Päiväkodeissa syödään hyvin

So­pi­vaan suo­lan saan­tiin pi­täi­si kiin­nit­tää enem­män huo­mi­o­ta jo var­hais­lap­suu­des­sa. Suo­ma­lai­nen DA­GIS-tut­ki­mus­han­ke osoit­taa, että las­ten suo­lan saan­ti on lii­al­lis­ta var­hai­sis­ta vuo­sis­ta läh­tien. Päi­vä­koti-ikäi­set lap­set saa­vat ruo­as­taan suo­laa kes­ki­mää­rin yli vii­si gram­maa päi­väs­sä, kun suo­si­tel­ta­va enim­mäis­mää­rä 2-5 –vuo­ti­al­le lap­sil­le oli­si 3-4 gram­maa vuo­ro­kau­des­sa.

Päi­vän ate­ri­ois­ta lou­nas ja aamu­pala tuo­vat eni­ten suo­laa las­ten lau­ta­sil­le. Näis­tä saa­daan yh­teen­sä noin puo­let päi­vän suo­la­kuor­mas­ta. Päi­vä­ko­dis­sa syö­tä­vis­tä ate­ri­ois­ta saa­daan enem­män suo­laa kuin ko­din ate­ri­ois­ta. Tätä se­lit­tää kui­ten­kin se, että lap­set syö­vät ar­ki­sin päi­vä­ko­dis­sa tyy­pil­li­ses­ti kol­me päi­vit­täis­tä ate­ri­aa eli aamu­pa­lan, lou­naan ja väli­pa­lan, kun taas ko­to­na syö­dään vain päi­väl­li­nen ja ilta­pala.

DA­GIS-tut­ki­muk­sen vara­joh­ta­ja, ra­vit­se­mus­tie­teen do­sent­ti Mai­ja­lii­sa Erk­ko­la Hel­sin­gin yli­o­pis­tos­ta kan­nus­taa miet­ti­mään, mi­ten las­ten suo­lan saan­tia voi­si vä­hen­tää.

– Suo­lan käyt­tö on pal­jol­ti op­pi­mis­asia. Jos tot­tuu syö­mään esi­mer­kik­si puu­ron aina suo­lat­to­ma­na, ei suo­laa osaa sii­hen kai­va­ta­kaan.  Sama toi­mii kui­ten­kin myös toi­sin­päin, Erk­ko­la mai­nit­see.

Erk­ko­la muis­tut­taa, että lii­ka suo­lan saan­ti on jo lap­suu­des­sa ter­veys­ris­ki, sil­lä suo­lan saan­nin ja ve­ren­pai­neen vä­lil­lä on suo­ra yh­teys. Suo­la ra­sit­taa lap­sen eli­mis­töä ja al­tis­taa ve­ren­pai­neen nou­sul­le var­hais­lap­suu­des­ta saak­ka.

Huomio rasvan laatuun

Las­ten so­ke­rin saan­ti ei Erk­ko­lan mu­kaan ole eri­tyi­nen huo­li. DA­GIS-tut­ki­muk­ses­sa päi­vä­koti-ikäis­ten las­ten kes­ki­mää­räi­nen so­ke­rin saan­ti ei ylit­tä­nyt ra­vit­se­mus­suo­si­tuk­sis­sa an­net­tua mak­si­mi­ar­voa. Lap­set syö­vät so­ke­ri­pi­toi­sia ruo­kia enem­män vii­kon­lop­pu­na kuin arki­päi­vi­sin.

Ras­van laa­dus­sa on edel­leen pa­ran­ta­mi­sen va­raa. Tyy­dyt­ty­nyt­tä, ko­vaa ras­vaa on las­ten­kin ruo­ka­va­li­os­sa lii­kaa. Sen saan­nin vä­hen­tä­mi­nen oli­si jo var­hais­lap­suu­des­sa eduk­si ve­ren­pai­neen ja ko­les­te­ro­li­ta­son hal­lin­nal­le.

Las­ten ruo­ka­va­li­on laa­tu on ko­ko­nai­suu­des­saan pa­rem­pi arki­päi­vi­nä kuin vii­kon­lop­puisin. Erk­ko­lan mu­kaan tämä on hyvä osoi­tus sii­tä, että päi­vä­ko­deis­sa tar­jo­taan ra­vit­se­muk­sel­li­ses­ti laa­du­kas­ta ruo­kaa. Lap­set saa­vat muun mu­as­sa kui­tua, fo­laat­tia ja D-vi­ta­mii­nia ruo­as­taan enem­män päi­vä­koti­päi­vi­nä kuin vii­kon­lop­puisin ko­to­na. Päi­vä­koti­ruo­as­sa­kin pi­tää kui­ten­kin edel­leen kiin­nit­tää huo­mi­o­ta suo­lan mää­rän vä­hen­tä­mi­seen sekä ras­van laa­tuun.

Lisää D-vitamiinia ja rautaa

Alle kou­lu­i­käis­ten las­ten ruo­ka si­säl­tää edel­leen hie­man lii­an vä­hän D-vi­ta­mii­nia, vaik­ka sitä saa­daan ruo­as­ta nyt sel­väs­ti enem­män kuin en­nen vuot­ta 2010. Sil­loin nes­te­mäi­siin mai­to­val­mis­tei­siin ja kas­vi­mar­ga­rii­nei­hin alet­tiin li­sä­tä D-vi­ta­mii­nia ai­kai­sem­paa enem­män.

– Las­ten ko­hen­tu­nut D-vi­ta­mii­ni­ti­lan­ne on on­nis­tu­neen ra­vit­se­mus­po­li­tii­kan tu­los­ta, Erk­ko­la sa­noo.

DA­GIS-tut­ki­muk­sen mu­kaan las­ten kes­ki­mää­räi­nen D-vi­ta­mii­nin saan­ti jää alle suo­si­tel­lun 10 mik­ro­gram­maa vuo­ro­kau­des­sa. Ta­voit­tee­seen pääs­tään, kun lap­set käyt­tä­vät sään­nöl­li­ses­ti D-vi­ta­mii­ni­val­mis­tet­ta.

– Juu­ri tä­män vuok­si alle 18-vuo­ti­ail­le suo­si­tel­laan päi­vit­täis­tä D-vi­ta­mii­ni­val­mis­teen käyt­töä. Lap­sil­le ja nuo­ril­le suo­si­tel­tu val­mis­te­an­nos on 7,5 mik­ro­gram­maa vuo­ro­kau­des­sa, Erk­ko­la muis­tut­taa.

Ki­ven­näis­ai­neis­ta rau­dan saan­ti jää alle kou­lu­i­käi­sil­lä lap­sil­la alle suo­si­tuk­sen. Erk­ko­lan mu­kaan tämä ei kui­ten­kaan tar­koi­ta, että kai­kil­le lap­sil­le pi­täi­si an­taa rau­ta­li­sää. Sen si­jaan ruo­ka­va­li­on rau­dan läh­tei­siin on kiin­ni­tet­tä­vä eri­tyis­tä huo­mi­o­ta.

Hy­viä rau­dan läh­tei­tä ovat liha, kala, mak­sa, täys­jyvä­vil­ja, pal­ko­kas­vit ja vih­re­ät leh­ti­vi­han­nek­set. Rau­dan imey­ty­mi­nen te­hos­tuu, kun sa­mal­la ate­ri­al­la syö C-vi­ta­mii­ni­pi­toi­sia kas­vik­sia, mar­jo­ja ja he­del­miä.

Mukana 66 päiväkotia ja yli 800 lasta

DA­GIS on moni­vuo­ti­nen tut­ki­mus­han­ke, jos­sa tut­ki­taan 3-6 –vuo­ti­ai­den päi­vä­koti­las­ten elin­ta­po­ja ja stres­sin sää­te­lyä sekä päi­vä­koti­hen­ki­lös­tön työ­hy­vin­voin­tia. Ta­voit­tee­na on luo­da päi­vä­ko­dis­ta ter­veyt­tä edis­tä­vä ym­pä­ris­tö sekä lap­sil­le että ai­kui­sil­le. Sa­mal­la py­ri­tään ka­ven­ta­maan per­heen so­si­o­e­ko­no­mi­ses­ta taus­tas­ta joh­tu­via ero­ja las­ten ter­veys­tot­tu­muk­sis­sa.

Las­ten ruo­an­käyt­tö­tie­dot ke­rät­tiin vuo­si­na 2015-2016 ruo­ka­päi­vä­kir­jan ja ruo­an­käyt­tö­ky­se­lyn avul­la hie­man yli 800 lap­sel­ta 66 päi­vä­ko­dis­sa Uu­del­la­maal­la ja Ete­lä-Poh­jan­maal­la. Tut­ki­mus­me­ne­tel­mil­lä saa­tiin tie­toa las­ten ruo­an­käy­tös­tä sekä päi­vä­ko­dis­sa että ko­to­na.

DA­GIS-han­ket­ta to­teut­ta­vat yh­teis­työs­sä Sam­fun­det Folk­häl­san, Hel­sin­gin yli­o­pis­to, Työ­ter­veys­lai­tos ja Sei­nä­joen Yli­o­pis­to­kes­kus.

Lue li­sää: www.da­gis.fi

Kir­joit­ta­ja:

ETM Kris­ta Kor­pe­la-Ko­so­nen on toi­mit­ta­ja, vies­tin­tä­y­rit­tä­jä ja sa­no­jen am­mat­ti­lai­nen, joka kir­joit­taa työk­seen ra­vit­se­muk­ses­ta ja ter­vey­des­tä.

Läh­de:

DA­GIS-tut­ki­muk­sen se­mi­naa­ri 7.11.2018 Hel­sin­gis­sä.

Päi­vä­ko­deis­sa tar­jo­taan ra­vit­se­muk­sel­li­ses­ti laa­du­kas­ta ruo­kaa. Lap­set saa­vat muun mu­as­sa kui­tua, fo­laat­tia ja D-vi­ta­mii­nia ruo­as­taan enem­män päi­vä­koti­päi­vi­nä kuin vii­kon­lop­puisin ko­to­na. Ku­vaa­ja: Suvi Määt­tä