Pitkäaikainen stressi voi heikentää lapsen ruokavalion laatua

Pit­kä­ai­kai­nen stres­si voi hei­jas­tua ruo­ka­tot­tu­muk­siin jo päi­vä­koti-ikäi­sil­lä lap­sil­la. ETM Han­ne­le Sor­va­rin pro gra­du –tut­ki­muk­ses­sa ha­vait­tiin, että hius­ten kor­kea kor­ti­so­li­pi­toi­suus oli yh­tey­des­sä vä­hem­män ter­veys­tie­toi­seen ruo­ka­va­li­o­tyy­liin 3-6 –vuo­ti­ail­la lap­sil­la.

Stres­si­re­ak­tio ak­ti­voi eli­mis­tös­sä kor­ti­so­li­tuo­tan­toa. Akuut­tia re­ak­ti­o­ta voi­daan mi­ta­ta syl­jen, virt­san ja see­ru­min kor­ti­so­li­pi­toi­suu­des­ta, mut­ta pit­kä­ai­kai­ses­ti li­sään­ty­neen kor­ti­so­li­tuo­tan­non hyvä mit­ta­ri on hiuk­sen kor­ti­so­li­pi­toi­suus. Sor­va­rin tut­ki­muk­ses­sa las­ten hius­näyt­teis­tä tut­kit­tiin edel­tä­nei­den nel­jän kuu­kau­den kor­ti­so­lie­ri­tys­tä.

Päi­vä­koti­lap­sil­ta löy­det­tiin kol­me eri­lais­ta ruo­ka­va­li­o­tyy­liä. Ter­veys­tie­toi­ses­ti syö­vien las­ten ruo­ka­va­li­os­sa oli pal­jon muun mu­as­sa mar­jo­ja, täys­jyvä­vil­jaa, maus­ta­mat­to­mia mai­to­tuot­tei­ta sekä päh­ki­nöi­tä ja sie­me­niä.

Ter­veys­tie­toi­sel­la ruo­ka­va­li­o­tyy­lil­lä ja hius­näyt­teen kor­ti­so­li­pi­toi­suu­del­la oli yh­teys: mitä enem­män las­ten ruo­ka­tot­tu­muk­set muis­tut­ti­vat ter­veys­tie­tois­ta tyy­liä, sitä pie­nem­piä oli­vat hius­näyt­tei­den kor­ti­so­li­pi­toi­suu­det. Kun kor­ti­so­li­pi­toi­suu­det oli­vat kor­kei­ta, sitä to­den­nä­köi­sem­min lap­sen ruo­ka­tot­tu­muk­set muis­tut­ti­vat vain vä­hän ter­veys­tie­tois­ta tyy­liä.

Ruokatottumukset muodostuvat lapsuudessa

Sor­va­rin mu­kaan tut­ki­muk­sen tu­lok­set tu­ke­vat pit­kä­ai­kai­sen stres­sin ja laa­dul­taan hei­kom­man ruo­ka­va­li­on vä­lis­tä yh­teyt­tä. Ai­kai­sem­pien tut­ki­mus­ten pe­rus­teel­la tie­de­tään, että ai­kui­sil­la stres­si on yh­tey­des­sä huo­no­laa­tui­seen ruo­ka­va­li­oon ja yli­pai­noon. Sa­man­suun­tai­sia tut­ki­mus­tu­lok­sia on saa­tu myös lap­sil­la. Stres­saan­tu­nee­na suo­si­taan hel­pos­ti ener­gi­a­ti­he­ää, so­ke­ri- ja ras­va­pi­tois­ta ruo­kaa.

– Stres­si on läs­nä jo päi­vä­koti-ikäi­sen lap­sen elä­mäs­sä. Sen taus­tal­la voi­vat olla esi­mer­kik­si per­hee­seen liit­ty­vät elä­män­ti­lan­teet, kiu­saa­mi­nen ja päi­vä­koti­ym­pä­ris­tö är­syk­kei­neen. On tär­ke­ää, että lap­set ei­vät op­pi­si lie­vit­tä­mään stres­si­ään ruo­al­la. Var­hais­lap­suus on ruo­ka­tot­tu­mus­ten muo­dos­tu­mi­sen kan­nal­ta mer­kit­tä­vä ajan­jak­so, joka muo­vaa myös myö­hem­pää sai­ras­tu­mis­ris­kiä, Sor­va­ri sa­noo.

Lisää tutkimuksia tarvitaan

Sor­va­rin pro gra­du –tut­ki­muk­sen ai­neis­to on osa DA­GIS-tut­ki­mus­han­ket­ta. Pro gra­dus­sa hyö­dyn­net­tiin vuo­si­na 2015-2016 ke­rät­tyä tut­ki­mus­ai­neis­toa, jos­sa oli mu­ka­na 66 päi­vä­ko­tia Uu­del­ta­maal­ta ja Ete­lä-Poh­jan­maal­ta sekä kaik­ki­aan 864 iäl­tään 3-6 –vuo­ti­as­ta las­ta. Las­ten ruo­ka­tot­tu­muk­sia sel­vi­tet­tiin ruo­an­käyt­tö­ky­se­lyn ja ruo­ka­päi­vä­kir­jo­jen avul­la. Hius­ten kor­ti­so­li­pi­toi­suut­ta tar­kas­tel­tiin nel­jän sent­ti­met­rin hius­näyt­tees­tä. Li­säk­si to­teu­tet­tiin lap­sen tem­pe­ra­ment­ti­ky­se­ly, taus­ta­ky­se­ly huol­ta­jil­le sekä anto­ropo­met­ri­siä mit­tauk­sia.

– Tut­ki­muk­sen tu­lok­set ei­vät ole yleis­tet­tä­vis­sä otok­sen ulko­puo­lel­le, mut­ta ne an­ta­vat ai­het­ta lisä­tut­ki­muk­siin, jois­sa sel­vi­te­tään pit­kä­ai­kai­sen stres­sin mer­ki­tys­tä lap­sen ruo­ka­tot­tu­mus­ten muo­tou­tu­mi­sel­le ja pit­kä­ai­kai­sel­le ter­vey­del­le, Sor­va­ri ker­too.

Kir­joit­ta­ja:

ETM Kris­ta Kor­pe­la-Ko­so­nen on toi­mit­ta­ja, vies­tin­tä­y­rit­tä­jä ja sa­no­jen am­mat­ti­lai­nen, joka kir­joit­taa työk­seen ra­vit­se­muk­ses­ta ja ter­vey­des­tä.

Läh­de:

DA­GIS-tut­ki­muk­sen se­mi­naa­ri 7.11.2018 Hel­sin­gis­sä.

Pit­kä­ai­kai­nen stres­si voi hei­jas­tua ruo­ka­tot­tu­muk­siin jo päi­vä­koti-ikäi­sil­lä lap­sil­la. DA­GIS-tut­ki­muk­ses­sa las­ten ruo­ka­tot­tu­muk­sia sel­vi­tet­tiin ruo­an­käyt­tö­ky­se­lyn ja ruo­ka­päi­vä­kir­jo­jen avul­la. Ku­vaa­ja: Essi Skaf­fa­ri ja Hen­na Vep­sä­läi­nen