Rasvan laatu vaikuttaa kolesteroliin, mutta myös luustoon ja suolistomikrobistoon
Päivittäisissä ruokavalinnoissa kannattaa panostaa rasvan laatuun. Keskimääräisessä suomalaisessa ruokavaliossa on edelleen liian paljon kovaa, tyydyttynyttä rasvaa. Kovan rasvan määrä ylittää suosituksen mukaisen tavoitteen yli 90 prosentilla aikuisista. Eniten kovaa rasvaa saadaan maitovalmisteista, liharuuista, levitteistä ja viljavalmisteista.
– Käytetyt maitovalmisteet ovat edelleen turhan rasvaisia. Rasvattomia ja vähärasvaisia maitovalmisteita pitäisi suosia enemmän, sanoo ravitsemusterapian professori Ursula Schwab Itä-Suomen yliopistosta.
Schwab muistuttaa, että ruokavalion liian suuri kovan rasvan määrä on tärkein veren LDL-kolesterolipitoisuutta suurentava ravintotekijä. Kohonnut LDL-kolesterolipitoisuus lisää sepelvaltimotaudin riskiä.
– Kovan rasvan osittainen korvaaminen pehmeällä rasvalla pienentää kiistattomasti seerumin kokonais- ja LDL-kolesterolipitoisuutta, Schwab painottaa.
Pehmeä rasva hyödyttää myös luustoa ja lihaksia
Ruokavalion rasvan laatu vaikuttaa terveyteen lapsuudesta lähtien. Schwabin mukaan jo 8-vuotiailla lapsilla voidaan todeta verisuonissa rasvajuosteita, jotka ovat sydän- ja verisuoniterveydelle haitallisten plakkien esiasteita.
Rasvan laadulla on lisäksi merkitystä kohonneen verenpaineen, tyypin 2 diabeteksen ja ei-alkoholiperäisen rasvamaksan ehkäisyssä. Se näyttää vaikuttavan myös luuston kuntoon ja lihasmassaan.
– Luuntiheydelle ja lihasmassalle ovat hyödyksi samat rasvan laatutekijät, jotka suojaavat sydän- ja verisuonitaudeilta, Schwab sanoo.
Esimerkiksi Itä-Suomen yliopiston OSTPRE-tutkimuksessa on havaittu, että monityydyttymätön rasva on edullisessa yhteydessä lannerangan ja koko kehon luuntiheyteen naisilla, joilla ei ole hormonikorvaushoitoa. Väestöpohjainen kohorttitutkimus keskittyy osteoporoosin vaaratekijöihin ja ehkäisyyn.
Kova rasva voi köyhdyttää suolistomikrobistoa
Apulaisprofessori Kirsi Laitinen ja erikoistutkija Kati Mokkala Turun yliopistosta kertovat, että ruokavalion rasvan määrä ja laatu vaikuttavat myös suolistomikrobistoon. On viitteitä siitä, että runsas kovan rasvan määrä ruokavaliossa on suolistomikrobistolle haitallista.
– Se voi lisätä patogeenisten bakteerien määrää ja heikentää mikrobiston monimuotoisuutta. Mitä paremmin ruokavalio vastaa ravitsemussuosituksia, sitä monimuotoisempi on suoliston mikrobisto, Laitinen summaa.
Suolistomikrobiston monimuotoisuus ja tasapainoisuus ovat eduksi terveydelle. Silloin suolistossa majailee runsas ja monipuolinen joukko erilaisia hyötymikrobeja. Kun suolistomikrobisto on epätasapainoisessa tilassa, puhutaan dysbioosista. Epätasapainoisessa suolistossa mikrobien monimuotoisuus on heikko ja joukossa on myös haitallisia, patogeenisiä bakteereita.
Osa ravinnon hyödyllisistä terveysvaikutuksista välittyy todennäköisesti suolistomikrobiston kautta, sillä ravinnon ja mikrobiston välillä on vuorovaikutusta. Aihepiiriä tutkitaan tällä hetkellä aktiivisesti.
Kirjoittaja:
Krista Korpela-Kosonen
Lähde:
Suomen ravitsemustieteen yhdistyksen syysseminaari 15.11.2019 Helsingissä.

Ruokavalion rasvoista 2/3 olisi hyvä olla pehmeää rasvaa, jota saa etenkin kasviöljyistä ja kalasta. Kuva: Pixabay