Maidolle herkistyneet henkilöt eivät saa homogenoidusta maidosta sen enempää vatsaoireita kuin käsittelemättömästä raakamaidostakaan. Tämä havaittiin FM Anu Nuoran väitöstutkimuksessa, jossa selvitettiin lehmänmaidon kuumennuksen ja homogenoinnin vaikutuksia vatsaoireisiin ja aterianjälkeiseen rasva-aineenvaihduntaan.
Tutkimuksissa lehmänmaidon homogenointi, pastörointi tai iskukuumennus eivät lisänneet vatsaoireita herkillä tutkimushenkilöillä, kun oireilua verrattiin raakamaitoon. Yleisimpiä vatsaoireita olivat ilmavaivat ja turvotus. Maidon prosessointi ei vaikuttanut koettujen vatsaoireiden määrään, voimakkuuteen tai laatuun.
Tutkimuksiin osallistui vapaaehtoisia koehenkilöitä, jotka kokivat saavansa vatsaoireita prosessoidusta maidosta, vaikka heillä ei ollut todettu laktoosi-intoleranssia eikä lehmänmaitoallergiaa. Lehmänmaidon kuumennuksen ja homogenoinnin vaikutuksia vatsaoireisiin ja aterianjälkeiseen rasva-aineenvaihduntaan tutkittiin kahdessa eri ravitsemustutkimuksessa.
Ensimmäinen vertasi homogenoitua ja pastöroitua maitoa raakamaitoon. Toinen tutkimus vertasi pastöroitua maitoa homogenoituun ja pastöroituun maitoon sekä iskukuumennettuun homogenoituun maitoon.
Prosessointi muokkaa elintarvikkeen rasvoja
Anu Nuoran elintarvikekemian alaan kuuluva väitöskirja koostuu kaikkiaan neljästä kliinisestä ravitsemustutkimuksesta. Tutkimuksissa havaittiin, että elintarvikkeiden prosessointi muokkaa ravintorasvoja. Syntyneet muutokset rasvan kiinteydessä tai hapettuneisuudessa voivat vaikuttaa aterianjälkeiseen rasva-aineenvaihduntaan.
Palmuöljyn vaihtoesteröinti alensi aterianjälkeistä veren rasvapitoisuutta. Naudanlihan kuumennus aiheutti rasvojen hapettumista ja näiden hapettumistuotteiden todettiin imeytyvän ateriasta verenkiertoon. Nuoran mukaan väitöstutkimus ei anna aihetta suosia tai välttää mitään tiettyjä prosessoituja elintarvikkeita.
Lue lisää:
Anu Nuoran väitöskirja: Postprandial lipid metabolism resulting from heated beef, homogenized and heat treated milk and interesterified palm oil. http://www.utupub.fi/handle/10024/146305
Kirjoittaja:
Krista Korpela-Kosonen
Ravitsemuskatsaus 2-2018Lapset ja nuoret5.12.2018