Ikääntyneiden määrä kasvaa maailmanlaajuisesti. Kasvun on arvioitu johtavan terveydenhuoltopalvelujen kysynnän ja kulujen lisääntymiseen.
Väestön ikääntyminen ei kuitenkaan suoraan nosta terveydenhuoltokuluja, jos ikääntyneet elävät viimeiset vuotensa aiempia ikäpolvia huomattavasti terveempinä. Hyvän ikääntymisen tukeminen ja edistäminen onkin tärkeää sekä yksilön että yhteiskunnan näkökulmasta. Terveen ikääntymisen tukeminen on innostanut tutkimaan aihetta ja kehittämään malleja, joilla voitaisiin kuntouttaa ja ehkäistä fyysisen toimintakyvyn heikkenemistä.
Fyysisen toimintakyvyn heikkeneminen vaikuttaa haitallisesti ikäihmisen terveyteen ja hyvinvointiin. Liikkumiskyvyn menetys, lisääntynyt kaatumisriski, sosiaalinen syrjäytyminen, elämänlaadun heikkeneminen, avuntarpeen lisääntyminen ja lopulta ympärivuorokautiseen hoitoon joutuminen ovat esimerkkejä toimintakyvyn heikkenemisen seurauksista.
Helsingin yliopisto on mukana toteuttamassa eurooppalaista SPRINTT-tutkimus, joka selvittää ensimmäistä kertaa laajasti, voiko säännöllisellä liikunnalla ja ravitsemusneuvonnalla ehkäistä liikunnallisia toiminnanvajeita ikääntyneillä, joilla on gerasteniaa.
Haurastuminen eli gerastenia on yleensä yli 70-vuotialla esiintyvä moniulotteinen oireyhtymä, jossa ikääntyneen fysiologiset reservit ovat pienentyneet ja stressinsietokyky heikentynyt. Gerastenialle tunnusomaisia piirteitä ovat tahaton laihtuminen, uupumuksen tunne, vähäinen fyysinen aktiivisuus, hidastunut kävelyvauhti ja lihasheikkous.
Sarkopeniassa eli lihaskadossa on paljon samoja piirteitä kuin gerasteniassa. Myös sarkopenia aiheuttaa toimintakyvyn menetystä, heikentynyttä elämänlaatua ja lisää kuolleisuutta. Sarkopeniaa voidaankin pitää gerastenian kehittymisen esiasteena.
Liikunta ja hyvä ravitsemus voivat hidastaa gerasteniaa
Liikunta ja hyvä ravitsemus ovat tehokkaita gerastenian hidastamisessa ja sen etenemisen pysäyttämisessä. On viitteitä siitä, että gerastenia on prosessi, jossa myös paranemisvaiheet ovat mahdollisia.
SPRINTT-tutkimuksen idea perustuu amerikkalaiseen LIFE-tutkimukseen, jossa käihmiset osallistuivat joko aktiiviseen liikuntaryhmään tai terveysluennoille 2,6 vuoden ajan. Liikuntaryhmiin osallistuneilla tutkittavilla liikkumiskyvyn heikkeneminen väheni 18 prosenttia terveysluennoilla käyneisiin verrattuna.
Satunnaistettuun ja kontrolloituun SPRINTT-tutkimukseen osallistui 11 Euroopan maassa yhteensä 1517 kotona asuvaa ikääntynyttä, jotka olivat täyttäneet 70 vuotta tutkimuksen alkaessa. Suomessa oli mukana 142 tutkittavaa. Heillä oli kohonnut riski liikuntakyvyn heikkenemiseen tai menetykseen ja heidän katsottiin todennäköisesti hyötyvän tutkimuksesta. Tutkittaviksi valittiin yli 70-vuotiaita, koska siinä iässä riski liikkumiskyvyn heikkenemiselle kasvaa.
SPRINTT-tutkimuksessa verrataan interventioryhmän liikunta- ja ravitsemusohjauksen sekä verrokkiryhmän luentotapaamisten vaikutusta liikkumiskykyyn. Liikkumiskyvyn heikkeneminen määritellään kyvyttömyydellä suorittaa 400 metrin kävelytesti 15 minuutissa ilman rollaattoria tai toisen ihmisen apua.
Muita tutkimuksessa seurattavia asioita ovat kehonkoostumus, lihasmassa ja -voima, kaatumiset ja niistä johtuvat loukkaantumiset, päivittäisistä toiminnoista suoriutuminen, ravitsemustila, proteiinin ja energian saanti, mieliala, terveyspalvelujen käyttö, elämänlaatu, kustannustehokkuus ja kuolleisuus.
Pyrkimys riittävään ravitsemukseen
Sekä vajaaravitsemus että lihavuus voivat edistää gerastenian kehittymistä ikääntyneillä. Tahaton laihtuminen, ruokavalion huono laatu ja heikko ravitsemustila lisäävät gerastenian riskiä. Gerastenia on yhteydessä etenkin riittämättömään energian, proteiinin ja D-vitamiinin saantiin sekä usean vitamiinin samanaikaiseen puutokseen.
Terveellinen ruokavalio taas on yhteydessä pienempään gerastenian riskiin. Ikääntyneiden riittävä proteiinin saanti on tärkeää kehon puolustuskyvylle, lihasmassan ylläpitämiselle ja lihaskadon ehkäisylle. Tutkimuksissa on havaittu, että suuri osa etenkin vanhimmista ja heikkokuntoisista ikääntyneistä saa suositeltua vähemmän proteiinia. Näistä syistä ravitsemus otettiin mukaan SPRINTT-tutkimukseen tehostamaan liikuntaintervention vaikutuksia.
SPRINTT-tutkimuksen painopisteet tutkittavien ravitsemuksessa olivat riittävä energian ja proteiinin saanti, tarpeeseen nähden riittävä muiden ravintoaineiden saanti ja ruokavalion hyvä laatu. Tutkimuksessa pyrittiin yksilöllisesti päivän kokonaisenergian saantiin, joka oli 25-30 kcal/kehon painokilo/vrk, ja proteiinin osalta vähintään 1,0-1,2 g/kehon painokilo/vrk. Suomessa sovellettiin proteiinin saannissa suomalaista ravitsemussuositusta, joka on ikääntyneille 1,2-1,4 g/kehon painokilo/vrk. D-vitamiinilisää suositeltiin tutkittaville, joiden veren D-vitamiinipitoisuus osoittautui alhaiseksi verikokeiden perusteella. Tutkimuksessa D-vitamiinipitoisuuden minimitavoitetaso oli 75 nmol/L.
Tutkimuksen ravitsemustavoitteet sovitettiin osallistujan henkilökohtaisiin tarpeisiin. Huomioon otettiin mahdollinen lihavuus, painon putoaminen ja sairaudet, kuten diabetes, sydän- ja verisuonisairaudet tai vakava munuaisten vajaatoiminta ja lisäksi mahdolliset erityisruokavaliot. Tarvittaessa tutkittaville voitiin suositella lisäravinteita.
Jokaisessa tutkimuskeskuksessa ravitsemusasiantuntija ohjeisti tutkittavia täyttämään kolmen päivän ruokapäiväkirjan. Ruokapäiväkirjat kerättiin aina, kun ravitsemuksesta vastaava työntekijä katsoi sen tarpeelliseksi, ja ennen neuvontakäyntiä. Ruokapäiväkirjojen, ravitsemustilan arvioinnin, verikokeiden tulosten ja muiden kerättyjen tietojen avulla toteutettiin henkilökohtaista ravitsemusneuvontaa.
Liikunnan tavoitteena nousujohteisuus
SPRINTT -liikuntaryhmät kokoontuivat kaksi kertaa viikossa. Harjoittelun tavoitteena oli, että se eteni nousujohteisesti. Jokaiseen harjoituskertaan sisältyi lämmittely, harjoitteluosuus ja jäähdyttely.
Osallistujia ohjeistettiin ensin kävelemään kevyesti lämmitellen viisi minuuttia ja tämän jälkeen 10 minuuttia tehokasta kävelyvauhtia. Kävelyn jälkeen osallistujat tekivät alaraajojen lihasvoimaharjoituksia 1-2 kilon nilkkapainojen kanssa. Harjoittelun lopuksi tehtiin venyttelyjä ja tasapainoharjoituksia.
Lisäksi liikuntaryhmäläiset tekivät kotona päivittäin samoja tasapainoharjoituksia ja kerran viikossa lihaskuntoharjoituksia. Tutkittavia rohkaistiin lisäämään arkiliikkumista ja jatkamaan mahdollisia aikaisempia liikuntaharrastuksia.
Tulokset julkaistaan tänä vuonna
SPRINTT- tutkimuksessa otetaan huomioon sekä ravitsemus että liikunta. Vain toinen näistä ei luultavasti olisi riittävän tehokas edistämään toimintakykyä pitkällä olevasta lihaskadosta ja gerasteniasta kärsivillä ikääntyneillä. Koska tutkimus sisältää helposti toteutettavaa liikuntaa, tulokset on helppo viedä käytäntöön ikääntyvälle väestölle. Tutkimuksen päätulokset julkaistaan tämän vuoden aikana.
SPRINTT-tutkimusta toteutettiin kaikkiaan 11 maassa, yhteensä 16 eri tutkimuskeskuksessa. Suomen lisäksi mukana ovat Italia, Espanja, Iso-Britannia, Saksa, Ranska, Hollanti, Itävalta Tshekki, Puola ja Islanti. Tutkimusta koordinoi Catholic University of the Sacred Heart Roomassa.
Kirjoittaja:
FT, dosentti Satu Jyväkorpi on ravitsemustieteilijä, joka työskentelee tohtoritutkijana Helsingin yliopistossa.
Ravitsemuskatsaus 1-2020Ikääntyneiden ravitsemus26.3.2020