Vapaa-ajan toimintaa kannattaa hyödyntää nuorten ruokakasvatuksessa
Nuorten ohjattua vapaa-ajan toimintaa olisi mahdollista hyödyntää nykyistä enemmän ruokaan liittyvässä oppimisessa. Opittavat asiat konkretisoituvat ja tulevat lähemmäs nuorten elämää, kun ne sidotaan itse tekemiseen, yhteiseen ruuanvalmistukseen ja yhdessä syömiseen.
– Nuorten vastuunkanto omista ruokatottumuksista kasvaa, kun he valmistavat itse ruokaa. Siksi ruuanvalmistusmahdollisuuksien tarjoaminen ja yhdessä syöminen ovat hyviä tapoja rakentaa nuorille oppimista tukevia ympäristöjä, toteaa tutkija Eila Kauppinen. Hän tutki kasvatustieteiden alaan kuuluvassa väitöskirjassaan ruokakasvatuksen mahdollisuuksia nuorisotaloilla.
Väitöstutkimuksen mukaan hyvät ruuanvalmistustaidot voivat tukea nuoren terveellisiä ruokavalintoja. Nuoret oppivat ruokaan ja ruuanvalmistamiseen liittyviä tietoja ja taitoja eniten kotona ja koulussa, mutta niitä voidaan vahvistaa myös harrastustoiminnassa. Nuorisotaloilla tärkeä oppimisen tapa on vertaisoppiminen.
Nuori oppii yhteistyössä toisten kanssa
Kauppisen väitöstutkimuksessa mukana olleilla nuorisotaloilla toteutettiin Nuorisoasiainkeskuksen vuonna 2015 käynnistämää Nutakeittiö-toimintaa, jonka tavoitteena on edistää nuorten terveellistä syömistä, ruuanvalmistustaitoja ja kestävää kuluttamista.
Nutakeittiössä nuoret itse valitsevat, mitä ruokaa ja millä ohjeilla valmistetaan. Kun ruoka on valmista, se myös syödään yhdessä.
Vertaisoppimisen hyödyt tulivat vahvasti esiin nuorten puheessa. He pitivät hyvänä, että nuorisotalolla saa harjoitella ruuanvalmistustaitoja ja samalla oppia toisilta nuorilta myös uusia tapoja tehdä asioita.
– Ruuan valmistaminen ja syöminen yhdessä vertaisten kanssa näyttää olevan nuorille mielekästä ja innostavaa. Kun nuori oppii itselleen merkityksellisessä toimintaympäristössä yhdessä vertaistensa kanssa, opitut yksittäiset asiat muodostavat kokonaisuuksia ja voivat siirtyä osaksi nuoren jokapäiväistä toimintaa, Kauppinen toteaa väitöskirjassaan.
Tiedon tulva lisää ruokakasvatuksen tarvetta
Kauppisen mukaan ruokakasvatuksen merkitys korostuu nyky-yhteiskunnassa, koska tutkitun tiedon rinnalla varsinkin sosiaalisessa mediassa leviää monenlaista kokemusasiantuntijoiden julistamaa tietoa.
– Ruokaan ja syömiseen liittyvät tiedot ja taidot auttavat nuoria arvioimaan tietojen oikeellisuutta ja soveltamaan niitä omassa elämässä.
Kauppinen pitää ruokakasvatuksen tavoitteiden saavuttamisen kannalta tärkeänä, että nuorten eri paikoissa oppimat tiedot ja taidot muodostavat nuorten arkeen liittyviä kokonaisuuksia. Siksi ruokakasvatuksessa tarvitaan nykyistä enemmän yhteistyötä eri toimijoiden välillä.
Eila Kauppisen tutkimuksessa on hyödynnetty Nuorisobarometri 2015 -kyselyä, johon vastasi 1894 iältään 15–29-vuotiasta nuorta. Lisäksi aineistoa kerättiin nuorten ryhmäkeskusteluin, havainnoimalla nuorten toimintaa ja haastattelemalla nuorisotyöntekijöitä. Ryhmäkeskusteluihin osallistui vuonna 2016 kaksikymmentäyksi 13–17-vuotiasta nuorta neljällä Helsingin kaupungin nuorisotalolla.
Lue lisää:
Eila Kauppisen väitöskirja: Moniääninen ruokaympäristö – ruokakasvatuksen mahdollisuudet nuorisotaloilla (Helsingin yliopisto, 2018).
Kirjoittaja:
Krista Korpela-Kosonen

Tutkija Eila Kauppisen mukaan nuorten vastuunkanto omista ruokatottumuksista kasvaa, kun he valmistavat itse ruokaa. Kuva: Pexels