Ravitsemussuositukset täyttävällä ruokavaliomuutoksella voidaan saavuttaa noin 40 prosenttia pienemmät ilmastovaikutukset ruuankulutuksessa, osoittaa Luonnonvarakeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen tutkimus. RuokaMinimi-hankkeessa tarkasteltiin neljää vaihtoehtoista ruokavaliota suhteessa nykyiseen, keskimääräiseen suomalaiseen ruokavalioon. Arvioinnin lähtökohtana oli, että muuttuneet ruokavaliot täyttävät ravitsemussuositukset.
Vaihtoehtoisia ruokavalioita oli neljä:
1) lihan määrä pienenee puoleen
2) lihan määrä pienenee kolmasosaan
3) kalaisa
4) vegaani.
Hankkeen tulosten mukaan ruokavalion ilmastovaikutus ja vesistöjä rehevöittävä vaikutus pienenevät, kun eläinperäisten tuotteiden osuutta ruokavaliossa vähennetään. Ilmastoystävällinen ja ravitseva ruokavalio sisältää paljon kasviperäisiä tuotteita eli kasviksia, marjoja, palkokasveja, kokojyväviljaa, pähkinöitä ja siemeniä. Runsaasti kotimaista luonnonkalaa sisältävän ruokavalion ilmastovaikutukset ovat pienemmät kuin lihaa sisältävien ruokavalioiden, mutta suuremmat kuin vegaaniruokavalion.
– Jonkin verran lihaa sisältävän ruokavalion ilmastovaikutuksessa päästään kuitenkin melko lähelle vegaaniruokavalion ilmastovaikutusta, jos maataloudessa tehdään samanaikaisesti toimenpiteitä peltomaan hiilivarannon ylläpitämiseksi, kertoo hankkeen vastuullinen johtaja Merja Saarinen Lukesta.
Maito sopii ilmastoystävälliseen ruokavalioon
Saarisen mukaan maito sopii osaksi ilmastoystävällistä, kestävää ruokavaliota. Ilmastoystävällinen ja ravitseva ruokavalio voi olla vegaaniruokavalio, mutta myös maitoa sisältävä kasvisruokavalio tai kalaa ja maitoa sisältävä ruokavalio.
– Lisäksi se voi olla vähän lihaa ja runsaasti maitoa sisältävä ruokavalio, mikäli pellon hiilivarannon väheneminen pysäytetään. Kestävä ruokavalio voi sisältää erilaisia yksilöllisiä ruokavalioita, Saarinen sanoo.
RuokaMinimi-hankkeen mukaan ilmasto- ja ravitsemushyötyjä tuovaan ruokavalioon siirtyminen lisää kasviperäisten tuotteiden määrää ruokavaliossa merkittävästi. Siksi hallittu ruokavaliomuutos vaatii tuekseen koko ruokajärjestelmään vaikuttavia toimenpiteitä, kuten merkittäviä investointeja kasvintuotannon ja -jalostuksen lisäämiseksi.
Kirjoittaja:
Krista Korpela-Kosonen
Lähde:
Merja Saarisen esitys Ravitsemusterapeuttien yhdistyksen kevätseminaarissa 17.5.2019. Lähteenä lisäksi www.luke.fi
Ravitsemuskatsaus 2-2019Vastuullisuus13.6.2019