulutus 2017
Kananmunia syötiin lähes 12 kiloa henkeä kohti, mikä oli saman verran kuin vuonna 2016.
Maidon kulutus väheni edelleen
Maidon kulutus väheni keskimäärin viisi prosenttia edellisvuodesta. Rasvattoman maidon kulutus väheni reilulla 14 prosentilla. Kevytmaitoa kului lähes edellisvuoden tahtiin. Sen sijaan täysmaidon kulutus lisääntyi seitsemän prosenttia edellisvuodesta.
Kaikkiaan maitoa juotiin viime vuonna keskimäärin noin 112 litraa henkeä kohti, josta rasvatonta maitoa oli kolmannes, kevytmaitoa 56 prosenttia ja täysmaitoa reilu kymmenen prosenttia.
Piimän ja viilin kulutus väheni noin kuusi prosenttia. Jogurttia syötiin suunnilleen saman verran kuin edellisvuonna. Kerman kulutus lisääntyi noin kuusi prosenttia. Nestemäisiä maitovalmisteita käytettiin vuonna 2017 kaikkiaan 155 litraa henkeä kohti eli noin neljä prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna.
Juuston kulutus väheni hieman edellisvuodesta vajaaseen 26 kiloon. Voin kulutus oli samaa luokkaa kuin edellisenä vuonna eli 3,5 kiloa henkeä kohti.

Maidon kulutus vuosina 1950-2017

Maidon kulutus vuosina 1950-2017

Maidon kulutus vuosina 1950-2017

Maidon kulutus vuosina 1950-2017

Hapanmaitovalmisteiden kulutus vuosina 1960-2017

Hapanmaitovalmisteiden kulutus vuosina 1960-2017

Hapanmaitovalmisteiden kulutus vuosina 1960-2017

Hapanmaitovalmisteiden kulutus vuosina 1960-2017

Juuston kulutus vuosina 1950-2017

Juuston kulutus vuosina 1950-2017

Juuston kulutus vuosina 1950-2017

Juuston kulutus vuosina 1950-2017
Ravintotase kertoo kulutuksesta
Luken ravintotase on yhteenveto Suomen tärkeimpien elintarvikeryhmien tuotannosta, kotimaisesta käytöstä ja kulutuksesta. Taseessa lasketaan yli 60 tuotteesta kotimainen käyttö tuotannon, varaston muutoksen, viennin ja tuonnin perusteella. Kotimainen käyttö jakautuu edelleen eri käyttötarkoituksiin: eläinrehuksi, siemenkäyttöön, teollisuuden raaka-aineiksi sekä ruokakäyttöön, josta kulutusluvut saadaan jakamalla vuoden keskimääräisellä väkiluvulla.
KL
Lähde:
Luonnonvarakeskus (Luke), Ravintotase 2017 (ennakko)

Maitovalmisteiden kulutus 2017