Urheilijoiden ja valmentajien ravitsemustiedot ovat usein puutteellisia
Suomalaisten kestävyysurheilijoiden ja heidän valmentajiensa ravitsemustiedoissa on usein puutteita. ETM Maria Heikkilä selvitti asiaa väitöskirjassaan, jonka kyselytutkimuksessa urheilijat vastasivat keskimäärin 73 prosenttiin ja valmentajat 81 prosenttiin ravitsemuskysymyksistä oikein. Tietotaso kyselytutkimuksessa oli kuitenkin vaihtelevaa. Heikoimmillaan alle puolet urheilijoiden vastauksista oli oikein.
Kysely mittasi vastaajien tietoja urheilijoiden ravitsemussuosituksista, ravintolisistä, nestetasapainosta, energiansaannista, palautumisesta ja urheilijan kehonkuvasta.
Valmentajilla oli keskimäärin paremmat tiedot ravitsemuksesta kuin urheilijoilla. Naisurheilijat ja –valmentajat saivat kyselyssä yleisesti ottaen parempia tuloksia kuin miehet. Nuoremmilla urheilijoilla oli tiedoissaan enemmän puutteita kuin vanhemmilla, mutta valmentajilla tilanne oli päinvastainen. Tutkitut urheilijat olivat 16-20 –vuotiaita.
Ravitsemusohjaus paransi tietotasoa
Hyvä ravitsemustila vaikuttaa urheilijan terveyteen, kehittymiseen, suorituskykyyn ja palautumiseen. Harhaluulot ja väärinymmärrykset voivat johtaa ruokavalintoihin, jotka eivät tue urheilemista, Heikkilä huomauttaa. Hänen väitöstutkimuksensa mukaan urheilijoiden ravitsemustietoja voidaan parantaa ravitsemusohjauksella.
Vuorovaikutteista ravitsemusohjausta annettiin urheilijoille kolmesti kahden viikon välein. Toinen ryhmä käytti jokaisen luennon jälkeen mobiilisovellusta, jolla kuvattiin kaikki syömiset neljän päivän ajan ja tehtiin näihin liittyviä tehtäviä. He saivat sovelluksen kautta palautetta ruokavaliostaan. Molemmat ryhmät täyttivät kolme vuorokautta ruokapäiväkirjaa tutkimuksen alussa ja lopussa ja saivat tästä palautetta.
Urheilijoiden ravitsemustiedot paranivat merkittävästi intervention aikana. Tutkimuksen alussa urheilijat vastasivat 78 prosenttiin kysymyksistä oikein. Viikko luentojen jälkeen oikeita vastauksia oli mobiilisovellusryhmässä keskimäärin 87 prosenttia ja kolmen kuukauden päästä 86 prosenttia. Toisessa ryhmässä oikeiden vastauksien osuudet olivat vastaavasti 85 ja 84 prosenttia.
Urheilija tarvitsee riittävästi hiilihydraatteja
Urheilijat söivät jo lähtötilanteessa paremmin kuin suomalaiset keskimäärin. Heidän keskimääräinen energiansaantinsa jäi alle arvioidun energiankulutuksen, vaikka se tutkimuksen aikana kasvoikin. Proteiinin ja rasvan saanti oli kestävyysurheilijoiden ravitsemussuositusten mukaista. Hiilihydraatteja urheilijat saivat suosituksia vähemmän.
– Hiilihydraatit ovat kestävyysurheilijalle tärkein energianlähde. Liian vähäinen hiilihydraattien saanti on isoimpia suorituskykyä rajoittavia tekijöitä kestävyyslajeissa, Heikkilä toteaa.
Hän arvelee, että intervention lyhyt kesto voi olla selityksenä, ettei urheilijoiden ruokavalioissa tapahtunut tilastollisesti merkitseviä muutoksia parantuneista ravitsemustiedoista huolimatta. Parantuneet ravitsemustiedot eivät suoraan johda parempiin ruokavalintoihin, vaan muutokset vaativat motivaatiota ja aikaa.
– Urheilijat voivat hyödyntää oppimiaan tietoja uransa aikana ja sen jälkeen, mikä voi näkyä heidän suorituskyvyssään ja terveydessään. Heidän on lisäksi mahdollista toimia esimerkkinä muille ja auttaa ravitsemukseen liittyvien harhaluulojen torjumisessa, Heikkilä summaa.
Kyselytutkimukseen osallistui 312 urheilijaa ja 94 valmentajaa. Osallistuneista urheilijoista puolet oli naisia ja puolet miehiä, kun taas valmentajista 27 prosenttia oli naisia. Interventioon osallistui 79 urheilijaa, joista 56 prosenttia oli miehiä ja 44 prosenttia naisia.
Lue lisää:
Maria Heikkilä: Nutrition knowledge and skills among young endurance athletes
Kirjoittaja:
Krista Korpela-Kosonen

Maria Heikkilän väitöstutkimuksen mukaan suomalaisten kestävyysurheilijoiden ja heidän valmentajiensa ravitsemustiedoissa on usein puutteita. Tietotasoa voidaan parantaa ravitsemusohjauksella. Kuva: Pixabay