Viime vuonna suomalaiset söivät keskimäärin 81 kiloa lihaa, 79 kiloa viljaa, 65 kiloa hedelmiä, 64 kiloa vihanneksia, 150 litraa nestemäisiä maitovalmisteita ja lähes 26 kiloa juustoa.
Tiedot ilmenevät Luonnonvarakeskuksen (Luke) ravintotaseen ennakkotiedoista.
Siipikarjanlihan kulutus jatkoi kasvuaan
Lihan kokonaiskulutus pysyi suunnilleen samana kuin kahtena edellisenä vuonna. Se oli 81 kiloa henkeä kohti. Mukaan on laskettu riista ja syötävät elimet.
Siipikarjanlihan kulutus on kasvanut jo yli kymmenen vuotta. Viime vuonna kasvu oli aiempaa vähäisempää. Sitä syötiin 25,6 kiloa henkeä kohti, joten kasvua oli melkein kolme prosenttia edellisvuodesta.
Naudanlihan kulutus pysyi suunnilleen ennallaan, mutta sianlihan kulutus väheni suurin piirtein saman verran kuin siipikarjanlihan kulutus kasvoi. Sianlihan kulutus on laskenut jo kolmen vuoden ajan. Naudanlihaa syötiin viime vuonna keskimäärin 19,3 ja sianlihaa 32,5 kiloa henkeä kohti.
Lihan kulutusmäärät on ravintotaseessa ilmoitettu luullisena eli ruholihana. Luullisesta lihasta on luutonta 80 prosenttia. Lisäksi kypsennyshävikki vaihtelee 10–30 prosentin välillä tuotteesta riippuen. Kypsänä syöty liha on noin 50 prosenttia luullisen lihan määrästä.
Kananmunia syötiin lähes 12 kiloa henkeä kohti, mikä oli saman verran kuin vuosina 2016 ja 2017.
Viljan, hedelmien ja kasvisten kulutuksessa vain pieniä muutoksia
Viljan kokonaiskulutus oli 79 kiloa henkeä kohti. Se laski edelliseen vuoteen nähden kilon verran. Vehnän, kauran, ohran ja riisin kulutus pysyi vuonna 2018 lähes ennallaan, mutta rukiin kulutus laski hieman.
Sitrushedelmien kulutus kääntyi jälleen nousuun. Niitä syötiin noin 14 kiloa henkeä kohti. Muiden tuoreiden hedelmien kulutus laski hieman ja oli viime vuonna 45 kiloa henkeä kohti. Hedelmäsäilykkeitä ja kuivattuja hedelmiä syötiin yhteensä vajaa seitsemän kiloa.
Vihannesten kulutus oli suunnilleen sama kuin edellisenä vuonna. Tuoreita vihanneksia käytettiin arviolta 64 kiloa henkeä kohti. Määrä sisältää myös mahdollisen hävikin.
Maidon juonti väheni edelleen
Maidon kulutus väheni lähes viisi prosenttia verrattuna edellisvuoteen. Rasvattoman maidon kulutus väheni melkein yhdeksän ja kevytmaidon noin kolme prosenttia. Täysmaitoa käytettiin melkein saman verran kuin edellisenä vuonna.
Kaikkiaan maitoa juotiin viime vuonna henkeä kohti keskimäärin noin 107 litraa. Siitä rasvatonta maitoa oli lähes kolmannes, kevytmaitoa 57 prosenttia ja täysmaitoa reilut kymmenen prosenttia.
Keskimäärin maitovalmisteiden kulutus joko laski hieman tai pysyi ennallaan. Jogurttia syötiin edellisvuoden malliin. Piimän ja viilin kulutus väheni 4–5 prosenttia. Muiden maitopohjaisten tuoretuotteiden, kuten maustettujen rahkojen, kulutus kasvoi. Nestemäisiä maitotuotteita käytettiin viime vuonna yhteensä noin 150 litraa henkeä kohti eli noin kolme prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna.
Juuston kulutus pysyi suunnilleen ennallaan noin 26 kilossa. Myös voita kulutettiin saman verran kuin edellisenä vuonna, 3,5 kiloa.
Ravintotase kertoo kulutuksesta
Luken ravintotase on yhteenveto Suomen tärkeimpien elintarvikeryhmien tuotannosta, kotimaisesta käytöstä ja kulutuksesta. Taseessa lasketaan yli 60 tuotteesta kotimainen käyttö tuotannon, varaston muutoksen, viennin ja tuonnin perusteella. Kotimainen käyttö jakautuu edelleen eri käyttötarkoituksiin: eläinrehuksi, siemenkäyttöön, teollisuuden raaka-aineiksi sekä ruokakäyttöön, josta kulutusluvut saadaan jakamalla vuoden keskimääräisellä väkiluvulla.
KL
Lähde:
Luonnonvarakeskus (Luke), Ravintotase 2018 (ennakko)
Lisää kuvia maitovalmisteiden kulutuksesta
Ravitsemuskatsaus 2-2019Vastuullisuus13.6.2019