Helsingin yliopiston HELMi-tutkimuksessa seurataan lasten suolistomikrobiston kehittymistä ensimmäisinä elinvuosina ja selvitetään, miten suolistomikrobisto liittyy perheen elintapa- ja ympäristötekijöihin sekä lapsen vointiin ja terveyteen. Tutkimuksessa pyritään löytämään suolistomikrobistosta varhaisia varoitusmerkkejä, jotka ennakoivat terveysriskejä. Mukana on reilu tuhat vuosina 2016–2018 syntynyttä vauvaa perheineen.
HELMi-lyhenne tulee tutkimuksen englanninkielisestä otsikosta Health and the Early Life Microbiome.
Mikrobiston kehitys on altis häiriöille
Ihmisen suolistossa elää runsas ja monimuotoinen mikrobisto, jolla on merkittävä vaikutus terveyteemme läpi elämän muun muassa ruoansulatuksen ja immuunipuolustuksen säätelyn kautta. Yksilöllinen mikrobistomme alkaa kehittyä syntymän jälkeen tai mahdollisesti jo ennen syntymää varhaisten altisteiden muovaamana.
Kehittyvän mikrobiston koostumukseen vaikuttavat yhtäältä se, mitä mikrobeja vauva kohtaa, ja toisaalta ympäristötekijät, kuten varhainen ravitsemus. Lisäksi perimämme ohjannee osaltaan bakteeriston kehitystä ja koostumusta, vaikkakaan asiasta ei ole vielä paljoa tutkimusnäyttöä.
Vauvan puolustusjärjestelmä kehittyy merkittävästi vielä syntymän jälkeen. Eläinkokeiden perusteella tiedetään, että suolistomikrobistolla on tässä merkittävä rooli. Mikrobiston kehitys elämän alkutaipaleilla ei kuitenkaan ole vain tärkeä, vaan myös haavoittuvainen prosessi. Sen häiriintyminen voi johtaa ”vikatiloihin” puolustusjärjestelmän ohjelmoinnissa, jolloin riski kroonisiin sairauksiin, kuten allergioihin, autoimmuunisairauksiin ja aikuisiän sydän- ja verisuonitauteihin kasvaa.
Varhaislapsuus herkkä mikrobiston kehitysvaihe
Erityisesti koe-eläimillä tehtyjen tutkimusten perusteella varhaisen suolistomikrobiston tiedetään vaikuttavan myös hermoston kehitykseen ja kasvuun. Varhaislapsuuden mikrobistohäiriöillä on kaikkein vahvimmat terveysvaikutukset, sillä ajoitus osuu herkkään kehitysvaiheeseen. Kauaskantoisten vaikutusten lisäksi suolistomikrobisto vaikuttaa myös lapsen senhetkiseen vointiin esimerkiksi vatsan toiminnan kautta.
Kehittyvä, vielä keskeneräinen mikrobisto on herkempi häiriöille kuin aikuisen vakiintunut, monimuotoinen ja siksi palautumiskykyinen mikrobisto. Syntymä keisarinleikkauksella, rintamaidon puute sekä toistuva antibioottien käyttö ovat tunnettuja mikrobiston kehittymiseen vaikuttavia tekijöitä, joiden tiedetään altistavan immuunivälitteisille sairauksille ja ylipainolle. Näiden varhaisten altisteiden vaikutus myöhempään sairastavuuteen välittyy mahdollisesti juuri suolistomikrobiston kautta.
Toistaiseksi tämä hypoteesi perustuu pitkälti eläinkokeisiin, sillä ihmislapsista ei ole ollut riittävän laajoja pitkittäistutkimuksia, joissa olisi kerätty sekä altiste-, mikrobisto- että terveystietoja syy-seuraussuhteiden selvittämiseksi. Siksi mikrobiston varhaiskehitystä tukevia ja häiritseviä elintapa- ja ympäristötekijöitä, varsinkaan niiden keskinäisiä voimasuhteita ja yhteisvaikutuksia, ei vielä juuri tunneta.
Syntymästä kahden vuoden ikään
Vuonna 2016 käynnistetty HELMi-tutkimus seuraa suolistomikrobiston kehittymistä syntymästä kahden vuoden ikään ja selvittää, mitkä vauvan hoitokäytänteisiin sekä perheen elintapoihin ja vanhempien terveyteen liittyvät tekijät edistävät tai häiritsevät mikrobiston luonnollista kehittymistä. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään, miten suolistomikrobisto ja sitä muokkaavat tekijät liittyvät lapsen terveyteen ja hyvinvointiin, keskittyen allergioihin, kasvuun ja kognitiiviseen kehitykseen.
Tutkimuksessa on mukana noin tuhat terveenä syntynyttä lasta perheineen etupäässä pääkaupunkiseudulta. Yli kolmannes vanhemmista on allergisia. Lisäksi tulehduksellisten suolistosairauksien sekä keliakian esiintyvyys vanhempien joukossa on poikkeuksellisen korkea, joten osalla tutkimuslapsista on perinnöllinen riski näihin sairauksiin. Aineistoa pyritään seuraamaan mahdollisimman pitkään, jotta lasten tulevat terveyserot voidaan suhteuttaa varhaislapsuuden mikrobistokehitykseen ja sen vaikuttimiin.
Tutkimus rakentuu kotona kerättävien lapsen ulostenäytteiden (9 kpl) ja vanhempien säännöllisesti täyttämien elintapa-, terveys- ja ravintokyselyiden (57 kpl) ympärille. Kyselyissä kartoitetaan esimerkiksi imetystä, kiinteiden lisäruokien aloitusta sekä probioottien ja muiden ravintolisien käyttöä. Lasten motorista ja kognitiivista kehitystä kartoitetaan kyselyiden lisäksi kahden vuoden iässä psykologin suorittamalla testillä. Ulostenäytteiden lisäksi vauvoilta otetaan DNA-näyte ja imettäviltä äideiltä rintamaitonäyte. Lisäksi vanhemmat keräävät ulostenäytteet vauvan syntymän tienoilla.
Yli 40 000 terveyskyselyä ja 7000 ulostenäytettä
Tiedon- ja näytteiden keruu on tällä hetkellä kallistumassa viimeiseen neljännekseen. Ulostenäytteitä on kerätty noin 7000 ja perheet ovat vastanneet yli 40 000 kyselyyn. Kaikki taustatieto kerätään sähköisessä muodossa HELMi-tutkimusta varten luodulla verkkosovelluksella. Vanhemmilta kerättyjä terveys- ja lääkitystietoja täydennetään Kelan ja muiden valtion laitosten rekisterikantoja hyödyntäen.
Ulostenäytteistä määritetään suolistomikrobiston koostumusta ja toimintaa uudenaikaisilla tutkimusmenetelmillä, lähinnä DNA-sekvensoinnilla. Vanhempien ulostenäytteiden avulla tutkitaan suolistomikrobiston siirtymistä vanhemmilta lapselle. Rintamaitonäytteestä tutkitaan mm. yksilöllisesti vaihtelevia, suolistomikrobistoa ruokkivia sokerirakenteita. Lapsen DNA:sta selvitetään esimerkiksi suoliston pintarakenteita ja vastustuskykyä sääteleviä geenejä.
Tietoisia valintoja mikrobiston hyväksi
HELMi-tutkimuksen tulokset edistävät ymmärrystä suolistomikrobistosta ja sen kehittymisestä sekä lasten terveyteen vaikuttavista tekijöistä. Tulosten perusteella vanhempien on tulevaisuudessa mahdollista tehdä tietoisia valintoja, joilla tuetaan lasten suolistomikrobiston kehitystä terveyttä edistävään suuntaan. Suolistomikrobiston kehitys voidaan nähdä yhtenä lapsen kehityksen osa-alueena, jonka tukeminen voi olla tehokas keino edistää kokonaisvaltaista terveyttä läpi elämänkaaren.
Tulokset voivat ohjata terveydenhuollon käytänteitä ja suosituksia esimerkiksi keisarinleikkauksiin liittyvien terveysriskien minimoimiseksi. Lasten ja vanhempien ruuankäyttökyselyt tarjoavat ajantasaista tietoa suomalaisten vauva- ja taaperoperheiden ruokavalion laadusta, erityisruokavalioista ja ruokailutavoista.
Kirjoittajat:
Dosentti Anne Salonen johtaa HELMi-tutkimusta ja tutkii suolisto- ja emätinbakteereita Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa.
Eveliina Hanski tekee väitöskirjaa nisäkkäiden suolistomikrobistosta Oxfordin yliopiston eläintieteellisellä laitoksella ja toimii HELMi-tutkimuksessa teknisenä avustajana.
Ravitsemuskatsaus 2-2018Lapset ja nuoret5.12.2018