Ilmastokeskusteluun kaivataan lisää tutkittua tietoa

Kes­kus­te­lu mai­don ja li­han il­mas­to­vai­ku­tuk­sis­ta kai­paa fak­to­ja, tie­toa, tut­ki­mus­ta, re­a­lis­mia, suh­teel­li­suu­den­ta­jua ja yh­teis­työ­tä. Nämä mai­nin­nat nou­si­vat vah­vim­min esiin, kun ruo­ka­ket­jun asi­an­tun­ti­jat ko­koon­tui­vat mar­ras­kuun lo­pus­sa Hel­sin­gin Sää­ty­ta­lol­le Il­mas­to­vii­sas maa­tila­y­ri­tys –kes­kus­te­lu­ti­lai­suu­teen.

– Olen iloi­nen, että tie­to ja fak­tat nou­se­vat mu­kaan, kos­ka il­mas­to­kes­kus­te­luun tar­vi­taan ni­men­o­maan li­sää tut­ki­mus­tie­toa. Us­kal­lan väit­tää, että täl­lä het­kel­lä esi­mer­kik­si pää­tök­set vaih­taa päi­vä­koti­ruo­kai­lus­sa mai­to kas­vi­juo­maan ei­vät pe­rus­tu tut­kit­tuun tie­toon, sa­noi ra­vit­se­mus­tie­teen do­sent­ti, yli­o­pis­ton­leh­to­ri Mai­ja­lii­sa Erk­ko­la Hel­sin­gin yli­o­pis­tos­ta.

Erk­ko­lan mu­kaan lap­set, ikään­ty­neet sekä ras­kaa­na ole­vat ja imet­tä­vät nai­set ovat vä­es­tö­ryh­miä, joi­den ra­vit­se­muk­sel­li­sia tar­pei­ta on il­mas­to­kes­kus­te­lus­sa huo­mi­oi­ta­va ta­val­lis­ta tar­kem­min. Esi­mer­kik­si jul­ki­sia ruo­ka­pal­ve­lui­ta kos­ke­van pää­tök­sen­teon tu­ek­si tar­vi­taan li­sää tut­kit­tua tie­toa.

– Tar­vit­sem­me li­sää tut­ki­mus­tie­toa sii­tä, mikä osuus ruo­ka­va­li­on pro­te­ii­neis­ta on hyvä saa­da eläin- ja mikä kas­vi­pe­räi­se­nä, jot­ta ruo­ka­va­lio täyt­tää var­mas­ti myös  ra­vit­se­muk­sel­li­ses­ti herk­kien vä­es­tö­ryh­mien tar­peet, Erk­ko­la pai­not­ti.

Ravitsemussuositusten noudattaminen vähentäisi ruuan ilmastovaikutuksia

Mai­ja­lii­sa Erk­ko­la kuu­luu asi­an­tun­ti­ja­ryh­mään, joka on juu­ri aloit­ta­nut poh­jois­mais­ten ra­vit­se­mus­suo­si­tus­ten päi­vi­tys­työn. Uu­det suo­si­tuk­set on mää­rä jul­kais­ta vuon­na 2022. Suo­si­tus­ten poh­ja­na on tie­teel­li­nen tut­ki­mus­näyt­tö ter­veyt­tä edis­tä­vis­tä ruo­ka­va­lin­nois­ta, mut­ta ym­pä­ris­tö­näkö­kul­ma­kin huo­mi­oi­daan.

– Työ­ryh­mäs­sä mie­tim­me, mil­lai­nen on ter­veyt­tä edis­tä­vä op­ti­mi­ruo­ka­va­lio ja mi­ten ter­veel­li­set ruo­ka­va­lin­nat voi to­teut­taa niin, että ne ovat myös ym­pä­ris­tö­vai­ku­tuk­sil­taan hy­viä. Tämä on iso ja haas­ta­va työ, Erk­ko­la mai­nit­si.

Erk­ko­la muis­tut­ti, että jos pää­si­sim­me ruo­ka­va­lin­nois­sa edes lä­hem­mäs ny­kyi­siä suo­ma­lai­sia ra­vit­se­mus­suo­si­tuk­sia, voi­sim­me par­haim­mil­laan saa­vut­taa ruo­ka­va­li­os­sa jopa 40 pro­sent­tia pie­nem­mät il­mas­to­vai­ku­tuk­set kuin ne kes­ki­mää­räi­ses­sä suo­ma­lai­ses­sa ruo­ka­va­li­os­sa täl­lä het­kel­lä ovat. Suo­mes­sa syö­dään nyt kes­ki­mää­rin lii­an vä­hän kas­vik­sia, mut­ta suo­si­tel­tua enem­män li­haa.

Millaisen ruokavalion kuluttaja hyväksyy?

Kan­sain­vä­li­nen EAT Lan­cet –ko­mis­sio esit­te­li ai­kai­sem­min tänä vuon­na pla­ne­taa­ri­sen ruo­ka­va­li­on mal­lin, joka ot­taa huo­mi­oon ruo­ka­va­lin­to­jen il­mas­to­vai­ku­tuk­set. Erk­ko­la huo­maut­ti, ett­ei suo­si­tus vaa­di lo­pet­ta­maan li­han, mai­don tai muun eläin­pe­räi­sen pro­te­ii­nin syö­mis­tä ko­ko­naan.

– Mei­dän on il­mas­to­kes­kus­te­lus­sa huo­mi­oi­ta­va myös se, mil­lai­nen ruo­ka­va­lio on ku­lut­ta­jien mie­les­tä hy­väk­syt­tä­vä. Kuin­ka suu­ri osuus ruo­ka­va­li­on pro­te­ii­neis­ta voi olla kas­vi­pe­räi­siä, jot­ta ku­lut­ta­ja sen vie­lä hy­väk­syy?

Hel­sin­gin yli­o­pis­tos­sa to­teu­te­tus­sa Sce­nop­rot-tut­ki­muk­ses­sa on tut­kit­tu ruo­ka­va­li­oi­ta, jois­sa eläin- ja kas­vi­pe­räi­sen pro­te­ii­nin osuu­det ovat ol­leet eri­lai­sia. Tut­ki­muk­ses­sa on ha­vait­tu, että osa ih­mi­sis­tä al­kaa saa­da vat­sa­vai­vo­ja, kun kas­vi­pro­te­ii­nin osuus ruo­ka­va­li­on pro­te­ii­neis­ta nou­see yli 50 pro­sent­tiin.

– Täl­lai­set­kin fak­tat mei­dän on otet­ta­va huo­mi­oon il­mas­to­kes­kus­te­lus­sa, Erk­ko­la to­te­si.

Kir­joit­ta­ja:

Kris­ta Kor­pe­la-Ko­so­nen

Läh­de:

Il­mas­to­vii­sas maa­tila­y­ri­tys –kes­kus­te­lu­ti­lai­suus 29.11.2019 Hel­sin­gis­sä.

Her­neet ja muut pal­ko­kas­vit ovat hyvä kas­vi­pro­te­ii­nin läh­tei­tä. Kuva: Pi­xa­bay