Joissakin kunnissa yli puolet lapsista jättää koululounaan syömättä. Myös muita aterioita korvataan välipaloilla, jotka sisältävät paljon sokeria ja suolaa. Kasviksia, marjoja ja hedelmiä syödään kovin vähän, ei edes kerran päivässä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen uusimmat selvitykset suomalaisten lasten osallistumisesta kouluruokailuun tukevat aikaisempaa tietoa.
Lasten ruokatottumusten on havaittu paranevan, kun he saavat koulussa ruokakasvatusta. Pelkän tiedon avulla ruokatottumuksiin on vaikea vaikuttaa. Tämän on havainnut tutkijatohtori, laillistettu ravitsemusterapeutti Tanja Tilles-Tirkkonen Itä-Suomen yliopiston Kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksiköstä.
− Ruokakasvatukseen tarvitaan uusia lähestymistapoja, jotka pohjautuvat aisteihin ja tunteisiin sekä antavat oppilaille kokemuksia osallisuudesta. Tutkitusti oppilaille on myös tärkeää, että kouluruokailun ilmapiiri on rauhallinen ja he saavat viettää hetken yhdessä kavereiden kanssa, hän toteaa.
Peruskoulu tavoittaa kaikki lapset
Tilles-Tirkkonen korostaa, että terveelliset ruokatottumukset on hyvä omaksua mahdollisimman varhain lapsuudessa, sillä silloin ne tukevat terveyttä läpi elämän. Peruskoulu tavoittaa kaikki lapset, joten se on luonteva paikka toteuttaa ruokakasvatusta. Kouluruokailuun lapset osallistuvat perheen taloudellisesta tilanteesta riippumatta. Terveelliseksi suunnitellun aterian mahdollisuudet kannattaa käyttää hyväksi kasvatustyössä.
Opetussuunnitelma velvoittaa myös alakoulut antamaan ruokakasvatusta, mutta tarkempia sisältöjä ja tavoitteita ei ole määritelty. Maistuva koulu -hankkeessa lähdetään koulujen tarpeista ja kootaan yhteen opettajat, oppilaat, ruokapalveluhenkilökunta sekä asiantuntijat kehittämään uutta toimintamallia.
Maistuva koulu -malli evästää kouluja ruokakasvatuksen suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa. Sopivaa opetusmateriaalia on jo paljon olemassa, se pitää vain saada käyttöön. Maistuvaan kouluun liittyvästä tutkimuksesta puolestaan saadaan työkaluja kuntien hyvinvointi- ja terveydenedistämistyöhön.
Mukana kahdeksan pilottikoulua
Ruokakulttuurikeskus Ruukku ry:n toiminnanjohtaja Silja Varjonen kertoo, että hanketta kehitetään tänä vuonna kahdeksassa koulussa ympäri Suomen: Järvenpäässä, Kuopiossa, Salossa, Sotkamossa ja Tampereella. Opettajien ja oppilaiden ensimmäiset työpajat on pidetty, ja jokaisessa koulussa Maistuvaa koulua sovelletaan omien tarpeiden mukaan. Yhdessä koulussa ruokakasvatus otettiin aiheeksi joustavassa esi- ja alkuopetuksessa. Lapset saavat tutustua pienryhmissä esimerkiksi ruuan makuihin ja tuoksuihin, raaka-aineisiin ja valmistukseen sekä ruokataiteeseen.
Pari koulua toteuttaa ruokateemojen avulla monialaista oppimiskokonaisuutta. Ruokahan tarjoaa lukuisia mahdollisuuksia eri oppiaineisiin ja tuo myös historian, kulttuurin ja luonnontieteet oppilaiden arkeen.
− Erityisen hienoa on ollut huomata, miten innokkaasti ruokapalvelujen järjestäjät ovat lähteneet mukaan toteuttamaan Maistuvan koulun suunnitelmia, Varjonen kertoo.
Varjosen mukaan kaikkialla on löytynyt halua yhteistyöhön. Kouluissa on esimerkiksi alettu tarjota kasvisruokavaihtoehtoa pääruuan rinnalla tai otettu oppilaat lukukauden alussa tutustumaan kouluravintolaan ja keittiöön.
Maistuva koulu -hanke yhdistää opettajien, oppilaiden, ruokapalveluhenkilökunnan sekä asiantuntijoiden voimat koulujen ruokakasvatuksen kehittämiseen. Hanketta toteuttavat Ruokakulttuurikeskus Ruukku ry ja Itä-Suomen yliopiston ruoka- ja ravitsemuskasvatuksen tutkimusryhmä sekä alan toimijoista koottu asiantuntijaryhmä.
Lue lisää:
Kirjoittaja:
MMM Soili Soisalo on Ruokakulttuurikeskus Ruukun tiedottaja ja Makukoulu-ohjaaja. Ruokakasvatus ja ruokailo ovat olleet hänen sydäntään lähellä koko hänen uransa ajan ruuan ja ravitsemuksen erikoistoimittajana.
Ravitsemuskatsaus 2-2018Lapset ja nuoret5.12.2018