Naisten kasvattama ruokamies

– Olen nais­ten kas­vat­ta­ma mies, elin­tar­vi­ke­tur­val­li­suus­joh­ta­ja Se­bas­ti­an Hielm nau­rah­taa. Lap­suus ku­lui äi­din ja si­sar­ten hoi­vis­sa, eläin­lää­ke­tie­teel­li­ses­sä opis­ke­lu­ka­ve­rit oli­vat val­ta­osin nai­sia. Nais­val­tai­nen on ny­kyi­nen työ­ym­pä­ris­tö­kin ruo­ka­tur­van pa­ris­sa ja Val­ti­on ra­vit­se­mus­neu­vot­te­lu­kun­nas­sa. Ja ko­to­na isää kas­vat­ta­vat vai­mo ja nel­jä ty­tär­tä.

Se­bas­ti­an Hiel­min vas­tuul­le kuu­luu ruo­ka hy­vin laa­jas­ti.

– Oi­ke­as­taan kaik­ki mikä me­nee ih­mis­ten ja eläin­ten suus­ta si­sään kuu­luu toi­men­ku­vaan. Vas­tuu­alue on laa­jen­tu­nut, kun ra­vit­se­mus­a­si­at ovat ja­kau­tu­neet so­si­aa­li- ja ter­veys­mi­nis­te­ri­ös­tä myös maa- ja met­sä­ta­lous­mi­nis­te­ri­ön hal­lin­non­a­lal­le. Meil­lä maa- ja met­sä­ta­lous­mi­nis­te­ri­ös­sä on nyt ar­vi­o­ni mu­kaan kol­min­ker­tai­nen mää­rä ra­vit­se­muk­sen asi­an­tun­ti­joi­ta ver­rat­tu­na so­si­aa­li- ja ter­veys­mi­nis­te­ri­ön mie­hi­tyk­seen.

Ruoka on turvallista

– Suo­ma­lai­nen ruo­ka on tur­val­lis­ta. Me olem­me teh­neet työm­me kun­nol­la. Val­von­ta toi­mii.  Elin­tar­vik­keis­sa ei tar­vit­se pe­lä­tä tart­tu­via tau­te­ja, ei lää­ke- tai kas­vin­suo­je­lu­ai­nei­den jää­miä. Elin­tar­vik­kei­den ter­veys­ris­kit ovat ole­mat­to­mat, Hielm ker­too.

Elin­tar­vik­kei­ta val­voo noin 3000 vir­ka­mies­tä, kun­nis­sa noin 2000 ja ruo­ka­vi­ras­tos­sa 1000. Val­vo­jien jouk­ko on vie­lä pal­jon laa­jem­pi, jos mu­kaan las­ke­taan yri­tys­ten oma­val­von­ta­vas­taa­vat. Hy­gie­ni­a­pas­si­jär­jes­tel­mä on myös mai­nio lisä elin­tar­vik­kei­den tur­val­li­suu­den yllä­pi­dos­sa. Jo 1,2 mil­joo­naa ruu­an kans­sa te­ke­mi­sis­sä ole­vaa kan­sa­lais­ta on hank­ki­nut hy­gie­ni­a­pas­sin, mikä tai­taa olla maa­il­man­en­nä­tys.

– Hy­gie­ni­a­pas­si avaa suo­rit­ta­jal­leen elin­tar­vi­ke­hy­gie­ni­an pe­rus­a­si­at. Se en­sim­mäi­ses­sä kesä­työ­pai­kas­saan ole­va tei­ni­poi­ka­kin tie­tää, ett­ei lat­ti­al­le pu­don­nut­ta nak­kia saa nos­taa ta­ka­sin pak­kaus­lin­jas­tol­le.

Ryhtiliike olisi paikallaan

Se­bas­ti­an Hiel­min mu­kaan ra­vit­se­mus­hai­tat muo­dos­ta­vat 10 000-ker­tai­sen uh­kan ter­vey­del­lem­me ver­rat­tu­na elin­tar­vik­kei­den mah­dol­li­siin epä­puh­tauk­siin.

Vaik­ka ruu­an tur­val­li­suus on hui­pus­saan, sai­rai­den ih­mis­ten mää­rä ei vä­he­ne. Li­ho­mi­nen jat­kuu ja sen myö­tä mo­net kan­san­sai­rau­det uh­kaa­vat ter­veyt­täm­me.

– Ryh­ti­lii­ke oli­si pai­kal­laan. Vä­hem­män ras­vaa ja suo­laa, enem­män kas­vik­sia, he­del­miä ja mar­jo­ja.  Nämä yk­sin­ker­tai­set kei­not ovat kyl­lä tie­dos­sa, mut­ta mi­ten nii­den nou­dat­ta­mi­nen on niin vai­ke­aa.

– Ehkä meil­lä on jo­kin si­sään­ra­ken­net­tu tar­ve teh­dä syn­tiä. La­ke­ja sää­tä­mäl­lä ra­vit­se­mus­hait­to­ja ei ai­na­kaan saa kor­ja­tuk­si, Se­bas­ti­an Hielm ar­ve­lee.

Terveellinen ruoka halvemmaksi

Se­bas­ti­an Hielm sa­noo ole­van­sa prag­maa­tik­ko. Raha rat­kai­see syö­mi­ses­sä­kin. Jos ter­veel­li­nen ruo­ka oli­si hal­vem­paa kuin epä­ter­veel­li­nen, se oh­jai­si ku­lut­ta­jien ruo­kai­lu­tot­tu­muk­sia. Ra­vit­se­mus­neu­vot­te­lu­kun­ta on esit­tä­nyt, että kas­vik­sil­ta, he­del­mil­tä ja mar­joil­ta pois­tet­tai­siin ar­von­lisä­vero ko­ko­naan, jol­loin ne oli­si­vat sel­väs­ti ny­kyis­tä hal­vem­pia kau­pas­sa. Epä­ter­veel­lis­ten elin­tar­vik­kei­den ar­von­lisä­ve­roa voi­si vas­taa­vas­ti nos­taa.  Al­vit­to­muus oli­si help­po to­teut­taa vain kas­sa­ko­neet oh­jel­moi­mal­la. Val­mis­te­ve­ron kaut­ta asi­an hoi­ta­mi­nen oli­si pal­jon mut­kik­kaam­paa.

Val­ti­on­va­rain­mi­nis­te­riö kui­ten­kin vas­tus­taa. Se ha­lu­aa kai­kel­le ruu­al­le sa­man ar­von­lisä­ve­ron. Ra­jan­veto ter­veel­li­sen ja epä­ter­veel­li­sen vä­lil­lä on kuu­lem­ma han­ka­laa. Tä­hän­kin Se­bas­ti­an Hiel­mil­lä on rat­kai­su:

– Aloi­te­taan Maa­il­man ter­veys­jär­jes­tön WHO:n tau­lu­kos­ta. Sii­nä on ku­vat­tu ne epä­ter­veel­li­set elin­tar­vik­keet, joi­ta ei sai­si mark­ki­noi­da lap­sil­le. Eli tur­ha väit­tää, että ra­jan­veto oli­si vai­ke­aa.

Myös lou­nas­ruo­kai­lun tu­el­la voi­si oh­jail­la kan­sa­lais­ten ruo­kai­lu­tot­tu­muk­sia. Tuen eh­to­na voi­si olla esi­mer­kik­si sy­dän­mer­kil­li­siä ate­ri­oi­ta. Kas­vis- ja kala­voit­toi­sen ate­ri­an lou­nas­se­te­li voi­si olla hal­vem­pi kuin liha-ate­ri­oi­den.

Vähä­va­rai­set ih­mi­set ei­vät muu­ta ruo­kai­lu­tot­tu­muk­si­aan ter­veel­li­sem­pään suun­taan, kos­ka sii­hen ei ole va­raa. Va­lin­ta kau­pas­sa osuu hal­paan ma­han­täyt­tee­seen, joka ei edis­tä ter­veyt­tä. Se­bas­ti­an Hielm myön­tää, että on po­liit­ti­ses­ti vai­ke­aa oh­jail­la kan­sa­lais­ten ruo­ka­ta­po­ja.

– Ehkä epä­ter­veel­li­ses­ti syö­vät vie­lä kiit­täi­si­vät 60-vuo­tis­päi­vil­lään ter­vey­des­tään, kun hin­nat pa­kot­ti­vat syö­mään nuo­ruu­des­sa kas­vik­sia.

Perustana tutkimustieto

Eläin­lää­kä­ri­nä Se­bas­ti­an Hielm ko­kee olon­sa ko­toi­sak­si Val­ti­on ra­vit­se­mus­neu­vot­te­lu­kun­nas­sa ra­vit­se­muk­sen huip­pu­a­si­an­tun­ti­joi­den jou­kos­sa.

– Ehkä osaan teh­dä ne kan­sa­lai­sen ja ku­lut­ta­jan kan­nal­ta tär­ke­ät tyh­mät ky­sy­myk­set, jot­ta tut­ki­mus­tie­don sy­vyyk­sis­tä tul­laan lä­hem­mäs arki­tie­toa. Eh­kä­pä mi­nun teh­tä­vä­ni pu­heen­joh­ta­ja­na on vä­lit­tää ra­vit­se­muk­sen tut­ki­mus­tie­toa muu­al­le.

Ny­kyi­ses­sä ko­koon­pa­nos­saan Val­ti­on ra­vit­se­mus­neu­vot­te­lu­kun­ta on tie­teel­li­sem­pi kuin taka­vuo­si­na, jol­loin mu­ka­na oli­vat myös elin­tar­vi­ke­tuo­tan­non edus­ta­jat. Neu­vot­te­lu­kun­nan suo­si­tuk­set pe­rus­tu­vat tie­teel­li­seen näyt­töön, ei­vät­kä aja elin­tar­vi­ke­te­ol­li­suu­den tai maa­ta­lou­den etu­ja niin kuin jul­ki­ses­sa kes­kus­te­lus­sa on jos­kus väi­tet­ty.

Neu­vot­te­lu­kun­nas­sa saat­taa il­me­tä jon­kin ver­ran vään­töä asi­oi­den pai­no­tuk­ses­sa, mut­ta muu­toin se on työs­sään hy­vin yksi­mie­li­nen. Tuo­tan­non nä­ke­myk­siin ja ke­hi­tys­suun­ni­tel­miin neu­vot­te­lu­kun­ta tu­tus­tuu si­dos­ryh­mä­ta­paa­mi­sis­sa.

Reagoijasta herättelijäksi

– Voi­sim­me olla he­rät­te­li­jöi­tä, ny­kyis­tä aloit­teel­li­sem­pia ja nos­taa jul­ki­seen kes­kus­te­luun tär­kei­tä ra­vit­se­muk­sen ja kan­san­ter­vey­den asi­oi­ta. Nyt tah­too olla niin, että re­a­goim­me mui­den nos­ta­miin ky­sy­myk­siin, Se­bas­ti­an Hielm muo­toi­lee neu­vot­te­lu­kun­nan roo­lia. Sa­mal­la hän kui­ten­kin to­te­aa, että neu­vot­te­lu­kun­nal­la on vain vä­hän re­surs­se­ja. Sen ra­hat ovat ku­lu­neet suo­si­tus­ten ja nii­den pai­no­tuot­tei­den te­ke­mi­seen.

Nyt neu­vot­te­lu­kun­ta ko­et­taa ku­lis­seis­sa vai­kut­taa po­lii­tik­koi­hin, jot­ta bud­jet­tei­hin saa­tai­siin ra­haa ra­vit­se­mus­seu­ran­nan laa­jen­ta­mi­seen. Me tie­däm­me, mi­ten ai­kuis­vä­es­tö eli 18-74 -vuo­ti­aat syö­vät. Hei­dän elin­ta­po­jaan on seu­rat­tu sään­nöl­li­ses­ti vuo­si­kym­me­niä.

– Mut­ta meil­lä ei ole mi­tään tut­kit­tua tie­toa las­ten tai nyky­tei­nien ruo­kai­lu­tot­tu­muk­sis­ta. Se pal­jas­tui hy­vin alku­vuo­den ener­gi­a­juo­ma­häs­sä­käs­sä. Syy­tä huo­leen on, kun tie­de­tään, että nel­jän­nes ylä­kou­lun po­jis­ta ja vii­den­nes ty­töis­tä on yli­pai­noi­sia. Eikä meil­lä myös­kään seu­ra­ta yli 74-vuo­ti­ai­den ra­vit­se­mus­ta. Seu­ran­ta pi­täi­si saa­da nol­las­ta sa­taan, ku­ten muis­sa­kin Poh­jois­mais­sa, Se­bas­ti­an Hielm esit­tää.

Se­bas­ti­an Hiel­min mu­kaan ra­vit­se­mus­hai­tat muo­dos­ta­vat 10 000-ker­tai­sen uh­kan ter­vey­del­lem­me ver­rat­tu­na elin­tar­vik­kei­den mah­dol­li­siin epä­puh­tauk­siin. ”Ryh­ti­lii­ke oli­si pai­kal­laan. Vä­hem­män ras­vaa ja suo­laa, enem­män kas­vik­sia, he­del­miä ja mar­jo­ja”, Hielm muis­tut­taa.

Kunnon ruokaa myös amislaisille

Neu­vot­te­lu­kun­ta jul­kai­si vii­me vuon­na var­hais­kas­va­tuk­sen ruo­ka­suo­si­tuk­set ter­veyt­tä edis­tä­vä ruu­an tar­joi­lus­ta ja ruo­ka­kas­va­tuk­ses­ta. Nyt työ­lis­tal­la ovat suo­si­tuk­set toi­sen as­teen opis­ke­li­joil­le. Eri­tyi­sen huo­len koh­tee­na ovat am­mat­ti­kou­lu­lai­set.

– Amis­lais­ten lou­nas tah­too olla se Ale­pas­ta os­tet­tu tu­pak­ka-aski ja liha­pii­rak­ka, Se­bas­ti­an Hielm huo­kaa.  Kun kou­lu­tus­ta on ul­kois­tet­tu ja lähi­o­pe­tus­ta oppi­lai­tok­ses­sa on vä­hen­net­ty, ei oi­kein ole paik­kaa, jos­ta sai­si kun­non ruo­kaa. Ky­sy­mys kuu­luu­kin, mi­ten kun­tien tu­li­si jär­jes­tää kes­ki­as­teen opis­ke­li­joil­le kel­vol­li­nen ruo­kai­lu.

Vii­me ai­ko­jen kii­vas kes­kus­te­lu van­hus­ten hoi­don lai­min­lyön­neis­tä kos­kee myös ruo­kai­lua. Edel­li­set ikä­ih­mis­ten ra­vit­se­mus­suo­si­tuk­set ovat vuo­del­ta 2010 ja odot­ta­vat päi­vi­tys­tä.

Kou­lu­ruo­ka­suo­si­tuk­set ovat ajan ta­sal­la, mut­ta Se­bas­ti­an Hielm ot­tai­si ruo­ka­kas­va­tuk­seen ny­kyis­tä tiu­kem­man ot­teen.

– Jär­jes­tel­mää pi­täi­si muut­taa niin, että opet­ta­jil­la oli­si kan­nus­tin syö­dä yh­des­sä las­ten kans­sa. Ai­kuis­ten opas­tuk­sel­la ja esi­mer­kil­lä saa­tai­siin eten­kin ala­kou­lu­lai­set tot­tu­maan moni­puo­li­seen syö­mi­seen ja naut­ti­maan hy­vin suun­ni­tel­lun ate­ri­an kaik­ki osat.

Suosituksia päivitetään jatkuvasti

Poh­jois­mais­ten ra­vit­se­mus­suo­si­tus­ten kuu­des päi­vi­tys­kier­ros on al­ka­nut. Uu­det suo­si­tuk­set saa­ta­neen vuon­na 2022. Sen jäl­keen kat­so­taan, mi­ten ne vai­kut­ta­vat omiin kan­sal­li­siin ruo­ka­suo­si­tuk­siim­me. Se­bas­ti­an Hielm ar­ve­lee, että ai­na­kin kes­tä­vyys, il­mas­ton­muu­tos sekä ve­gaa­nit ja muut lu­kui­sat ruo­ka­va­li­ot kes­kus­te­lut­ta­vat suo­si­tus­ten päi­vit­tä­mi­ses­sä.

– Poh­jois­mai­den mi­nis­te­ri­neu­vos­ton jul­kai­se­mil­la ra­vit­se­mus­suo­si­tuk­sil­la on pai­no­ar­voa. Ne toi­mi­vat esi­merk­ki­nä Maa­il­man ter­veys­jär­jes­tös­sä ja mo­nis­sa Eu­roo­pan mais­sa.

Jul­ki­suu­des­sa moi­ti­taan, että ra­vit­se­mus­suo­si­tuk­set ovat van­han­ai­kai­set ja ajas­taan jäl­jes­sä. Nii­tä kui­ten­kin päi­vi­te­tään jat­ku­vas­ti. Tut­ki­mus­tie­toon pe­rus­tu­vat suo­si­tuk­set ei­vät vain val­mis­tu het­kes­sä.  Taus­tal­la on val­ta­va mää­rä tut­ki­mus­ten ver­tai­lua ja kriit­tis­tä ana­lyy­siä.

Tomaattifriikki saaristoviljelijä

Se­bas­ti­an Hielm pal­jas­taa ole­van­sa into­hi­moi­nen to­maa­tin­kas­vat­ta­ja jo toi­ses­sa pol­ves­sa. Por­voon ulko­saa­ris­ton kas­vi­huo­nees­sa kas­vaa kym­me­niä pe­rin­ne­to­maat­tien la­jik­kei­ta meri­le­väs­tä kom­pos­toi­tu­nees­sa mul­las­sa. Vil­je­ly­tai­to on opit­tu äi­dil­tä ja kas­te­lus­sa aut­taa sis­ko.

Ruo­ka­mie­hel­tä su­juu pait­si vil­je­ly myös ruu­an­val­mis­tus. En­sim­mäi­set hyö­dyl­li­set opit ovat äi­din pe­ru­ja ja kesä­työ­pai­kois­ta jouk­ko­ruo­kai­lun pa­ris­sa. Muu­ta­ma vuo­si Ita­li­as­sa FAO:n asi­an­tun­ti­jana kar­tut­ti­vat li­sää keit­to­tai­to­ja.

Kir­joit­ta­ja:

Lee­na Pac­ka­len on eläk­keel­lä ole­va MMM ja toi­mit­ta­ja. Hän on ol­lut te­ke­mäs­sä Ra­vit­se­mus­kat­saus­ta sen alus­ta läh­tien en­sin toi­mi­tus­sih­tee­ri­nä ja sit­ten toi­mi­tus­kun­nan jä­se­ne­nä.

Se­bas­ti­an Hielm pal­jas­taa ole­van­sa into­hi­moi­nen to­maa­tin­kas­vat­ta­ja jo toi­ses­sa pol­ves­sa. Ruo­ka­mie­hel­tä su­juu myös ruu­an­val­mis­tus. Muu­ta­ma vuo­si Ita­li­as­sa FAO:n asi­an­tun­ti­jana kar­tut­ti li­sää keit­to­tai­to­ja. Ku­vaa­ja: Cata Por­tin