Päteekö entinen elämän tiekartta?

Täy­tet­ty­ä­ni 60 vuot­ta sain työn­an­ta­jal­ta kir­jeen, jos­sa ky­syt­tiin, mil­loin jään eläk­keel­le. Se he­rät­ti aja­tuk­sia. Elä­män pi­te­ne­mi­ses­tä huo­li­mat­ta työ­ura ei juu­ri­kaan jat­ku, mut­ta elä­ke­ajan pi­tuus kas­vaa kas­va­mis­taan. Mie­leen on is­kos­tu­nut aja­tus 65 vuo­des­ta elä­ke­i­kä­nä, jon­ka jäl­keen al­kaa ti­las­tol­li­nen van­huus. Niin­pä luu­lem­me, että elä­mä jat­kuu vain lo­pus­ta ja että elin­iän pi­te­ne­mi­nen joh­taa vain van­huu­den pi­te­ne­mi­seen.

Mitä myön­tei­siä yh­teis­kun­nal­li­sia roo­le­ja tai ra­ken­tei­ta on ole­mas­sa yli 65-vuo­ti­ai­den toi­min­nal­le? Jot­kut ih­mi­set kek­si­vät it­sel­leen te­ke­mis­tä jär­jes­töis­sä, pe­rus­ta­vat yri­tyk­sen tai jat­ka­vat palk­ka­töis­sä, mut­ta nämä ovat yk­si­löl­li­siä rat­kai­su­ja. Ei ole ole­mas­sa myön­teis­tä työ­e­lä­mään ver­rat­ta­vaa ins­ti­tuu­ti­o­ta, joka kos­ki­si nor­mi­e­lä­ke­iän ylit­tä­nei­tä. Ei ole edes ni­meä sil­le ikä­vai­heel­le, eikä ole ihme, että 70-vuo­ti­ai­ta ih­mi­siä är­syt­tää, kun hei­tä kut­su­taan van­hoik­si.

Suomessa vanhuus alkaa noin 80 vuoden iässä

Ih­mis­tä al­kaa van­huus pai­naa noin kym­me­nen vuot­ta en­nen kuo­le­maa ja pari vuot­ta en­nen kuo­le­maa hy­vin­voin­ti heik­ke­nee mer­kit­tä­väs­ti. Täs­tä näkö­kul­mas­ta Suo­mes­sa van­huus al­kaa noin 80 vuo­den iäs­sä, jol­loin odo­tet­ta­vis­sa ole­va kes­ki­mää­räi­nen elin­aika on 10 vuot­ta. Lie­nee kui­ten­kin tär­keä muis­tut­taa, että puo­lel­la 80-vuo­ti­ais­ta odo­tet­ta­vis­sa ole­va elin­aika on pi­dem­pi kuin 10 vuot­ta, jo­ten hei­dän van­huu­ten­sa al­kaa myö­hem­min.

Kes­ki­ar­vot ku­vaa­vat suu­ren jou­kon kes­ki­mää­räis­tä nä­ky­mää, ei­vät yk­si­löä. Tä­hän liit­tyy ky­sy­mys sa­no­jen van­ha ja van­hus vält­te­lys­tä, joka ei kai­ke­ti aina oli­si tar­peen. Esi­mer­kik­si käy van­hus­pal­ve­lu­lain ni­men muut­ta­mi­nen muo­toon ’Laki ikään­ty­vän vä­es­tön toi­min­ta­ky­vyn tu­ke­mi­ses­ta sekä iäk­käi­den so­si­aa­li- ja ter­veys­pal­ve­luis­ta’. Eikö kui­ten­kin oli­si hy­väk­syt­tä­vää käyt­tää sa­naa van­hus sil­loin, kun pu­hu­taan van­has­ta ih­mi­ses­tä, jon­ka ter­veys on hei­ken­ty­nyt, joka tar­vit­see hoi­vaa ja jon­ka elin­ai­kaa on enää vä­hän jäl­jel­lä. Täl­lai­nen hen­ki­lö elää van­huut­taan. Van­huus mää­ri­tel­lään ti­lak­si, jos­sa ruu­miil­li­set ja hen­ki­set voi­ma­va­rat al­ka­vat eh­tyä ja kuo­le­man to­den­nä­köi­syys kas­vaa.

Myöhäiskeski-ikäiset ovat Suomelle iso resurssi

Mikä ikä­vai­he si­jait­see vuo­sien 65 ja 80 vä­lil­lä, jos se ei ole van­huus? Suo­mes­sa on noin mil­joo­na 65-80 –vuo­ti­as­ta ih­mis­tä. Har­va sen ikäi­nen ko­kee it­sen­sä van­hak­si. He ovat vie­lä aika kau­ka­na kuo­le­mas­ta. Hei­dän ter­vey­ten­sä on san­gen hyvä ja hei­dän pit­kä työ­u­ran­sa an­tai­si heil­le val­miuk­sia toi­mia mo­nen­lai­sis­sa hyö­dyl­li­sis­sä teh­tä­vis­sä. Mo­net ha­lu­ai­si­vat jat­kaa työ­e­lä­mäs­sä, mut­ta ei­vät ehkä yhtä in­ten­sii­vi­ses­ti kuin ai­em­min. On epä­sel­vää, mik­si hei­dän elä­män­vai­het­taan voi­si kut­sua. Eh­kä­pä myö­häis­kes­ki-iäk­si? Nämä ih­mi­set ovat Suo­men iso re­surs­si ja hei­dän tu­lee saa­da an­sait­se­man­sa ar­von­anto.

Va­li­tet­ta­vas­ti työ­e­lä­mä ei ole val­mis­tau­tu­nut moni­suku­pol­vi­seen työ­voi­maan. Tar­vi­taan ny­kyis­tä enem­män jous­ta­vuut­ta. On ajat­te­le­ma­ton­ta lait­taa ko­ke­nei­ta työn­te­ki­jöi­tä eläk­keel­le ja toi­voa, että tar­vit­ta­es­sa voi pal­ka­ta nuo­ria ti­lal­le. Nuo­ria ei ni­mit­täin ole riit­tä­väs­ti. Työn­an­ta­jien on opit­ta­va toi­mi­maan ikään­ty­vän työ­voi­man kans­sa niin, että työ­u­rien pi­tuus voi oleel­li­ses­ti kas­vaa ny­kyi­ses­tä noin 40 vuo­des­ta. Työn­te­ki­jöi­den­kin on opit­ta­va sama asia.

Meil­lä on ny­ky­ään käy­tet­tä­vis­sä pal­jon enem­män elin­ai­kaa kuin en­nen ja sii­tä syys­tä voim­me miet­tiä elä­män­vai­hei­ta uu­del­la ta­val­la. Jos jat­kam­me töi­tä 75-vuo­ti­aak­si saak­ka, voi ihan hy­vin olla kol­me­kymp­pi­se­nä lap­sia hoi­ta­mas­sa ja neli­kymp­pi­se­nä pari vuot­ta pois töis­tä vaik­ka­pa hank­ki­mas­sa uu­den kou­lu­tuk­sen. Kuu­si­kymp­pi­se­nä voi täy­den­tää osaa­mis­taan ja jat­kaa vie­lä 10-15 vuot­ta töis­sä. Elä­mä voi­si olla pal­jon ny­kyis­tä ren­nom­paa, jos kaik­kea ei tar­vit­se ah­taa sa­moi­hin vuo­siin. Vaik­ka­pa neli­päi­väi­nen työ­viik­ko yh­dis­tet­ty­nä ai­em­paa pi­dem­pään työ­u­raan voi­si so­pia pi­den­ty­nee­seen elin­i­kään.

Väestö vanhenee hitaammin kuin ikääntyy

Onko to­dis­tei­ta sii­tä, että van­hat ih­mi­set ovat nuor­tu­neet elin­iän kas­va­mi­sen myö­tä? On. Ver­ta­sim­me vuo­si­na 1989-1990 tut­kit­tu­jen 75- ja 80-vuo­ti­ai­den toi­min­ta­ky­kyä ny­kyis­ten sa­man­i­käis­ten ih­mis­ten toi­min­ta­ky­kyyn. Ny­ky­ään li­has­voi­ma, kä­ve­ly­no­peus, re­a­goin­ti­kyky ja älyl­li­set omi­nai­suu­det ovat huo­mat­ta­vas­ti pa­rem­mal­la ta­sol­la kuin noin 30 vuot­ta sit­ten. Eri­tyi­sen huo­mat­ta­vaa pa­ran­nus on 80-vuo­ti­ai­den toi­min­ta­ky­vys­sä.

Ti­las­to­jen mu­kaan mi­nul­la on odo­tet­ta­vis­sa noin 20-25 toi­min­ta­ky­kyis­tä elin­vuot­ta, ja toi­von voi­va­ni jat­kaa työ­e­lä­mäs­sä yli mi­nul­le mää­rä­tyn pa­kol­li­sen elä­ke­iän. Ky­sees­sä on nel­jäs vuo­den­ai­ka­ni, syk­sy, sa­don­kor­juun aika, ehkä ura­ni huip­pu­aika. Odo­tan sitä kiin­nos­tu­nee­na myön­tei­sin aja­tuk­sin.

Elä­mä pi­te­nee muu­al­ta kuin lo­pus­ta. Elä­män pi­te­ne­mi­nen ei ole sama asia kuin vä­es­tön van­he­ne­mi­nen. Vä­es­tö van­he­nee pal­jon hi­taam­min kuin ikään­tyy.

Tä­hän kir­joi­tuk­sen sain kim­mok­keen Stan­for­din yli­o­pis­ton hank­kees­ta ”The New Map of Life”.

Kir­joit­ta­ja:

Tai­na Ran­ta­nen on ge­ron­to­lo­gi­an ja kan­san­ter­vey­den pro­fes­so­ri Jy­väs­ky­län yli­o­pis­tos­sa.

Jy­väs­ky­län yli­o­pis­ton ge­ron­to­lo­gi­an ja kan­san­ter­vey­den pro­fes­so­ri Tai­na Ran­ta­nen huo­maut­taa kir­joi­tuk­ses­saan, että vä­es­tö van­he­nee pal­jon hi­taam­min kuin ikään­tyy.