Kouluruokailusuosituksen mukainen koululounas koostuu pääruoasta, salaatista, ruokajuomasta, leivästä ja leipärasvasta. Todellisuudessa vain harva oppilas syö säännöllisesti suosituksen mukaisesti.
Tämä havaittiin, kun Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tutki vuonna 2017 maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta kuudes- ja kahdeksasluokkalaisten koululaisten ruokavaliota ja erityisesti maidon, hedelmien, marjojen ja kasvisten kulutusta. Tutkimukseen osallistui lähes 3000 oppilasta 20 suomalaisesta kunnasta.
Joka kymmenes valitsee kaikki aterian osat
Lähes kaikki kyselyyn vastanneet kuudesluokkalaiset ja kahdeksasluokkalaisistakin seitsemän kymmenestä kertoi osallistuneensa koululounaalle jokaisena koulupäivänä. Kaikki aterianosat joka päivä edellisellä kouluviikolla valitsi vain kymmenen prosenttia vastaajista. Pääruoan valitsi päivittäin 80 prosenttia kuudesluokkalaisista ja 60 prosenttia kahdeksasluokkalaisista, kun taas leivän söi alle puolet vastanneista.
Salaatin valitsi päivittäin noin puolet kuudesluokkalaisista. Kahdeksasluokkalaisista tytöistä salaatin valitsi päivittäin runsas kolmannes ja pojista vajaa kolmannes. Ruokajuomakseen maidon tai piimän valitsi päivittäin alle puolet kuudesluokkalaisista tytöistä ja puolet pojista sekä neljännes kahdeksasluokkalaisista tytöistä ja lähes puolet pojista.
Molemmilla luokka-asteilla tytöt söivät päivittäin poikia yleisemmin salaattia. Pojat söivät tyttöjä yleisemmin leipää ja joivat maitoa tai piimää.
Lähes 600 tarjotinkuvaa koululounaalta
Hedelmien, marjojen, kasvisten, maidon ja muiden elintarvikkeiden käyttöä sekä oppilaiden elintapoja ja muita taustatietoja kartoitettiin 30 kysymystä sisältäneellä kyselylomakkeella. Koululounaan osalta kysyttiin siihen osallistumisesta, eri aterianosien valinnasta, maidon juomisesta ja valitun maidon laadusta. Lisäksi kysyttiin, syökö oppilas koulun tarjoamaa välipalaa, mitä välipaloja oppilas on koulussa syönyt, kuinka usein ja mistä ne on hankittu.
Koululounaan havainnointia tehtiin myös valokuvaamalla oppilaiden tarjottimia. Havainnoinnissa kiinnitettiin huomiota kouluruokailusuosituksen mukaisen aterian toteutumiseen ja lautashävikkiin.
Palautuneita ja hyväksyttyjä kyselylomakkeita päätyi tarkistusten jälkeen tarkempaan analyysiin 2912 kappaletta. Tarjotinkuvat saatiin 593 oppilaalta.
Yhteistyöllä kohti entistä parempaa kouluruokailua
Koulun aikuisten ja vanhempien tukea tarvitaan sekä kouluruokailun kokonaislaadun varmistamiseen että terveellisen ruokavalion kokonaisuuden toteuttamiseen. Koulun rehtorilla, opettajilla ja keittiön henkilökunnalla on tärkeä rooli myönteisen ruokaympäristön luomisessa, kouluruokailun arvostuksen edistämisessä ja oppilaiden opastamisessa terveelliseen syömiseen.
Myös vanhempien antamalla mallilla on merkittävä rooli siinä, miten lapset ja nuoret suhtautuvat kouluruokailuun. Kun vanhemmille tarjotaan mahdollisuuksia tutustua kouluruokailuun henkilökohtaisesti, voidaan purkaa vanhoja ennakkoluuloja ja luoda myönteistä ruokailmapiiriä.
Oppilaiden osallistuminen kouluravintolan ja -lounaan suunnitteluun ja kehittämiseen on monessa koulussa havaittu hyväksi keinoksi lisätä kouluruoan suosiota. Oppilaita voidaan osallistaa eri tavoilla, kuten perustamalla ns. ravintolatoimikuntia ja keskustelemalla aiheesta eri oppitunneilla.
Oppilaiden kanssa voidaan myös harjoitella kouluaterian asianmukaista koostamista lautasmallia apuna käyttäen sekä teoriassa oppitunneilla että käytännössä linjastossa. Kouluruokailu on nähtävä osana koulutointa, se on osa ruokakasvatusta ja integroitavissa luontevasti eri oppiaineisiin.
Kirjoittaja:
Erikoistutkija, FT, ETM Susanna Raulio on ruoan, ravitsemuksen ja ruokapalveluiden asiantuntija Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa.
Lähteet:
Raulio S, Tapanainen H, Kuusipalo H, Nelimarkka K, Virtanen S. Kuudes- ja kahdeksasluokkalaisten ruoankäyttö. Koulujakelujärjestelmätuen alkukartoitus. THL:n Työpaperi 25/2018. http://www.julkari.fi/handle/10024/136807
Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Syödään ja opitaan yhdessä – kouluruokailusuositus. Juvenes Print – Suomen Yliopistopaino Oy. Helsinki 2017. http://www.julkari.fi/handle/10024/131834
Raulio S, Tapanainen H, Kuusipalo H, Virtanen S. Mitä löytyy koululaisten tarjottimilta? Tutkimuksesta tiiviisti 21, syyskuu 2018. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. http://www.julkari.fi/handle/10024/136806
Ravitsemuskatsaus 2-2018Lapset ja nuoret5.12.2018