D-vitamiinin puutos on Suomessa yleisempää ulkomaalaistaustaisilla

D-vi­ta­mii­nin puu­tos ja riit­tä­mä­tön D-vi­ta­mii­ni­tila ovat Suo­mes­sa ylei­sem­piä ulko­maa­lais­taus­tai­sil­la kuin koko vä­es­tös­sä, osoit­taa tuo­re väi­tös­tut­ki­mus. Puut­tei­ta D-vi­ta­mii­nin saan­nis­sa on eten­kin so­ma­li- ja kur­di­taus­tai­sil­la.

Fo­la­sa­de Ade­bayon väi­tös­kir­jas­sa sel­vi­tet­tiin ulko­maa­lais­taus­tais­ten suo­ma­lais­ten ruo­ka­tot­tu­muk­sia ja D-vi­ta­mii­ni­ti­laa laa­jas­sa tut­ki­muk­ses­sa, jos­sa oli mu­ka­na Suo­mes­sa asu­via so­ma­li-, kur­di- ja ve­nä­läis­taus­tai­sia osal­lis­tu­jia.

Tut­ki­muk­ses­sa ha­vait­tiin, että D-vi­ta­mii­nia si­säl­tä­vien elin­tar­vik­kei­den käyt­tö oli eri­lais­ta ryh­mien vä­lil­lä: D-vi­ta­mii­nil­la täy­den­net­ty­jen ras­va­le­vit­tei­den käyt­tö oli ylei­sem­pää so­ma­li- kuin ve­nä­läis- ja kur­di­taus­tai­sil­la. Sen si­jaan suu­rem­pi osuus ve­nä­läis- ja kur­di­taus­tai­sis­ta käyt­ti päi­vit­täin D-vi­ta­mii­nil­la täy­den­net­ty­jä mai­to­val­mis­tei­ta so­ma­li­taus­tai­siin ver­rat­tui­na. Ka­lan käyt­tö oli vä­häi­sem­pää kur­di- kuin ve­nä­läis- ja so­ma­li­taus­tai­sil­la.

Päi­vit­täi­nen tu­pa­koin­ti, al­ko­ho­lin käyt­tö ja li­ha­vuus oli­vat yh­tey­des­sä riit­tä­mät­tö­mään D-vi­ta­mii­ni­ti­laan. Kor­ke­am­pi ikä, fyy­si­nen ak­tii­vi­suus, ka­lan, D-vi­ta­mi­noi­tu­jen ras­va­le­vit­tei­den ja mai­to­val­mis­tei­den sekä D-vi­ta­mii­ni­li­sien käyt­tö puo­les­taan suo­ja­si­vat riit­tä­mät­tö­mäl­tä D-vi­ta­mii­ni­ti­lal­ta.

Ulko­maa­lais­taus­tais­ten suo­ma­lais­ten ruo­ka­tot­tu­muk­set ero­a­vat usein koko vä­es­tön tot­tu­muk­sis­ta, ja eri ryh­mien vä­lil­lä on ter­veys­e­ro­ja. D-vi­ta­mii­nin puu­tos­tila on kan­san­ter­vey­del­li­nen on­gel­ma poh­joi­sil­la le­veys­as­teil­la ku­ten Suo­mes­sa. Ris­ki on suu­rem­pi eten­kin tum­ma­i­hoi­sil­la ulko­maa­lais­taus­tai­sil­la suo­ma­lai­sil­la. D-vi­ta­mii­nia muo­dos­tuu ihol­la au­rin­gon­va­lon vai­ku­tuk­ses­ta Suo­men le­veys­as­teil­la vain maa­lis-loka­kuus­sa.

D-vi­ta­mii­ni­li­sä te­ho­si kai­kil­la

Mar­woD-tut­ki­muk­sen läh­tö­ti­lan­tees­sa suu­rel­la osal­la so­ma­li­taus­tai­sis­ta osal­lis­tu­jis­ta D-vi­ta­mii­ni­tila oli riit­tä­mä­tön. D-vi­ta­mii­nin koko­nais­saan­ti oli suu­rem­pi so­ma­li­taus­tai­sil­la kuin suo­ma­lais­taus­tai­sil­la, mut­ta sil­ti D-vi­ta­mii­ni­tila oli heil­lä kes­ki­mää­rin ma­ta­lam­pi kuin suo­ma­lais­taus­tai­sil­la.

Koh­tuul­li­nen D-vi­ta­mii­ni­lisä 10 ja 20 mik­ro­gram­man päi­vit­täi­san­nok­sil­la nos­ti te­hok­kaas­ti see­ru­min D-vi­ta­mii­ni­pi­toi­suuk­sia sekä so­ma­li- että suo­ma­lais­taus­tai­sil­la, eikä vas­tees­sa ha­vait­tu eroa ryh­mien vä­lil­lä.

Maa­han­muut­ta­jien ter­veys- ja hy­vin­voin­ti­tut­ki­muk­seen osal­lis­tui 1372 ve­nä­läis-, so­ma­li- ja kur­di­taus­tais­ta hen­ki­löä, joi­ta ver­rat­tiin koko vä­es­töä edus­ta­vaan Ter­veys 2011 -tut­ki­muk­sen otok­seen. Hel­sin­gin yli­o­pis­ton Mar­woD-in­ter­ven­ti­o­tut­ki­muk­ses­sa sel­vi­tet­tiin 72 so­ma­li- ja 75 suo­ma­lais­taus­tai­sen vas­tet­ta joko lume­val­mis­tee­seen tai 10 tai 20 mik­ro­gram­man suu­rui­seen D3-vi­ta­mii­ni­li­sään vii­den kuu­kau­den ajan.

Kir­joit­ta­ja:

ETM, lail­lis­tet­tu ra­vit­se­mus­te­ra­peut­ti Ka­ta­rii­na Lal­luk­ka työs­ken­te­lee Mai­to ja Ter­veys ry:ssä ra­vit­se­mus­a­si­an­tun­ti­jana ja vies­tin­tä­pääl­lik­kö­nä. Hän seu­raa ak­tii­vi­ses­ti mai­toon liit­ty­vää tut­ki­mus­tie­toa ja pyö­räi­lee työ­mat­kan­sa.

Läh­de:

Fo­la­sa­de Ade­bayon väi­tös 11.10.2019. In­sights into food con­sump­ti­on, vi­ta­min D sta­tus, and as­so­ci­a­ted fac­tors among adult im­mig­rant po­pu­la­ti­ons in Fin­land: fin­dings from po­pu­la­ti­on-ba­sed and in­ter­ven­ti­on stu­dies. Maa­ta­lous-met­sä­tie­teel­li­nen tie­de­kun­ta, Hel­sin­gin yli­o­pis­to

D-vi­ta­mii­nia muo­dos­tuu ihol­la au­rin­gon­va­lon vai­ku­tuk­ses­ta Suo­men le­veys­as­teil­la vain maa­lis-loka­kuus­sa.Läh­de Pe­xels