Tieto, trendit ja tilanteet näkyvät ruokavalinnoissa
Tiedämme, että meidän pitäisi syödä terveellisesti ja valita kestävin menetelmin tuotettua ruokaa, jotta sekä ympäristö että me itse voisimme hyvin. Ruoan valinta ja ostotottumukset ovat kuitenkin paljon muutakin kuin tietoa. Alkuvuodesta 2011 on useissa seminaareissa pohdittu kuluttajan valintoja ja niihin vaikuttavia tekijöitä sekä ostotottumuksissa virtaavia trendejä.
Pienituloinen kantaa ”ruokataakkaa”
Pienituloiset joutuvat tarkkaan harkitsemaan, mihin ruokarahat riittävät. Rahan jatkuva niukkuus saattaa lamaannuttaa niin, ettei edullisen, ravitsevan ruoan vaihtoehtoja enää nähdä, vaikka niitä olisikin. Viestit terveellisestä ruoasta koetaan sirpaleisiksi. Se lisää epävarmuutta ruokavalintoihin. Rahan niukkuus ja epäselvät viestit aiheuttavat pienituloisille kuluttajille ”ruokataakan”.
Kuluttajaliitto teetti TNSGallupilla tutkimuksen, jossa nuorilta ja lapsiperheiltä kysyttiin ruokaostoksista. Internetin välityksellä tavoitettiin 1346 omassa taloudessaan elävää nuorta ja 2038 lapsiperhettä. Teemaa syvennettiin vielä 26 henkilön muodostamalla nettipaneelikeskustelulla. Ryhmät jakautuivat pienituloisiin ja paremmin toimeentuleviin.
Tieto oikeasta ruokavaliosta aiheuttaa pienituloisille enemmän päänvaivaa kuin paremmin toimeentuleville. Terveelliseksi arveltiin kotiruoka, joka on itse tehty mahdollisimman vähän käsitellyistä raakaaineista. Mutta asiasta ei oltu ihan varmoja.
Miksi terveellistä ruokavaliota on vaikea noudattaa?
Valintojen tekeminen kaupassa koettiin vaikeaksi. Kotoa opittu vaikutti nykyisiin ruokailutottumuksiin; kotona on joko opittu valmistamaan ruokaa tai syömään eineksiä. Voimakas terveysvaikutteisten elintarvikkeiden markkinointi saattaa myös hämärtää käsitystä hyvän ruokavalion perusteista. Monet pienituloiset kaipasivat tukea motivoituakseen terveellisiin ruokavalintoihin.
Niukat varat näkyvät pienituloisten ruokavalinnoissa. He käyttivät kalaa, kasviksia, hedelmiä ja marjoja vähemmän kuin paremmin toimeentulevien ryhmät. Niitä haluttaisiin kyllä käyttää enemmän, mutta arkitodellisuus kaupassa estää sen. Sekä pienituloiset nuoret että lapsiperheet pyrkivät edelleen pienentämään ruokalaskuaan, jotta rahaa riittäisi muuhun elämiseen.
Pienituloisten lapsiperheiden vanhemmat kokivat oman terveytensä huonommaksi kuin paremmin toimeentulevien ryhmässä. Omasta ruokailusta tingittiin, jotta olisi varaa ostaa lapsille parempaa.
Luomukuluttaja on mukavasti toimeentuleva
Luomutuotteita harrastava kuluttaja tulee mukavasti toimeen, on vastuullinen ja yhteiskunnallisesti aktiivinen. Häntä pidetään järkevänä ja edelläkävijänä. Hän on useammin nuori kuin vanha. Luomukuluttaja asuu kaupungissa ja harrastaa ruoanlaittoa. Moni arvelee hänen olevan myös onnellinen. Tällainen kuva luomun käyttäjistä piirtyy viestintätoimisto Kuule Oy:n ja TNSGallupin tekemässä Luomubarometrissä sekä Kuule Oy:n Luomun brändi -haastattelututkimuksessa.
Luomua ostavat etenkin naiset, yli 35-vuotiaat, neljän hengen taloudet ja pääkaupunkiseudulla asuvat. Nielsenin kuluttajapaneelin mukaan luomun käyttäjät jakautuvat ryhmiin kuvan 1. osoittamalla tavalla. Aktiivikäyttäjät ostavat luomutuotteista reilut puolet, säännölliset käyttäjät kolmanneksen ja kokeilijat 14 prosenttia. Suomalaisten luomuostos on keskimäärin 33 euroa vuodessa.
Kuva 2. osoittaa, miten suomalaisten luomuostoskärryn sisältö jakautuu. Suurin elintarvikeryhmä ovat maitovalmisteet.
Käyttäjät perustelevat luomun valintaa sen puhtaudella sekä ympäristön ja eläinten hyvinvoinnilla. Sitä pidetään etenkin lapsille hyvänä vaihtoehtona. Luomun mukana ostetaan myös paljon muuta hyvää, kuten aitoja makuja, maaseudun elinvoimaa ja oikein tekemisen tunnetta. Luomun ostamista pidetään nykyaikaisena, fiksuna kuluttamisena.
Kuluttajat ostaisivat luomutuotteita nykyistä enemmän, jos ne olisivat edullisempia ja laadukkaampia ja jos he olisivat vakuuttuneempia niiden erilaisuudesta tavanomaisiin elintarvikkeisiin verrattuna. Luomun ostamiseen houkuttelisi myös, jos ne löytyisivät paremmin kaupasta ja jos luomutuotteista tiedettäisiin enemmän.
Ekologisuus ja vitaalisuus ohjaavat valintoja
Perinteisesti ihmistä on tarkasteltu ympäristöstään melko irrallisena yksilönä, päätöksentekijänä, joka ajaa omaa etuaan. Arjen rutiinit, pakkoraot, normit ja kulttuuriset mallit kuitenkin säätelevät suuresti toimintaamme. Kulutuksen kautta ei vain tyydytetä tarpeita vaan rakennetaan myös identiteettiä. Se näkyy asumisessa, sisustuksessa, autoissa, lomamatkailussa, vaatteissa ja myös syömisessä. Yliopistolehtori Minna Autio Helsingin yliopiston taloustieteen laitoksesta puhui kuluttajien valintojen vallasta Tekesin Sapuska-ohjelman vuosiseminaarissa.
Minna Autio näkee ruokakulttuurissamme kaksi kipupistettä: nautinnon puutteen ja pientuottajien aseman. Meillä ruuan pitää olla halpaa, terveellistä, vähärasvaista, ekologista, vähähiilihydraattista, kuitupitoista jne. Mihin ovat unohtuneet ruuan maku, syömisen nautinto ja ruuan visuaalisuus?
Miksi kaikissa marketeissa pitää olla sama valikoima ympäri Suomen? Ketjuvalta on homogenoinut paikalliset maut keskivertotuotteiksi. Niiden vastapainoksi ovat syntyneet maatilatorit ja -puodit sekä lähiruokaan panostavat ravintolat.
Minna Autio ennustaa ekologisuuden, terveellisyyden, vitaalisuuden ja suorituskyvyn trendien vahvistuvan ruokavalinnoissa. Ruokakulttuurissa tapahtuu muutos ruoan arvostamisen suuntaan. Nk. Lohas -kuluttajien määrä lisääntyy. He arvostavat terveellistä ja kestävää elämäntyyliä (LOHAS = Lifestyle of Health and Sustainability). Tällä hetkellä Lohaskuluttajat ovat enimmäkseen koulutettuja naisia ja aatteellisia nuoria. Miehinen kuluttajuus on murroksessa.
Monta tapaa suhtautua ruuan valintaan
Konsultti Sam Waterfall brittiläisestä Healthy Marketin Teamista esitteli terveellisyyden markkinoinnin maailmalaajuiset trendit Tekesin Sapuska-ohjelman vuosiseminaarissa. Hän tarjoaa yhdeksän eri tapaa suhtautua ruoan valintaan:
- Kontrollointi
Voimaantunut kuluttaja haluaa itse kontrolloida valintojaan. Hänellä on maailma hallussaan. Pakkausmerkintöjen lukeminen lisääntyy ja tietoa elintarvikkeista haetaan mm. Internetistä. - Kotikokkaaminen
Ruoan valmistaminen raaka-aineista tarjoaa mahdollisuuden säädellä ruoan terveellisyyttä. - Helppo terveys
Vaikuttavana motivaationa on yksinkertaisuus. Terveellisen ravitsemuksen noudattamisen pitää olla helppoa, ymmärrettävää ja menestyksekästä. - Sairauksien esto ja hoito
Kuluttajia kiinnostavat tuotteet, jotka auttavat ehkäisemään syöpää ja sydäntauteja ja parantavat vastustuskykyä. Suuri osa kuluttajista uskoo, että ravitsemuksella voidaan hoitaa lihavuutta, korkeaa kolesterolia ja diabetesta. - Suuri paino-ongelma
Monelle painonhallinta on mukana jokaisessa ruokavalinnassa. Terveelliset ruokavalinnat ovat korvaamassa ihmetuotteita. - Menestyksekäs vanheneminen
Kysymys ei ole vanhenemisen estämisestä vaan siitä, miten voisi elää täyttä elämää niin pitkään kuin mahdollista. - Luottamuksen puute
Vaatimuksena on läpinäkyvyys. Kuluttajat haluavat tietää mitä syövät ja mistä se on kotoisin. Paikallisuus nousee tärkeämmäksi kuin tunnetut brandit. - Ympäristön hyvinvointi
Kuluttajat ajattelevat valinnoissaan ympäristöä ja kiinnittävät huomiotaan mm. pakkausten kierrätettävyyteen. Luomun rinnalle nousee luonnollisuus, mahdollisimman vähän käsitellyt elintarvikkeet. - Välttäminen
Osa kuluttajista haluaa välttää punaista lihaa, lihaa yleensä, maitovalmisteita jne. Satunnainen kasvisruokailu lisääntyy. Osa kuluttajista välttelee elintarvikkeita, joissa on keinotekoisia aineita. Lyhyttä lisäaineluetteloa
arvostetaan.
Sam Waterfallin mukaan Pohjolassa on tapahtumassa terveystietoisuuden herätys. Pohjoismaiden kuluttajat vaikuttavat myös olevan muuta maailmaa kriittisempiä oman terveytensä ja ruokavalionsa arvioimisessa.
Terveellistä, mutta eri syistä
Maailmalla yhä useampi kuluttaja ajattelee ostoksia tehdessään terveyttään, mutta eri syistä. Sam Waterfall jakaa kuluttajat kuuteen terveellisyysajattelun segmenttiin (kuva 3.):
- Parantajat syövät terveellisesti, koska heidän on pakko jonkin sairauden tai riskin vuoksi. Ruoka on lääkettä.
- Opetuslapset uskovat ruoan merkitykseen. He ovat tietoisia viimeisimmistä ravitsemuskeskusteluista ja ostavat luomua ja luontaistuotteita. Taustalla on eettisiä ja uskonnollisia motiiveja.
- Sijoittajat haluavat terveellisillä valinnoilla taata hyvän terveyden tulevaisuudessa. He arvostavat laatua enemmän kuin hintaa. Terveellisyyttä ei kuitenkaan haeta maun ja mukavuuden kustannuksella.
- Ratkaisijat haluavat terveellisyyden nyt heti. Tavoitteena on voida hyvin ja näyttää hyvältä nyt. Ostoskoriin valitaan usein funktionaalisia elintarvikkeita. Mausta ja mukavuudesta ei haluta tinkiä.
- Kamppailijat jojoavat terveellisen syömisen ja repsahdusten välillä. He uskovat, että terveys on onnesta kiinni ja sortuvat usein ihmedieetteihin ja taikatuotteisiin.
- Motivoitumattomat eivät valitse ruokaa terveellisyyden vaan nautinnon vuoksi. He eivät usko ruoan vaikuttavan terveyteen. He saattavat laihduttaa, mutta ei terveyssyistä vaan turhamaisuuttaan.


Kuva 1. Luomun käytön säännöllisyys. Klikkaa kuvaa nähdäksesi sen suurempana!

Kuva 2. Luomuostoskorin sisältö. Klikkaa kuvaa nähdäksesi sen suurempana!

Kuva 3. Kuusi terveellisyysajattelun segmenttiä Pohjoismaissa Sam Waterfallin mukaan