Hyvä kierre laittaa liikkeelle vaikuttavat toimintamallit terveyden edistämisessä
HUS Perusterveydenhuollon yksikkö on paketoinut Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toiminnan Hyvä kierre -projektiin vuosille 2019-2021. Projekti auttaa kuntia ja kuntayhtymiä tunnistamaan ja ottamaan käyttöön vaikuttavia terveyden edistämisen toimintamalleja osana tulevaa sote-uudistusta.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen näkökulma on erityisen tärkeä, kun sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet uudistuvat. Parhaimmillaan terveyden edistäminen integroidaan uudistuksiin jatkuvan parantamisen periaatteen mukaisesti. Oleellista on, että sairaanhoitopiirin, kuntien ja mahdollisen tulevan maakunnan johto on sitoutunut hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen, tuntee vaikuttavat keinot ja pitää niitä mukana kaikessa suunnittelussa ja palveluiden kehittämisessä.
HUS toimii jäsenenä Suomen terveyttä edistävät sairaalat ja organisaatiot -yhdistyksessä. Yhdistys tukee sairaaloita ja muita sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioita terveyttä ja hyvinvointia edistävän näkökulman sisällyttämisessä toimintaan. Tietoa vaikuttavista toimintamalleista on saatavana yhä enemmän. Haasteena on niiden sovittaminen päivittäiseen tekemiseen ja tuotettuihin palveluihin. Tärkeää on vuorovaikutus, joka lisää ihmisten kykyä hallita ja parantaa omaa terveydentilaansa ja hyvinvointiaan. On vahvistettava sekä ammattilaisten että asiakkaiden tai potilaiden osaamista.
Tavoitteena vaikuttaa merkittäviin kansanterveysongelmiin
Hyvä kierre -projektissa juurrutetaan näyttöön perustuvia käytäntöjä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Tavoitteena on aikaansaada Uudenmaan alueella, kunnissa ja sairaanhoitopiirissä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ’aaltoja’ ja tehdä tämä näkökulma entistä tärkeämmäksi kuntien ja sairaanhoitopiirin työssä.
Päämääränä on saada aikaan mitattavia tuloksia projektin neljän kokonaisuuden korissa: tupakoimattomuudessa, osallisuudessa, terveyseroissa sekä kaatumistapaturmien vähenemisessä. Kaikki teemat liittyvät kansanterveysongelmiin ja kustannuksiin. Jos esimerkiksi terveyserot saataisiin poistettua, on arvioitu, että suorien terveydenhoitokustannusten säästöt olisivat noin 1,5−2 miljardia euroa tai 15 prosenttia terveydenhuollon menoista.
Kukin projektiin osallistuja, kunta, HUSin toimiala tai muu sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatio, voi valita yhden tai useamman aiheen, jossa kehittää toimintaansa ja tuottamiaan palveluita. Projektin kantava menetelmä on yhteiskehittäminen. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on mutkikasta. Siksi kaikkien toimijoiden osaamista ja ideoita tarvitaan toimintojen kehittämisessä.
Terveyseroja kavennetaan riskitekijöihin vaikuttamalla
Terveyserojen kaventaminen vaatii erityistä huomiota heikoimmassa asemassa olevien ihmisten terveyden parantamiseen. Terveyserojen syyt ovat moninaiset ja ne voivat liittyä terveyspalveluiden saatavuuteen tai elintapariskitekijöihin, jotka lienevät suuri terveyseroja lisäävä taustatekijä.
Tässä projektissa pyrimme ottamaan huomioon molemmat lähestymiskulmat: tuemme yhteistyökumppaneitamme vaikuttavien elintapainterventioiden sovittamisessa ketterästi terveydenhuollon toimintaan ja luomme vaikuttavia keinoja elintapariskitekijöiden parantamiseksi.
Vaikka terveyspalvelujen saatavuus ei ole yhdenvertaista, suurin syy terveyseroille on elintavoissa ja niiden taustatekijöissä. Tupakointi, epäterveelliset ruokailutottumukset, liikkumattomuus ja lihavuus ovat yleisempiä alemmissa sosiaaliryhmissä aiheuttaen ison osan väestömme terveyseroista.
Terveyserojen kaventaminen -koriin on valittu yhdeksi painopisteeksi HUS-alueen työikäisen väestön diabeteksen ehkäisy ja lihavuuden hoito. THL:n, VTT:n ja Itä-Suomen yliopiston kehittämästä tyypin 2 diabeteksen riskin vähentämiseen liittyvästä StopDia-toimintamallista rakennetaan pilotti HUS-alueelle. Esidiabetes on mahdollisesti jopa miljoonalla suomalaisella ja tiedetään, että yli kolmasosa muuttuu kakkostyypin diabetekseksi neljän vuoden aikana, jos siihen mennessä ei ole tehty minkäänlaisia elintapamuutoksia. Paras tapa ehkäistä diabeteksen puhkeamista ovat laihdutus, painonhallinta, liikunta ja terveellinen ruokavalio.
Lihavuuden hoitopolku kehittyy
Projektissa perustetun lihavuusverkoston kanssa on päätetty lisäksi suunnitella ja rakentaa HUS-tasoinen lihavuuden hoitopolku, jossa tuetaan eri organisaatioita toteuttamaan alkuvuodesta 2020 julkaistavan lihavuuden Käypä hoito -suosituksen mukaisia toimenpiteitä. Tiedetään, että HUS-alueen noin miljoonasta työikäisestä puolet on ylipainoisia ja heistä lähes neljäsosalla BMI (kg/m²) on yli 30. Vaikka vaikuttavinta lihavuuden hoitoa onkin sen ehkäisy, on hoito perusteltua työikäisillä, jolloin hoidon vaikutukset laajenevat yksilötasolta mahdollisesti perheen ja lasten myötä lihavuuden ehkäisemiseksi.
Perustason ja -terveydenhuollon toiminnan tärkeys diabeteksen ehkäisyssä ja lihavuuden hoidossa on selkeä, mutta toisaalta meillä ei ole hukattavissa yhtään pelipaikkaa tyypin 2 diabeteksen ilmaantumisen ja lihavuusepidemian taltuttamisessa. Tämän vuoksi myös erikoissairaanhoidon osallistuminen ja osallistaminen on erittäin tärkeää.
Tiedetään, että erikoissairaanhoidon toimenpiteeseen joutuminen aiheuttaa ihmisen ajatteluun särön, jolloin omaa elintapakäyttäytymistä on herkempi tarkastella ja tehdä siihen muutoksia. Tässä ”teachable moment” -kohdassa voimme tuupata potilaitamme myös erikoissairaanhoidossa osallistamalla heitä toimiin, joilla houkuttelemme potilaan tekemään terveytensä kannalta edullisia elintapamuutoksia.
Potilaasta aktiivisempi toimija
Hyvä kierre –projektin tavoitteena on tehdä potilaasta nykyistä aktiivisempi osapuoli omassa hoitoprosessissaan. Tämä luo selvää lisäarvoa sekä potilaalle että yhteiskunnalle. Koko väestön, mutta ennen kaikkea riskiryhmien ja erityisesti alempien sosiaaliryhmien kannalta tarvitaan rakenteellisia toimia, joiden avulla ihmisen on helpompia toteuttaa hyviä tekoja terveytensä eteen ja sitä kautta lisätä terveellisen elämän edellytyksiä.
Projektissa laajennetaan digitaalisuuden tuomia mahdollisuuksia niin potilaiden tavoittamisessa kuin ammattilaisten työn parantamisessa. Terveyskylä.fi:n yhteyteen avautunutta sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten palveluportaalia TerveyskyläPRO:ta on tarkoitus hyödyntää, jotta projektin tuotokset ovat tallessa kliinisen työn tueksi ja tieto on koottuna yhteen portaaliin.
Kirjoittaja:
ETM Laura Suojanen on HUSin kehittämispäällikkö ja lihavuuden hoidon ammattilainen, joka syttyy uuden luomisesta tiedettä ja käytäntöä yhdistäen ja uskoo digitaalisuuden tuovan uusia mahdollisuuksia tukea ihmisten käyttäytymismuutoksia.
