Ikääntyneet suomalaiset ovat saaneet uuden ruokasuosituksen. Vireyttä seniorivuosiin -ruokasuositus opastaa terveyttä edistävän ja toimintakykyä ylläpitävän ruokailun toteutukseen eläkeiän lähestyessä ja eläkeiässä. Hyvä toimintakyky auttaa nauttimaan eläkevuosista hyväkuntoisena.
Ikääntyneiden ruokasuositus on Valtion ravitsemusneuvottelukunnan ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen julkaisema valtakunnallinen laatusuositus. Se määrittää, miten järjestetään laadukkaat ruokapalvelut, jotka pohjautuvat iäkkäiden tarpeisiin ja edistävät yhdessä syömistä.
Ikääntyneiden ruokavalion perustana on kansallisissa ravitsemussuosituksissa määritelty monipuolinen ja maistuva, terveyttä ja kestävyyttä edistävä ruokavalio. Se sisältää runsaasti kasviksia, hedelmiä, marjoja ja täysjyväviljavalmisteita sekä riittävästi pehmeää rasvaa, maitovalmisteita, kalaa, siipikarjaa, lihaa, kananmunaa tai kasviproteiinin lähteitä, kuten palkokasveja.
Riittävästi proteiinia
Energian saannin tulee olla tasapainossa kulutuksen kanssa. Koko päivän energiasta 45–60 prosenttia tulisi olla peräisin hiilihydraateista, 25–40 prosenttia rasvoista ja 15–20 prosenttia proteiinista. Ravintokuidun päivittäinen saantisuositus on naisilla vähintään 25 grammaa ja miehillä vähintään 35 grammaa.
Yli 65-vuotiaille suositeltava proteiinin saanti on 1,2–1,4 g/painokilo/vrk, eli noin 55–90 grammaa vuorokaudessa. Proteiinipitoisia ruokia olisi hyvä syödä päivän kaikilla aterioilla, pääaterioiden lisäksi myös välipaloilla. Ruuasta saatavien rasvojen tulisi suurimmaksi osaksi olla pehmeitä, tyydyttymättömiä rasvoja. Kovien rasvojen osuus saisi olla alle 1/3 kokonaisrasvan saannista.
– On tärkeää kiinnittää huomiota ikääntyneiden riittävään proteiinin saantiin, mutta myös rasvan laatuun. Välttämättömien rasvahappojen saanti jää ikääntyneillä helposti liian niukaksi. Riittävällä rasvan määrällä ja laadulla on merkitystä myös sarkopenian eli lihaskadon ehkäisyssä ja hoidossa, sanoo suositustyöryhmän puheenjohtaja, ravitsemusterapian professori Ursula Schwab Itä-Suomen yliopistosta.
Toimintakyky vaikuttaa ravitsemuksen tarpeisiin
Ikääntyneen toimintakyky vaikuttaa ravitsemuksen tarpeisiin. Hyväkuntoisille, kotona asuville ikääntyneille sopivat samat ruokailua koskevat suositukset kuin muillekin aikuisille. Hyvästä ravitsemuksesta huolehtiminen edistää toimintakyvyn säilymistä ja kotona pärjäämistä.
Sairaudet asettavat ruualle ja ruokailun toteutukselle erityisvaatimuksia. Osa kotihoidon asiakkaista pystyy valmistamaan ruokansa itse, osa on ateriapalveluiden varassa. Heikossa kunnossa olevat kotihoidon asiakkaat tarvitsevat usein tukea aterioiden koostamisessa ja ympärivuorokautisessa hoidossa olevat myös ruokailussa. Suosituksessa määritetään, mitä hyvään kotiateriapalveluun kuuluu ja miten ympärivuorokautisen hoidon ja palveluasumisen ruokailut järjestetään laadukkaasti.
Ravitsemustilaa pitää seurata säännöllisesti
Vireyttä seniorivuosiin –suositus ohjaa ikääntyneen ravitsemustilan säännölliseen seurantaan. Hyvä ravitsemustila auttaa ylläpitämään hyvää toimintakykyä ja elämänlaatua. Vajaaravitsemuksen riski ja ravitsemustilan heikentyminen on tärkeää tunnistaa ajoissa. Heikentynyt ravitsemustila lisää sairastavuutta, palvelujen ja hoidon tarvetta, mutta myös ennenaikaista kuolleisuutta.
– Jos ikääntyneen ravitsemustila on huono, hänen toimintakykynsä voi heikentyä hyvinkin nopeasti. Ravitsemustilan korjaaminen on helpompaa kuin vajaaravitsemuksen hoitaminen. Vaikeaksi päässyt vajaaravitsemus on hankalasti hoidettavissa, eikä toimintakykyä välttämättä saada enää kokonaan palautumaan, Schwab painottaa.
Säännöllinen painon seuranta on suosituksen mukaan yksinkertaisin tapa ikääntyneen ravitsemustilan seuraamiseen. Puntarilla tulisi käydä vähintään kerran kuukaudessa. Painonvaihtelut ja tahaton laihtuminen ovat merkkejä hyvän ravitsemustilan vaarantumisesta.
Hoivan piirissä olevan ikääntyneen ravitsemustilaa arvioidaan lisäksi säännöllisesti MNA-testin avulla. MNA (Mini Nutritional Assessment) on ravitsemustilan arviointiin tarkoitettu kysymyssarja, jota voidaan käyttää ikääntyneiden virhe- ja vajaaravitsemusriskin tunnistamiseen. Todettu vajaaravitsemus tai sen riski vaatii useimmiten tavallista suurempaa energian ja proteiinin saantia.
Ruoka on merkittävä mielihyvän lähde
Uudistunut ikääntyneiden ruokasuositus kiinnittää huomiota myös yhdessä syömiseen ja kannustaa lisäämään ruokahetkien sosiaalisuutta mahdollisuuksien mukaan. Ruoka on ikääntyneille merkittävä mielihyvän lähde, ja ruokahetket odotettuja päivän kohokohtia. Ateriapalveluissa kannustetaan huomioimaan ikääntyneiden yksilölliset tarpeet, mieliruuat ja mieluisat ateriaa täydentävät tuotteet.
– Sosiaaliset ruokahetket ovat parhaita ruokahetkiä, koska ruoka yleensä silloin maistuu paremmin, Schwab sanoo.
Edellinen suositus vuodelta 2010
Vireyttä seniorivuosiin -ruokasuosituksen laatimisesta on vastannut Valtion ravitsemusneuvottelukunnan nimeämä asiantuntijatyöryhmä. Uusi suositus korvaa vuonna 2010 julkaistun ikääntyneiden ravitsemussuosituksen.
Suositus on tarkoitettu ikääntyneiden ruokailusta ja ravitsemushoidosta vastaaville toimijoille julkisissa ja yksityisissä sosiaali- ja terveyspalveluissa, kotipalvelussa, hoito-, hoiva- ja kuntoutusyksiköissä ja palveluasumisessa. Sitä voivat lisäksi hyödyntää palvelujen kilpailuttajat ja päättäjät sekä alan opiskelijat. Myös ikääntyneet itse saavat suosituksesta tietoa hyvästä ravitsemuksesta huolehtimiseen.
Lue lisää:
Vireyttä seniorivuosiin – ikääntyneiden ruokasuositus
Kirjoittaja:
ETM Krista Korpela-Kosonen on toimittaja ja viestintäyrittäjä, joka kirjoittaa työkseen ravitsemuksesta ja terveydestä.
Ravitsemuskatsaus 1-2020Ikääntyneiden ravitsemus26.3.2020