Aivot pitävät samanlaisesta terveellisestä, ravitsemussuositusten mukaisesta ruuasta, josta hyötyy myös sydän. Varsinkin rasvan laatuun kannattaa kiinnittää huomiota.
Säännöllinen kalan syönti vaikuttaa aivoterveyteen myönteisesti, sillä kalasta saa aivojen toiminnalle tarpeellisia omega-3-rasvahappoja. Esimerkiksi kalarasvan DHA lisää solukalvojen liukoisuutta ja tehostaa signaalivälitystä aivoissa.
– Kalaa kannattaa syödä 2-3 kertaa viikossa mieluiten läpi elämän. Kalan omega-3-rasvahapot voivat suojata aivoja ikääntymiseen liittyviltä vaurioilta, sanoo FT, tutkijatohtori Satu Jyväkorpi Helsingin yliopistosta.
Säännölliseen kalan käyttöön on hyvä kannustaa myös raskaana olevia naisia, sillä aivojen ohjelmoituminen käynnistyy jo sikiökaudella. Lapsuudessa aivot kehittyvät voimakkaasti etenkin kolmen ensimmäisen ikävuoden aikana.
Kasviperäiset omega-3-rasvahapotkin ovat aivojen terveydelle hyödyllisiä. Niitä on runsaasti rypsi-, camelina- ja pellavansiemenöljyssä sekä saksanpähkinöissä. Omega-3-rasvappolisän käyttöä voi Jyväkorven mukaan harkita silloin, jos ruokavalioon ei kuulu lainkaan kalaa ja kasviperäisten omegakolmosten saantikin on vähäistä.
Pehmeiden rasvojen lisäksi aivoille terveelliseen ruokavalioon kuuluu monipuolisesti kasviksia, palkokasveja, hedelmiä ja marjoja sekä täysjyväviljaa, pähkinöitä ja hieman vaaleaa lihaa.
Kova rasva on aivoille haitallista
Paljon tyydyttynyttä eli kovaa rasvaa sisältävä ruokavalio on aivoille haitallinen. Runsas kovan rasvan saanti vähentää tärkeiden välittäjäaineiden muodostumista aivoissa. Se kohottaa myös veren kolesterolitasoa, mikä voi johtaa aivojen verisuonten ahtautumiseen. Tyydyttyneellä rasvalla on lisäksi elimistön matala-asteista tulehdusta kiihdyttävä vaikutus.
– Tutkimuksissa runsas tyydyttyneen rasvan saanti on ruokavaliokokeissa huonontanut kognitiota eli aivojen tiedollisia toimintoja niin nuorilla aikuisilla, keski-ikäisillä kuin ikääntyneilläkin. Runsas tyydyttyneen rasvan saanti on yhdistetty sekä muistisairauksien että masennuksen riskiin, Jyväkorpi kuvailee.
Ruokavalion kokonaisuus kuntoon
Ruokavaliokokonaisuuksista ainakin Välimeren ruokavalio, MIND-ruokavalio ja DASH-ruokavalio on tutkimuksissa yhdistetty hyvään aivoterveyteen.
Yhdysvalloissa kehitetyssä MIND-ruokavaliossa panostetaan tummanvihreiden lehtivihannesten, palkokasvien ja muiden kasvisten sekä marjoista etenkin mustikan ja mansikan päivittäiseen syöntiin. Suositeltavia ruokavalintoja ovat lisäksi täysjyvävilja, kala, pähkinät ja oliiviöljy, mutta Suomessa rypsiöljy on yhtä hyvä valinta.
Kohonneen verenpaineen hallinnassa hyödynnetty DASH-ruokavalio on hyvin samantapainen kuin ravitsemussuositusten mukainen terveyttä edistävä ruokavalio. Se sisältää runsaasti kasviksia, marjoja ja hedelmiä, mutta rajoitetusti suolaa ja sokeria. Lisäksi suositaan kuitupitoisia viljavalmisteita, vähärasvaisia tai rasvattomia maitovalmisteita, kalaa, kasviöljyjä, pähkinöitä, siemeniä ja vaaleaa lihaa.
Aivot tarvitsevat B-vitamiineja
Sekä muistisairauksien että masennuksen riskiin on yhdistetty ruokavalio, jossa on niukasti hyödyllisiä ravintoaineita. Tällainen ruokavalio sisältää paljon sokeria, virvoitusjuomia, pikaruokaa, vähäkuituisia viljavalmisteita, prosessoituja lihatuotteita, kovaa rasvaa ja alkoholia.
Ylipaino, vyötärölihavuus, tupakointi ja B-vitamiinien puute ovat aivojen terveydelle riskitekijöitä. Etenkin B12-vitamiini ja folaatti ovat tärkeitä aivoterveydelle, sillä niitä tarvitaan hermoston normaaliin toimintaan. Folaattia saa varsinkin vihreistä kasviksista ja täysjyväviljasta, B12-vitamiinia kaikista eläinperäisistä elintarvikkeista.
– B12-vitamiinin imeytyminen voi heikentyä ikääntymisen sekä joidenkin sairauksien ja lääkitysten seurauksena. Vegaanit tarvitsevat B12-vitamiinia valmisteena. Vitamiinin pitkäaikainen puute lisää muistisairauksien riskiä, Jyväkorpi mainitsee.
Tumma suklaakin on aivoruokaa
Kahvin, teen ja tumman suklaan säännöllinen käyttö näyttää olevan hyödyllistä myös aivoterveyden kannalta. Kahvin juominen 3-5 kupillista kahvia päivässä voi pienentää muistisairauksien riskiä ja parantaa mielialaa. Aivoterveydelle edullisia yhdisteitä kahvissa ovat todennäköisesti ainakin kofeiini, magnesium, klorogeenihappo ja kahvin antioksidantit.
Teen säännöllinen käyttö on yhdistetty tutkimuksissa parempaan kognitioon. Sen on lisäksi havaittu pienentävän aivohalvausriskiä.
Kaakaossa on runsaasti flavonoideja sekä kofeiinin tapaan piristävää teobromiinia. Kaakao lisää verenkiertoa aivoissa. Verenkiertoa edistävän määrän flavonoideja saa 2,5 grammasta tummaa kaakaota tai kymmenestä grammasta vähintään 70 prosenttia kaakaota sisältävää tummaa suklaata. Tumman kaakaon tai tumman suklaan käyttö on ollut yhteydessä muun muassa pienempään aivohalvausriskiin.
Teksti:
Krista Korpela-Kosonen
Lähde:
Satu Jyväkorven luento Mielenterveysmessuilla 20.11.2019 Helsingissä.
Ravitsemuskatsaus 4-201918.12.2019