Tutkijaprofessori lasten ravitsemuksen ja diabeteksen asialla

Suvi Vir­ta­sel­la on mel­ko har­vi­nai­nen yh­dis­tel­mä kou­lu­tus­ta ja asi­an­tun­te­mus­ta. Hän on val­mis­tu­nut lää­kä­rik­si, väi­tel­lyt lää­ke­tie­teen toh­to­rik­si ja sen li­säk­si hä­nes­tä tuli vie­lä elin­tar­vi­ke­tie­tei­den mais­te­ri. Hän toi­mii Ter­vey­den ja hy­vin­voin­nin lai­tok­sen (THL) tut­ki­ja­pro­fes­so­ri­na Hel­sin­gis­sä sekä osa-ai­kai­se­na epi­de­mi­o­lo­gi­an pro­fes­so­ri­na Tam­pe­reen yli­o­pis­tos­sa.

– On mei­tä muu­ta­mia täl­lä ta­val­la kak­sois­kou­lu­tet­tu­ja, mut­ta useim­mil­la kou­lut­tau­tu­mi­nen on ta­pah­tu­nut päin­vas­tai­ses­sa jär­jes­tyk­ses­sä niin, että ra­vit­se­mus­tie­tei­li­jät ovat ha­keu­tu­neet lää­kä­ri­kou­lu­tuk­seen.

Suvi Vir­ta­ses­ta piti tul­la las­ten­lää­kä­ri, mut­ta tut­ki­mus­maa­ilma vei men­nes­sään, eikä hän kos­kaan eri­kois­tu­nut pe­di­at­ri­aan. Ra­vit­se­mus on aina kiin­nos­ta­nut Vir­tas­ta, mut­ta lää­kä­rien kou­lu­tuk­ses­sa ra­vit­se­mus­ta ope­te­taan hy­vin vä­hän. Niin­pä hän otti jo lää­ke­tie­teen opin­to­jen lo­maan kiin­nos­ta­via kurs­se­ja ra­vit­se­muk­ses­ta ja sit­ten suo­rit­ti myös mais­te­rin­tut­kin­non.

Tut­ki­mus­maa­il­mas­sa hän on voi­nut yh­dis­tää ta­voit­teen­sa: Tut­ki­muk­sen kaut­ta voi vai­kut­taa las­ten ter­vey­teen ja hy­vin­voin­tiin ja sa­mal­la hyö­dyn­tää kiin­nos­tus­taan bi­o­lo­gi­aan ja ra­vit­se­muk­seen.

Etuoikeutettu diabetestutkija

Las­ten yk­kös­tyy­pin di­a­be­tes ja ra­vit­se­mus on Suvi Vir­ta­sen asi­an­tun­te­muk­sen vah­vin­ta alu­et­ta. Suo­mi on las­ten di­a­be­tes­tut­ki­muk­sen kär­ki­mai­ta, sil­lä tau­tia esiin­tyy meil­lä enem­män kuin muu­al­la maa­il­mas­sa. Sik­si sen tut­ki­mus on tääl­lä ko­et­tu tär­ke­äk­si ja sii­hen on pa­nos­tet­tu.

– Koen ole­va­ni etu­oi­keu­tet­tu, kun olen saa­nut olla mu­ka­na ”alus­ta läh­tien” uraa­uur­ta­van tut­ki­muk­sen to­teut­ta­mi­ses­sa ja saa­nut työs­ken­nel­lä pro­fes­so­rien Hans Åker­blom ja Ant­ti Reu­na­nen sekä las­ten ra­vit­se­mus­tut­ki­mus­ta vah­vas­ti edis­tä­neen pro­fes­so­ri Lee­na Rä­sä­sen kans­sa. Åker­blom ja Reu­na­nen ovat tyy­pin 1 di­a­be­tek­sen syi­tä sel­vit­tä­vän epi­de­mi­o­lo­gi­sen tut­ki­muk­sen pi­o­nee­re­ja Suo­mes­sa.

Di­a­be­tek­sen tut­ki­mi­nen on pit­kä­jän­teis­tä, ja ver­tail­ta­vaa tut­ki­mus­tie­toa ra­vit­se­muk­sen alu­eel­ta maa­il­mal­ta on ol­lut niu­kas­ti. Suvi Vir­ta­nen on pää­tut­ki­ja­na suo­ma­lai­ses­sa yk­kös­tyy­pin di­a­be­tek­sen en­nus­ta­mi­nen ja eh­käi­sy (DIPP) -hank­keen ra­vin­to­tut­ki­muk­ses­sa, jon­ka suun­nit­te­lu al­koi jo 1994. DIPP on kan­sain­vä­li­ses­ti laa­jin tyy­pin 1 di­a­be­tek­sen syn­ty­mä­ko­hort­ti­tut­ki­mus, jos­sa tut­ki­mus­jou­kon lap­sia ja di­a­be­tek­sen il­maan­tu­mis­ta seu­ra­taan syn­ty­mäs­tä läh­tien. Pel­käs­tään ra­vit­se­muk­sen alu­eel­ta on ker­ty­nyt jo lä­hes sata tie­teel­lis­tä jul­kai­sua ja väi­tös­kir­jo­ja­kin kym­men­kun­ta.

Kansainvälistä kysyntää

Kan­sain­vä­li­sis­sä tut­ki­mus­ver­kos­tois­sa Suvi Vir­ta­sen lää­ke­tie­teen ja ra­vit­se­muk­sen yh­dis­tel­mä­a­si­an­tun­ti­juu­del­la on ky­syn­tää. Hän on ra­vin­to­ko­mi­te­an pu­heen­joh­ta­ja­na vuon­na 2004 käyn­nis­ty­nees­sä TED­DY-tut­ki­muk­ses­sa, joka kar­toit­taa yk­kös­tyy­pin di­a­be­tek­sen puh­ke­a­mi­seen joh­ta­via ym­pä­ris­tö­te­ki­jöi­tä nel­jäs­tä maas­ta ke­rät­tä­väs­sä syn­ty­mä­ko­hort­ti­ai­neis­tos­sa.

Toi­nen laa­ja kan­sain­vä­li­nen di­a­be­tek­sen eh­käi­syyn täh­tää­vä tut­ki­mus­han­ke maa­il­mal­la on TRIGR (Tri­al to Re­du­ce IDDM in Ge­ne­ti­cal­ly at Risk). Se on maa­il­man en­sim­mäi­nen tyy­pin 1 di­a­be­tek­sen eh­käi­sy­koe, ja sii­nä on mu­ka­na 15 maa­ta. Suo­mi koor­di­noi han­ket­ta. Suvi Vir­ta­nen on ra­vin­to­in­ter­ven­ti­o­ko­mi­te­an pu­heen­joh­ta­ja ja ol­lut vas­tuus­sa en­sim­mäi­sen kuu­den elin­kuu­kau­den ai­ka­na ta­pah­tu­neen ra­vin­to­in­ter­ven­ti­on to­teut­ta­mi­ses­ta.

TRIGR-tut­ki­muk­ses­sa pit­käl­le pil­kot­tua äi­din­mai­don­kor­vi­ket­ta ver­rat­tiin ta­van­o­mai­seen leh­män­mai­to­poh­jai­seen kor­vik­kee­seen. Vuon­na 2002 al­ka­neen ko­keen pää­tu­lok­set jul­kais­tiin tänä vuon­na ar­vos­te­tus­sa Jour­nal of Ame­ri­can Me­di­cal As­so­ci­a­ti­on –leh­des­sä. Pil­ko­tul­la äi­din­mai­don­kor­vik­keel­la di­a­be­tes­ta ei pys­tyt­ty es­tä­mään. Tut­ki­muk­ses­ta ja sen lisä­tut­ki­muk­sis­ta val­mis­tuu vie­lä usei­ta kiin­nos­ta­via tu­lok­sia mm. ras­va­ha­pois­ta, D-vi­ta­mii­nis­ta, vi­rus­in­fek­ti­ois­ta ja ma­ta­la-as­tei­ses­ta tu­leh­duk­ses­ta.

Vielä ei osata ehkäistä

– Vie­lä emme osaa eh­käis­tä yk­kös­tyy­pin di­a­be­tes­ta, mut­ta sitä koh­ti ede­tään. Täl­lä het­kel­lä kiin­nos­ta­vaa on kah­den tut­ki­muk­sen tu­los, jon­ka mu­kaan ka­lan­ras­va ime­väis­i­äs­sä saat­taa suo­ja­ta di­a­be­tek­sel­ta. Tär­ke­ää on, että useis­sa tut­ki­mus­ai­neis­tos­sa pys­tym­me kat­so­maan ra­vit­se­muk­sen yh­teyk­siä myös mui­hin tyy­pin 1 di­a­be­tek­sen syn­tyyn yh­tey­des­sä ole­viin te­ki­jöi­hin, ku­ten suo­lis­ton lä­päi­se­vyy­teen, tu­leh­duk­seen, mik­ro­bis­toon ja vi­rus­in­fek­ti­oi­hin sekä et­si­mään yh­teis­vai­ku­tuk­sia ra­vin­non ja näi­den te­ki­jöi­den vä­lil­lä suh­tees­sa di­a­be­tek­sen ke­hit­ty­mi­seen.

Suvi Vir­ta­sen ryh­mäs­sä eri­tyi­sen huo­mi­on koh­tee­na täl­lä het­kel­lä ovat vil­jo­jen ja mai­don mah­dol­li­set yh­tey­det yk­kös­tyy­pin di­a­be­tek­sen ke­hit­ty­mi­seen lap­sil­la. Näy­tön var­mis­tu­es­sa tu­lok­sil­la saat­taa olla vai­ku­tus­ta ra­vit­se­mus­suo­si­tuk­siin. Kuva tau­dis­ta on ke­hit­ty­nyt ja moni­puo­lis­tu­nut. Näyt­tää sil­tä, ett­ei yk­kös­tyy­pin di­a­be­tes ole­kaan yksi tau­ti, vaan sen si­säl­lä on usei­ta im­mu­no­lo­gi­ses­ti eri ta­val­la al­ka­via tau­te­ja, joil­la on eri­lai­nen ge­neet­ti­nen taus­ta.

On­nek­si di­a­be­tek­sen hoi­to on ke­hit­ty­nyt pal­jon jat­ku­vaan ve­ren­so­ke­rin seu­ran­taan ke­hi­tet­ty­jen lait­tei­den ja in­su­lii­ni­pump­pu­jen myö­tä. Sil­ti las­ten di­a­be­tes on edel­leen ras­kas­hoi­toi­nen niin po­ti­laal­le kuin hä­nen per­heel­leen­kin, kun tasa­pai­noil­laan ruu­an, lii­kun­nan ja in­su­lii­nin kes­ken.

Uusia suosituksia allergioihin

Tie­to äi­tien ja las­ten ra­vit­se­muk­ses­ta on avain­ase­mas­sa myös tut­ki­muk­ses­sa, joka täh­tää ast­man ja al­ler­gi­oi­den eh­käi­syyn, mikä on Suvi Vir­ta­sen toi­nen laa­ja tut­ki­mus­kent­tä.

– Täl­lä alu­eel­la on kan­sain­vä­li­siä ver­tai­lu­koh­tei­ta enem­män kuin di­a­be­tek­sen tut­ki­muk­ses­sa, kos­ka näi­tä tau­te­ja esiin­tyy ylei­ses­ti ym­pä­ri maa­il­maa.

Suvi Vir­ta­nen iloit­see sii­tä, että ast­man ja al­ler­gi­an tut­ki­mus­tie­toa on voi­tu so­vel­taa käy­tän­töön ja an­taa van­hem­mil­le uu­sia suo­si­tuk­sia vau­van lisä­ruo­kin­nan aloit­ta­mi­seen mais­te­lu­an­nok­si­na 4–6 kuu­kau­den iäs­sä. Tut­ki­muk­sis­sa on to­det­tu, että var­hai­sem­pi ruo­kien aloit­ta­mi­nen ime­väis­i­äs­sä en­nus­taa pie­nem­pää al­ler­gi­an ja ast­man ris­kiä.

Suvi Vir­tas­ta kiin­nos­taa, mi­ten ra­vin­nol­la voi­daan moni­puo­lis­taa suo­lis­ton mik­ro­bi­omia ja sitä kaut­ta ehkä eh­käis­tä ast­maa ja al­ler­gi­oi­ta. Par­hail­laan on me­neil­lään pi­lot­ti­tut­ki­mus ”Luon­to­as­kel” päi­vä­ko­deis­sa. Lap­sil­le tar­jo­taan li­sää luon­to­kon­tak­te­ja, vil­je­ly­laa­re­ja sekä kas­vik­sia ja he­del­miä ruo­ka­va­li­os­sa. Näin moni­puo­lis­te­taan las­ten al­tis­tus­ta ym­pä­ris­tön mik­ro­beil­le.  Hank­kees­sa ovat THL:n li­säk­si mu­ka­na val­ti­on ra­vit­se­mus­neu­vot­te­lu­kun­ta, Suo­men ym­pä­ris­tö­kes­kus ja Luon­non­vara­kes­kus. Han­ket­ta ra­hoit­ta­vat Sit­ra ja maa- ja met­sä­ta­lous­mi­nis­te­riö. Hank­kee­seen kuu­luu vah­vas­ti var­hais­kas­va­tuk­sen ruo­kai­lu­suo­si­tus­ten jal­kaut­ta­mi­nen.

– Las­ten kiin­nos­tus­ta kas­vik­siin li­sä­tään tu­tus­tu­mi­sen, mais­te­lun ja ruu­an­val­mis­tuk­sen kaut­ta. Mitä use­am­min kas­vik­sia tar­jo­taan, sitä pa­rem­min nii­hin ke­hit­tyy myös maku­miel­ty­myk­siä. Use­at kas­vik­set ovat maul­taan kar­vai­ta eikä lap­si pidä niis­tä luon­tai­ses­ti.

Opettaminen on tärkeä ikkuna

Di­a­be­tek­sen syn­ty­me­ka­nis­min ja syi­den sel­vit­tä­mi­nen vei­vät Suvi Vir­ta­sen opis­ke­le­maan epi­de­mi­o­lo­gi­aa ja myös opet­ta­maan sitä pro­fes­so­ri­na Tam­pe­reel­la. Ope­tus jat­kuu edel­leen osa-ai­kai­se­na.

– Opet­ta­mi­nen on hyö­dyl­lis­tä, kos­ka sitä kaut­ta jou­tuu päi­vit­tä­mään oman osaa­mi­sen­sa ja seu­raa­maan alan ke­hi­tys­tä.

Vir­ta­nen on ol­lut suun­nit­te­le­mas­sa ja to­teut­ta­mas­sa Tam­pe­reen yli­o­pis­ton epi­de­mi­o­lo­gi­an kan­sain­vä­lis­tä jat­ko­kou­lu­tus­oh­jel­maa.

– Se on ol­lut hyvä ik­ku­na maa­il­mal­le ja myös ke­hi­tys­mai­den ti­lan­tei­siin.

Hyvää yhteistyötä ravitsemuksen saralla

Suvi Vir­ta­nen tuli tut­ki­jak­si Kan­san­ter­veys­lai­tok­sel­le (ny­kyi­sin THL) 2000-lu­vun alus­sa. Sen myö­tä toi­men­ku­vaan tuli myös ra­vit­se­mus­po­li­tiik­ka. Hän on ol­lut mu­ka­na laa­ti­mas­sa ra­vit­se­mus­suo­si­tuk­sia lap­si­per­heil­le ja päi­vä­ko­tien ruo­kai­luun. Vir­ka­mies­ko­mi­te­an kaut­ta hän on mu­ka­na uu­dis­ta­mas­sa poh­jois­mai­sia ra­vit­se­mus­suo­si­tuk­sia.

– Suo­si­tus­ten kaut­ta on tut­ki­mus­ta voi­tu so­vel­taa käy­tän­töön. Esi­mer­kik­si mei­dän ja mui­den tut­ki­mus­ryh­mien ha­vain­not suo­ma­lais­ten ma­ta­las­ta D-vi­ta­mii­nin saan­nis­ta joh­ti­vat D-vi­ta­mii­ni­lisä­suo­si­tus­ten tar­ken­ta­mi­seen 2011. Mai­to­jen ja ras­va­le­vit­tei­den D-vi­ta­mii­nin täy­den­tä­mis­suo­si­tuk­set an­net­tiin 2003 ja täy­den­tä­mis­suo­si­tus kak­sin­ker­tais­tet­tiin 2010. Näil­lä toi­men­pi­teil­lä suo­ma­lais­ten ai­kuis­ten ja las­ten D-vi­ta­mii­nin saan­ti on saa­tu riit­tä­väk­si.

– Fin­ra­vin­to-tut­ki­muk­ses­sa ha­vait­sim­me ma­ta­laa virt­san jo­din eri­tys­tä ja ma­ta­lia saan­te­ja. Val­ti­on ra­vit­se­mus­neu­vot­te­lu­kun­ta teki ar­vi­on jo­din saan­nis­ta ja pää­tyi suo­sit­te­le­maan elin­tar­vi­ke­te­ol­li­suu­del­le, ruo­ka­pal­ve­luil­le ja koti­ta­louk­sil­le jo­di­oi­dun suo­lan käyt­töä ruo­an­val­mis­tuk­ses­sa.  Vii­me vuon­na to­teu­te­tun Fin­ra­vin­to-tut­ki­muk­sen tu­lok­set osoit­ta­vat, että jo­din saan­ti on pa­ra­ne­maan päin, vaik­ka­kaan ei vie­lä täy­sin suo­si­tus­ten mu­kais­ta.

Suvi Vir­ta­nen on val­ti­on ra­vit­se­mus­neu­vot­te­lu­kun­nan vara­pu­heen­joh­ta­ja. Hä­nes­tä Suo­mes­sa teh­dään ra­vit­se­muk­sen sa­ral­la hy­vää yh­teis­työ­tä. On tär­ke­ää, että suo­si­tuk­set pe­rus­tu­vat tie­teel­li­sen näyt­töön, ja tär­ke­ää on myös tuo­da suo­si­tuk­set ruo­kien ta­sol­le.

– Täs­sä on koh­tuul­li­ses­ti on­nis­tut­tu­kin, mut­ta aina on pa­ran­ta­mi­sen va­raa. Suo­si­tuk­sia tar­kas­tel­laan kai­ken ai­kaa ja nii­hin teh­dään kor­jauk­sia ja tar­ken­nuk­sia sitä mu­kaan, kun tut­ki­mus­tie­to li­sään­tyy ja var­mis­tuu.

– On tär­ke­ää, että tun­nem­me vä­es­tön ra­vit­se­mus­ti­lan­teen ja sen muu­tok­set. Ai­kui­sis­ta saam­me erin­o­mais­ta tie­toa Fin­ra­vin­to-tut­ki­muk­ses­ta, mut­ta tie­to las­ten ja nuor­ten ra­vit­se­muk­ses­ta on puut­teel­lis­ta ja sir­pa­leis­ta, Vir­ta­nen to­te­aa.

Hän kiit­te­lee suo­ma­lai­seen ruo­ka­kult­tuu­riin kuu­lu­vaa jouk­ko­ruo­kai­lun pe­rin­net­tä. Jouk­ko­ruo­kai­lun am­mat­ti­lai­set te­ke­vät ar­vo­kas­ta työ­tä ra­vit­se­mus­suo­si­tus­ten so­vel­ta­mi­ses­sa käy­tän­töön. Mak­su­ton kou­lu­ruo­ka ja päi­vä­koti­ruo­ka sekä edul­li­nen opis­ke­li­ja­ruo­kai­lu ovat ar­vok­kai­ta etu­ja eten­kin, kun nii­den pal­ve­lu­ja va­lit­ta­es­sa ra­vit­se­muk­sel­li­nen laa­tu on mu­ka­na kri­tee­reis­sä.

Huoli ravitsemuksen asemasta

Tut­ki­muk­sen ra­hoi­tus on vii­me vuo­si­na ki­ris­ty­nyt ja se huo­les­tut­taa Suvi Vir­tas­ta.

– Kun ta­lou­des­sa on tiuk­kaa, sil­loin pi­täi­si eri­tyi­ses­ti pa­nos­taa tut­ki­muk­seen ja kou­lu­tuk­seen, jot­ta löy­de­tään uu­sia ta­lou­den moot­to­rei­ta tai kus­tan­nuk­sia leik­kaa­via in­no­vaa­ti­oi­ta.

Hän pel­kää, että ra­vit­se­muk­sen mer­ki­tys ter­vey­den ja hy­vin­voin­nin edis­tä­jä­nä vaa­ran­tuu tut­ki­mus­ken­täs­sä leik­kaus­ten vuok­si.

– Ra­vit­se­muk­sen roo­lin pi­täi­si päin­vas­toin kas­vaa, kos­ka sitä kaut­ta voi­daan sai­rauk­sia eh­käis­tä ja saa­da ai­kaan suu­ria sääs­tö­jä ter­vey­den­hoi­don me­nois­sa, Vir­ta­nen muis­tut­taa.

Kir­joit­ta­ja:

Lee­na Pac­ka­len on eläk­keel­lä ole­va MMM ja toi­mit­ta­ja. Hän on ol­lut te­ke­mäs­sä Ra­vit­se­mus­kat­saus­ta sen alus­ta läh­tien en­sin toi­mi­tus­sih­tee­ri­nä ja sit­ten toi­mi­tus­kun­nan jä­se­ne­nä.

Suvi Vir­ta­sen lää­ke­tie­teen ja ra­vit­se­muk­sen asi­an­tun­ti­juu­del­la on ky­syn­tää kan­sain­vä­li­sis­sä tut­ki­mus­ver­kos­tois­sa. Suo­mi on las­ten di­a­be­tes­tut­ki­muk­sen kär­ki­mai­ta, sil­lä tau­tia esiin­tyy meil­lä enem­män kuin muu­al­la maa­il­mas­sa.