Hallitusohjelma edistää terveellistä ravitsemusta
Kesäkuussa aloittanut uusi hallitus on käynnistämässä monia toimia terveellisen ravitsemuksen edistämiseksi. Hallitusohjelmaan on kirjattu muun muassa strategioita ja ohjelmia, veropoliittisia toimia, ruokapalveluihin vaikuttamista, tietopohjan vahvistamista ja tukea eri väestöryhmille. Tavoitteita on paljon ja työ niiden eteenpäin viemiseksi on käynnistymässä.
Yksi tavoitteista on terveyttä edistävä verotus. Hallitus lupaa selvittää mahdollisuutta säätää kansanterveyttä edistävä vero, joka kohdistuisi esimerkiksi sokeriin. Lisäksi vaikutetaan EU:ssa niin, että terveyttä edistävien verojen käyttö on mahdollista. Virvoitusjuomaveroa korotetaan siten, että painopiste on sokeripitoisissa juomissa. Veron korotus on tarkoitus toteuttaa jo vuoden 2020 alusta. Tähän liittyvä hallituksen esitys oli lausuntokierroksella syyskuussa ja on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä.
Lisäksi hallitusohjelma lupaa kehittää elintarvikkeiden ja muiden kulutustuotteiden elinkaaripäästöjen arviointia kulutusverotuksen suuntaamiseksi ilmasto- ja ympäristövaikutukset huomioivaksi. Valtiovarainministeriössä valmistellaan yhdessä muiden ministeriöiden kanssa kestävän verotuksen tiekartta, jonka yksi osa on päästöihin perustuvan kulutusverotuksen selvittäminen.
Kansallinen ilmastoruokaohjelma käynnistyy
Kestävä kehitys ja ilmastonmuutoksen hillintä ovat hallitusohjelmassa muutenkin vahvasti mukana. Ilmastoystävällisen ruokapolitiikan tueksi käynnistetään kansallinen ilmastoruokaohjelma. Hallituksen lokakuun alussa julkistamassa toimintasuunnitelmassa ilmastoruokaohjelma on nostettu yhdeksi keskeiseksi poikkihallinnolliseksi toimenpidekokonaisuudeksi. Päävastuu ohjelmasta on maa- ja metsätalousministeriöllä, mutta osavastuuta kantavat ympäristöministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö. Ohjelma on aikataulutettu vuosille 2020-2023.
Lisää tutkimusta lasten ja nuorten ravitsemuksesta
Ravitsemukseen liittyvää tietopohjaa vahvistetaan. Hallitusohjelma lupaa lisätä tutkimusta lasten ja nuorten ravitsemuksesta ravitsemuspolitiikan tueksi ja vahvistaa muutenkin lasten hyvinvoinnin tietopohjaa. Tätä valmistelemaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitos selvittää syksyn aikana sosiaali- ja terveysministeriön rahoituksella nykyisen tietopohjan ja tekee katsauksen lasten ja nuorten ravitsemustutkimusmenetelmistä sekä menetelmien kehittämisestä ja validoinnista.
Hallitusohjelmassa on muitakin ravitsemustutkimuksen ja tietopohjan kannalta merkittäviä avauksia. Siellä luvataan muun muassa edistää kattavaa päätösten terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviota, velvoittaa päivittäistavaraliikkeet jakamaan elintarvikkeiden kulutustietoja kuluttajien tietosuoja huomioiden sekä edistää kasvispohjaisten tuotteiden tuotekehitystä.
Kouluruualle kehittämisohjelma
Ruokapalvelujen merkitys näkyy hallitusohjelman monessa kohdassa. Kasvispainotteisen ruuan osuutta ruokapalveluissa ja julkisissa hankinnoissa tullaan lisäämään. Erityisesti kotimaisten kasvisperäisten tuotteiden ja kalan osuutta lisätään ravitsemussuositusten ja vähähiilisyystavoitteiden mukaisesti. Lihan, kananmunien ja maidon kohdalla kuntia ohjataan suosimaan suomalaista lähi- ja luomutuotantoa.
Hallitusohjelma lupaa myös kouluruoan kehittämisohjelman. Tavoitteena on kehittää terveellistä, yhteisöllistä ja ekologista kouluruokailua. Koulupäivän uudistamisen yhteydessä selvitetään välipalan toteuttamisen mahdollisuuksia. Kestävää ja terveellistä ruokailua edistävät niin ikään lokakuussa julkaistut ammatillisiin oppilaitoksiin ja lukioihin tarkoitetut ruokailusuositukset.
Ikääntyneiden ravitsemuksen laatu, saatavuus ja yhteisölliset ruokailumahdollisuudet otetaan kehittämisen ja valvonnan kohteeksi. Pohjan tälle työlle muodostavat uudistuvat ikääntyneiden ruokailusuositukset, jotka tulevat marraskuussa julkisesti kommentoitavaksi. Niiden toimeenpanoa on tarkoitus tukea vuoden 2020 terveyden edistämisen määrärahalla, jonka haussa yksi sisällöllinen painopiste on ollut ikäihmisten hyvän ja laadukkaan ravitsemuksen edistäminen ruokapalveluja, sosiaalista kanssakäymistä ja toimintakyvyn ylläpitoa kehittäen.
Lisää matalan kynnyksen elintapaohjausta
Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistusta jatketaan, mutta sen rinnalla vahvistetaan toiminnan ja sisältöjen kehittämistä. Tavoitteena on lisätä matalan kynnyksen elintapaohjausta ja ennaltaehkäiseviä toimia sekä parantaa kansansairauksien ehkäisyn ja hoidon vaikuttavuutta. Painopisteen siirtäminen raskaista palveluista ennakoivaan ja ehkäisevään työhön on yksi lokakuussa julkistetun Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman tavoitteista.
Käytännössä ohjelmaa toteutetaan kehittämishankkeissa eri puolilla Suomea. Vuodelle 2020 on tähän varattu noin 70 miljoonaa euroa. Valtionavustuksiin liittyvä asetus on parhaillaan lausunnolla ja avustushaku avataan joulukuussa 2019. Ravitsemuksen parantaminen on yksi tehokas ennaltaehkäisyn keino, joten toivottavasti se näkyy myös kehittämishankehakemuksissa ympäri Suomea.
Hallitusohjelmassa on siis paljon ravitsemukseen liittyviä toimia. Haasteena on lukuisten toimien toteuttaminen, työnjako ja resursointi. Korvamerkittyä rahaa ravitsemuksen edistämiseen ei hallitusohjelma lupaa, joten toimenpiteitä viedään toistaiseksi eteenpäin osana muita kokonaisuuksia. On tärkeää, että ravitsemusvaikuttajat ovat omalla alueellaan aktiivisesti viemässä ravitsemusasioita eteenpäin.
Kirjoittaja:
Dosentti Sirpa Sarlio toimii neuvottelevana virkamiehenä sosiaali- ja terveysministeriössä.

Hallitusohjelma lupaa lisätä tutkimusta lasten ja nuorten ravitsemuksesta. Tavoitteisiin on listattu myös terveyttä edistävä verotus, joka voisi kohdistua esimerkiksi sokeriin. Lähde Pixabay