70 vuotta maksutonta suomalaista kouluruokaa

Suo­ma­lai­nen kou­lu­ruo­kai­lu viet­tää tänä vuon­na 70-vuo­tis­juh­la­vuot­taan. Suo­mi aloit­ti en­sim­mäi­se­nä maa­na maa­il­mas­sa laki­sää­tei­ses­ti mak­sut­to­man kou­lu­ruo­an tar­jo­a­mi­sen kou­lu­lai­sil­le vuon­na 1948. Laki mak­sut­to­mas­ta kou­lu­a­te­ri­as­ta hy­väk­syt­tiin vuon­na 1943, mut­ta sil­lä oli vii­den vuo­den siir­ty­mä­aika.

1940- ja 1950-lu­vuil­la pe­rus­ruo­kaa kou­luis­sa oli­vat kei­tot, puu­rot ja vel­lit. Ate­ri­aa täy­den­net­tiin ko­toa tuo­dul­la lei­väl­lä ja mai­dol­la. Keit­to­lan käyt­töön saa­tiin kas­vik­sia kou­lun kas­vi­maal­ta. Yleis­tä oli myös se, että op­pi­laat ke­rä­si­vät mar­jo­ja raa­ka-ai­neek­si kou­lu­ruo­kai­luun.

1960-luku toi kou­lu­a­te­ri­aan li­sää kas­vik­sia. Pa­kas­tet­tu­jen ja pro­ses­soi­tu­jen raa­ka-ai­nei­den käyt­tö yleis­tyi. Seu­raa­val­la vuo­si­kym­me­nel­lä kou­lu­ruo­kai­lus­sa alet­tiin näh­dä myös kan­sain­vä­li­siä tuu­lia. Op­pi­laat op­pi­vat kou­lus­sa syö­mään sel­lai­si­a­kin ruo­kia, joi­ta ko­to­na ei vie­lä tun­net­tu. Tu­tuik­si tu­li­vat esi­mer­kik­si rii­si ja pas­ta.

Suo­ma­lai­nen kou­lu­ruo­kai­lu on in­no­vaa­tio, jota tul­laan ihas­te­le­maan maa­il­mal­ta. Kuva: ELO-sää­tiö

Iloinen osa ruokakulttuuria

Vuon­na 2018 mak­su­ton suo­ma­lai­nen kou­lu­ruo­kai­lu on yhä edel­leen in­no­vaa­tio, jota tul­laan ihas­te­le­maan muu­al­ta­kin maa­il­mas­ta. Se ta­kaa kai­kil­le pe­rus­o­pe­tuk­ses­sa ole­vil­le lap­sil­le ja nuo­ril­le joka arki­päi­vä täy­si­pai­noi­sen ja ra­vit­se­mus­suo­si­tus­ten mu­kai­ses­ti koos­te­tun lou­naan, joka kat­taa kol­man­nek­sen päi­vän ener­gi­an tar­pees­ta.

Jo­kai­se­na kou­lu­päi­vä­nä kou­lu­lou­nas tar­jo­taan noin 900 000 lap­sel­le ja nuo­rel­le. Heis­tä noin 50 000 naut­tii li­säk­si väli­pa­laa kou­lun aamu- tai ilta­päi­vä­ker­ho­toi­min­nas­sa.

Kou­lu­ruo­kai­lun to­teu­tus­ta oh­jaa kou­lu­ruo­kai­lu­suo­si­tus, joka ko­ros­taa kii­ree­tön­tä yh­des­sä syö­mis­tä ja ruo­kai­lun kas­va­tuk­sel­lis­ta oh­jaa­mis­ta. Ta­voit­tee­na on op­pi­lai­den ruo­ka­o­saa­mi­sen ja ruo­ka­ta­jun vah­vis­ta­mi­nen. Kou­lu­ruo­kai­lus­sa huo­mi­oi­daan ter­vey­den edis­tä­mi­nen, kes­tä­vä ke­hi­tys, op­pi­lai­den osal­li­suu­den mah­dol­lis­ta­mi­nen sekä tapa­kult­tuu­rin ke­hit­ty­mi­nen.

– Jul­ki­se­na pal­ve­lu­na tuo­tet­tu kou­lu­ruo­ka on Suo­men kan­sal­lis­aar­re. Se on mau­kas ja iloi­nen osa mei­dän ruo­ka­kult­tuu­ri­amme, ylis­ti ELO-sää­ti­ön toi­min­nan­joh­ta­ja Bet­ti­na Lind­fors pu­hu­es­saan kou­lu­ruo­kai­lun juh­la­se­mi­naa­ris­sa Es­poos­sa.

Kouluruokailu on osa ruokakasvatusta

Ope­tus­neu­vos Mar­jaa­na Man­ni­nen Ope­tus­hal­li­tuk­ses­ta ko­ros­ti kou­lu­ruo­kai­lun mo­nia ulot­tu­vuuk­sia. Ruo­ka­kas­va­tus on osa kou­lu­jen ope­tus­suun­ni­tel­maa ja kou­lu­ruo­kai­lu kiin­teä osa ruo­ka­kas­va­tuk­sen to­teu­tus­ta. Ruo­ka on mer­kit­tä­vä pe­da­go­gi­nen työ­vä­li­ne.

– Kou­lu­ruo­kai­lu edis­tää kes­tä­vää elä­män­ta­paa, opet­taa suo­ma­lais­ta ja kan­sain­vä­lis­tä ruo­ka­kult­tuu­ria ja on luon­te­va ar­jen tapa- ja kult­tuu­ri­kas­vat­ta­ja.

Ruo­ka­kas­va­tuk­sen pe­da­go­giik­ka muut­tuu op­pi­laan vart­tu­es­sa. En­sim­mäis­ten kou­lu­vuo­sien mit­taan lap­si op­pii esi­mer­kik­si sa­noit­ta­maan ruo­an ais­tit­ta­via omi­nai­suuk­sia ja har­joit­te­le­maan koh­te­li­ai­ta pöy­tä­ta­po­ja. Ikä­vuo­sien kart­tu­es­sa op­pi­las pys­tyy miet­ti­mään, mi­ten ruo­kai­lu vai­kut­taa omaan hy­vin­voin­tiin ja mi­ten teh­dään kes­tä­viä ruo­ka­va­lin­to­ja. Ylä­kou­lu­i­käi­nen nuo­ri osaa jo moni­puo­li­ses­ti poh­tia ruo­kaan liit­ty­vien il­mi­öi­den syy- ja seu­raus­suh­tei­ta.

– Kai­ken ruo­ka­kas­va­tuk­sen pää­ta­voi­te on ruo­ka­taju, Man­ni­nen sa­noi.

Maailman parhaasta vieläkin parempaa

Maa- ja met­sä­ta­lous­mi­nis­te­ri Jari Le­pän mu­kaan mak­su­ton kou­lu­ruo­kai­lu on yksi suo­ma­lai­sen kou­lu­jär­jes­tel­män kivi­ja­lois­ta. Sik­si sitä kan­nat­taa ke­hit­tää kun­ni­an­hi­moi­ses­ti yhä pa­rem­paan suun­taan. Lep­pä toi esiin huo­len­sa sii­tä, että kou­lu­ter­veys­ky­se­lyn mu­kaan joil­la­kin paik­ka­kun­nil­la jopa 60 pro­sent­tia kou­lu­lai­sis­ta jät­tää ai­na­kin ker­ran vii­kos­sa kou­lu­lou­naan syö­mät­tä.

– Toi­saal­la taas käy­tän­nös­sä kaik­ki nuo­ret osal­lis­tu­vat kou­lu­ruo­kai­luun. Alu­eel­li­set erot kou­lu­ruo­kai­lun suo­si­os­sa ovat siis suu­ria.

Le­pän mu­kaan kou­lu­ruo­kai­lun suo­si­on vah­vis­ta­mi­seen tar­vi­taan li­sää uu­sia kei­no­ja, joi­ta tu­li­si seu­raa­val­la hal­li­tus­kau­del­la poh­tia osa­na pe­rus­o­pe­tus­la­kia.

– Lais­sa voi­si lu­kea päi­vit­tä­mi­sen jäl­keen, että ter­veel­li­nen väli­pala on tar­jot­ta­va ker­ran päi­väs­sä, op­pi­laat vai­kut­ta­vat ruo­ka­lis­to­jen si­säl­töön, ruo­kai­lul­le on va­rat­ta­va riit­tä­väs­ti ai­kaa ja ruo­kai­lu ta­pah­tuu tiet­tyyn ikään asti ai­kuis­ten joh­dol­la, Lep­pä esit­ti.

Mi­nis­te­rin mu­kaan kou­lu­ruo­ka 2.0 so­pi­si erin­o­mai­ses­ti seu­raa­van hal­li­tuk­sen työ­lis­tal­le.

– Jaam­me laa­jas­ti yli puo­lu­e­ra­jo­jen yh­tei­sen tah­to­ti­lan sii­tä, että maa­il­man par­haas­ta kou­lu­ruo­as­ta voi­daan teh­dä vie­lä­kin pa­rem­paa, Lep­pä vies­tit­ti.

Kir­joit­ta­ja:

Kris­ta Kor­pe­la-Ko­so­nen

Läh­de:

Kou­lu­ruo­ka vai­kut­taa –se­mi­naa­ri 10.12.2018 Es­poos­sa. Se­mi­naa­rin jär­jes­ti­vät ELO-Suo­ma­lai­sen ruo­ka­kult­tuu­rin edis­tä­mis­sää­tiö, Svens­ka lantb­ruksp­ro­du­cen­ter­nas cent­ral­för­bund SLC ja Fin­lands svens­ka Mart­ha­för­bund yh­teis­työs­sä maa- ja met­sä­ta­lous­mi­nis­te­ri­ön kans­sa.

Kou­lu­lou­nas on suo­si­tuk­sen mu­kai­nen, kun se koo­taan lau­tas­mal­lin mu­kai­ses­ti. Kuva: ELO-sää­tiö