Maitovalmisteita kannattaa käyttää suositusten mukaisesti

Mai­to­val­mis­tei­siin on pa­kat­tu moni­puo­li­nen kat­taus ter­vey­del­le tar­peel­li­sia ra­vin­to­ai­nei­ta. Sään­nöl­li­nen, ra­vit­se­mus­suo­si­tus­ten mu­kai­nen mai­to­val­mis­tei­den käyt­tö on yh­tey­des­sä hy­vään sy­dän-, veri­suo­ni- ja syö­pä­ter­vey­teen. Ter­vey­den kan­nal­ta eri­tyi­sen hyö­dyl­lis­tä näyt­tää tut­ki­mus­ten mu­kaan ole­van ha­pan­mai­to­val­mis­tei­den käyt­tö.

Lail­lis­tet­tu ra­vit­se­mus­te­ra­peut­ti Rei­jo Laa­ti­kai­nen on pe­reh­ty­nyt laa­ja-alai­ses­ti mai­to­val­mis­tei­den käyt­töä ja ter­veyt­tä kos­ke­viin tut­ki­muk­siin. Hän ker­too, että sään­nöl­li­nen mai­to­val­mis­tei­den käyt­tö voi an­taa suo­jaa muun mu­as­sa suo­lis­to- ja rin­ta­syö­pää, tyy­pin 2 di­a­be­tes­ta sekä aivo­hal­vaus­ta vas­taan.

Mai­to­val­mis­teet on yh­dis­tet­ty myös hy­vään pai­non­hal­lin­taan. Eri­tyi­ses­ti jo­gur­tin käyt­tö näyt­tää ole­van hyö­dyl­lis­tä, jos ha­lu­aa vält­tää ki­lo­jen ker­ty­mis­tä.

Äs­ket­täin jul­kais­tu Itä-Suo­men yli­o­pis­ton tut­ki­mus osoit­ti, että run­saas­ti ha­pan­mai­to­val­mis­tei­ta käyt­tä­vil­lä mie­hil­lä oli pie­nem­pi sy­dän­in­fark­tin ris­ki kuin näi­tä tuot­tei­ta vain vä­hän käyt­tä­vil­lä mie­hil­lä. Käy­te­tyin ha­pan­mai­to­val­mis­te oli pii­mä.

Jo­gur­tin ja juus­ton sään­nöl­li­nen käyt­tö on Laa­ti­kai­sen mu­kaan yh­dis­tet­ty alen­tu­nee­seen lonk­ka­mur­tu­mien ris­kiin. Luus­ton kan­nal­ta tär­kei­tä ra­vin­to­ai­nei­ta ovat mai­to­val­mis­tei­den si­säl­tä­mät D-vi­ta­mii­ni ja kal­sium.

Merkittävä määrä päivittäisiä ravintoaineita

Suo­ma­lai­set ra­vit­se­mus­suo­si­tuk­set neu­vo­vat käyt­tä­mään päi­vit­täin 5-6 desi­lit­raa nes­te­mäi­siä mai­to­val­mis­tei­ta ja li­säk­si 2-3 vii­pa­let­ta juus­toa. Tämä käyt­tö­mää­rä kat­taa mer­kit­tä­vän osan mo­nen ter­vey­del­le vält­tä­mät­tö­män ra­vin­to­ai­neen tar­pees­ta. Mai­to ja mai­to­val­mis­teet ovat erin­o­mai­sia pro­te­ii­nin, kal­siu­min, D-vi­ta­mii­nin, jo­din sekä B2- ja B12-vi­ta­mii­nin läh­tei­tä.

– Ra­vit­se­mus­suo­si­tus­ten mu­kai­ses­ta käyt­tö­mää­räs­tä 60-ki­loi­nen nai­nen saa koko päi­vän tar­peen kal­siu­mia ja B12-vi­ta­mii­nia. B2-vi­ta­mii­nin tar­pees­ta täyt­tyy 70 pro­sent­tia ja jo­din tar­pees­ta­kin 60 pro­sent­tia, Laa­ti­kai­nen sum­maa.

Sopivasti, ei liikaa

Sel­väs­ti ra­vit­se­mus­suo­si­tuk­sia run­saam­pi mai­don ja mai­to­val­mis­tei­den käyt­tö voi olla joi­den­kin sai­rauk­sien osal­ta myös ris­kiä li­sää­vä te­ki­jä. Itä-Suo­men yli­o­pis­ton tut­ki­muk­ses­sa ha­vait­tiin suu­ren­tu­nut sy­dän­in­fark­tin ris­ki, kun ha­pat­ta­mat­to­mien mai­to­val­mis­tei­den, eri­tyi­ses­ti mai­don, käyt­tö­mää­rä ylit­ti 9 desi­lit­raa päi­väs­sä.

Ai­kai­sem­pi tut­ki­mus­näyt­tö taas osoit­taa, että hy­vin run­sas mai­to­val­mis­tei­den käyt­tö saat­taa mie­hil­lä li­sä­tä etu­rau­has­syö­vän ris­kiä. Ris­kien hal­lin­nas­sa aut­taa, että käyt­tää mai­to­val­mis­tei­ta suo­si­tus­ten mu­kaan.

Ikääntynyt hyötyy maidon proteiinista

Ikään­ty­mi­nen li­sää pro­te­ii­nin tar­vet­ta, mut­ta riit­tä­mä­tön pro­te­ii­nin saan­ti on ikä­ih­mi­sil­lä yleis­tä. Puo­les­ta lit­ras­ta nes­te­mäi­siä mai­to­val­mis­tei­ta ja pa­ris­ta vii­pa­lees­ta juus­toa 60-ki­loi­nen nai­nen saa noin nel­jän­nek­sen päi­vän pro­te­ii­ni­tar­pees­ta.

– Ikään­ty­nei­den kan­nat­taa hyö­dyn­tää mai­to­val­mis­tei­ta help­po­käyt­töi­si­nä pro­te­ii­nin läh­tei­nä, Laa­ti­kai­nen muis­tut­taa.

Kai­ken­i­käis­ten on hyvä sat­sa­ta moni­puo­li­seen ruo­ka­tot­tu­mus­ten ko­ko­nai­suu­teen, kos­ka sil­lä on eni­ten mer­ki­tys­tä ter­vey­den kan­nal­ta.

– Mai­to­val­mis­tei­den suo­si­tus­ten mu­kai­nen käyt­tö ei yk­si­nään rat­kai­se ter­veyt­tä, Laa­ti­kai­nen sa­noo.

Vastuullinen maidontuotanto on monen alan yhteistyötä

60 vuot­ta sit­ten Suo­mes­sa juo­tiin yli 350 lit­raa mai­toa ja syö­tiin muu­ta­ma kilo juus­toa hen­keä koh­ti vuo­des­sa. Vii­me vuon­na kes­ki­ver­to­suo­ma­lai­nen joi mai­toa 112 lit­raa, mut­ta söi jo­gurt­tia lä­hes 20 ki­loa ja juus­toa yli 25 ki­loa vuo­den mit­taan. Ku­lu­tus­tot­tu­muk­set ovat muut­tu­neet sa­mal­la, kun tuo­te­va­li­koi­ma on val­ta­vas­ti kas­va­nut.

– Mai­to­tuot­tei­den tär­keä roo­li suo­ma­lais­ten ruo­ka­pöy­däs­sä puo­lus­taa syys­tä­kin paik­kaan­sa, aina ajan mu­kai­se­na ja uu­siin ma­kui­hin tai­pu­en, kii­tos in­no­va­tii­vi­sen mai­to­a­lam­me. Mai­to­a­lal­la teh­dään jat­ku­vaa tut­ki­mus- ja tuo­te­ke­hi­tys­työ­tä. Me­nes­tys ei oli­si mah­dol­lis­ta il­man tur­val­lis­ta ja jäl­ji­tet­tä­vää raa­ka-ai­net­ta, sa­noi maa- ja met­sä­ta­lous­mi­nis­te­ri Jari Lep­pä pu­hu­es­saan Mai­to ja Ter­veys ry:n juh­la­se­mi­naa­ris­sa mar­ras­kuus­sa Hel­sin­gis­sä.

Le­pän mu­kaan tur­val­li­sen ruo­an koti­maas­sa voi vä­lil­lä pääs­tä unoh­tu­maan, kuin­ka hy­vää ko­ti­mai­nen mai­to on­kaan ja min­kä­lai­sen työ­ket­jun sen tuo­mi­nen pöy­tään vaa­tii.

– Mai­to ja mai­to­val­mis­teet ovat yksi hy­vän ra­vit­se­muk­sen kivi­jal­ka, Lep­pä to­te­si.

Do­sent­ti Lau­ra Hän­ni­nen Eläin­ten hy­vin­voin­nin tut­ki­mus­kes­kuk­ses­ta Hel­sin­gin yli­o­pis­tos­ta muis­tut­ti, että vas­tuul­li­nen tuot­ta­ja on lyp­sy­leh­män hy­vin­voin­nin kul­ma­kivi.

– Tuot­ta­jam­me ovat kou­lu­tet­tu­ja ja huo­lel­li­sia, ja hei­dän asen­teil­laan on yh­teys eläin­ten hy­vin­voin­tiin. Tämä on po­si­tii­vi­nen noi­dan­kehä, Hän­ni­nen tar­ken­si.

Entäs ilmastonmuutos?

Täl­lä het­kel­lä käy­dään vil­kas­ta kes­kus­te­lua il­mas­ton­muu­tok­ses­ta ja sen hil­lin­tä­kei­nois­ta. Myös ruo­an tuo­tan­non ja ku­lu­tuk­sen roo­lia il­mas­to- ja ym­pä­ris­tö­kuor­mit­ta­ja­na poh­di­taan.

Joh­ta­va tut­ki­ja Pert­tu Vir­ka­jär­vi Luon­non­vara­kes­kuk­ses­ta ker­toi, että Suo­men kas­vi­huo­ne­kaa­su­jen pääs­töis­tä maa­ta­lou­den osuus on 11 pro­sent­tia ja ener­gi­a­sek­to­rin 75 pro­sent­tia.

– Kes­kus­te­lua se­koit­taa glo­baa­lien on­gel­mien yleis­tä­mi­nen suo­ma­lai­seen tuo­tan­toon. Ko­ti­mai­nen mä­reh­ti­jä­tuo­tan­to on pe­rus­tal­taan var­sin toi­sen­lais­ta kuin tuo­tan­non suur­val­lois­sa sekä tuo­tan­to­ta­val­taan että olo­suh­teil­taan.

Vir­ka­jär­vi ei pidä li­han­ku­lu­tuk­sen vä­hen­tä­mis­tä ko­vin te­hok­kaa­na kei­no­na il­mas­ton­muu­tok­sen tor­jun­nas­sa.

– Jos koti­e­läin­tuot­tei­den ku­lu­tus ah­dis­taa, kan­nat­taa os­taa suo­ma­lais­ta. Sil­loin vä­hen­tää li­han­tuo­tan­non glo­baa­le­ja hait­to­ja, ku­ten aa­vi­koi­tu­mis­ta, sade­met­sien tu­hoa ja vesi­va­ro­jen eh­ty­mis­tä, Vir­ka­jär­vi mai­nit­si.

Kir­joit­ta­ja:

ETM Kris­ta Kor­pe­la-Ko­so­nen on toi­mit­ta­ja, vies­tin­tä­y­rit­tä­jä ja sa­no­jen am­mat­ti­lai­nen, joka kir­joit­taa työk­seen ra­vit­se­muk­ses­ta ja ter­vey­des­tä.

Läh­de:

Mai­to & Ter­veys ry:n Näkö­kul­mia suo­ma­lai­seen mai­toon ja mai­to­val­mis­tei­siin –se­mi­naa­ri 9.11.2018 Hel­sin­gis­sä.

Rei­jo Laa­ti­kai­nen sum­ma­si tie­teel­lis­tä tie­toa mai­dos­ta ja mai­to­val­mis­teis­ta Mai­to ja Ter­veys ry:n se­mi­naa­ris­sa. Ku­vaa­ja: KL

Ra­vit­se­mus­kat­saus 2-2018Lap­set ja nuo­ret5.12.2018