Terveysviestintä ja ravitsemuskasvatus sosiaalisessa mediassa

In­ter­ne­tin syn­nyt­tä­mä ja so­si­aa­li­sen me­di­an vauh­dit­ta­ma tie­don­vä­lit­tä­mi­sen muu­tos hei­jas­tuu koko yh­teis­kun­taan. Tämä vai­kut­taa myös kä­si­tyk­siin elin­tapa­sai­rauk­sien eh­käi­sys­tä ja hoi­dois­ta.

Vuon­na 2009 sika­inf­lu­ens­sa­ro­ko­tet­ta vas­taan nou­si nä­ky­vä so­si­aa­li­sen me­di­an lii­ke. Edus­kun­taa myö­ten kes­kus­tel­tiin, mi­ten täl­lai­set ää­net voi­tai­siin vai­men­taa. Nyt on pal­jas­tu­nut, että sika­inf­lu­ens­sa­ro­kot­teel­la on jon­kin­lai­nen yh­teys las­ten nar­ko­lep­si­aan sai­ras­tu­mi­seen. Oli­ko so­si­aa­li­nen me­dia sa­nan­va­pau­den voit­to vai yh­teis­kun­nal­li­sen kaa­ok­sen ai­heut­ta­ja?

Ke­vääl­lä 2011 uu­ti­soi­tiin Tek­no­lo­gi­an tut­ki­mus­kes­kus VTT:n joh­ta­mas­ta kan­sain­vä­li­ses­tä hank­kees­ta, jos­sa tut­ki­taan, kuin­ka so­si­aa­li­sen me­di­an avul­la voi­daan pa­ran­taa ikä­ih­mis­ten elä­män­laa­tua. Uu­ti­nen on osa puhe­ta­van muu­tos­ta: so­si­aa­li­nen me­dia on alet­tu nä­ke­mään rat­kai­su­na ter­vey­den edis­tä­mi­ses­sä.

Minkä hahmon sosiaalinen media saa?

In­ter­ne­tin ja so­si­aa­li­sen me­di­an ym­pä­ril­le on syn­ty­nyt eri­lai­sia käyt­tä­jä­ryh­miä. Tyy­pil­li­ses­ti van­hem­mat ih­mi­set ovat funk­ti­o­naa­li­sia käyt­tä­jiä ja tie­don­et­si­jöi­tä. Heil­le In­ter­net on vä­li­ne: me­di­an ja haku­pal­ve­lui­den jat­ke. Nuo­rem­mil­le In­ter­net on vä­li­neen li­säk­si toi­min­ta­ym­pä­ris­tö. So­si­aa­li­ses­sa me­di­as­sa ol­laan yh­tey­des­sä elä­män ih­mi­siin. On kas­va­mas­sa suku­pol­via, joil­le itse­il­mai­su jul­ki­ses­sa ti­las­sa on help­poa ja it­ses­tään sel­vää.

So­si­aa­li­nen me­dia on yhä ylei­sem­pi tapa löy­tää ver­tai­sia, joil­la on yh­tei­nen elä­män­ti­lan­ne ja yh­tei­set ta­voit­teet. Ter­vey­des­tä kes­kus­tel­ta­es­sa ni­met­tö­myys tar­jo­aa suo­jan ker­toa ki­peis­tä­kin asi­ois­ta. Mo­nil­le kir­joit­ta­mi­nen on pu­hu­mis­ta hel­pom­pi tapa ja­kaa elä­mään­sä. So­si­aa­li­nen me­dia mah­dol­lis­taa yk­si­löl­li­sen pa­laut­teen. Pa­lau­tet­ta voi­vat an­taa ver­tai­set, asi­an­tun­ti­jat tai tek­no­lo­gi­set so­vel­luk­set, ku­ten ruo­ka­päi­vä­kir­jat.

Yh­teis­toi­min­nal­li­suus on kes­keis­tä so­si­aa­li­ses­sa me­di­as­sa. Tämä nä­kyy muun mu­as­sa si­ten, että eri­lai­sia yh­tei­sen ruo­ka­kult­tuu­rin ja­ka­via yh­tei­sö­jä on val­ta­va mää­rä. Odot­ta­vien ja pien­ten las­ten äi­tien, keliaakikoiden, laih­dut­ta­jien, karp­paa­jien, ur­hei­li­joi­den ja mo­nien mui­den eri­tyis­ruo­ka­va­li­oi­den ym­pä­ril­le on syn­ty­nyt elä­viä yh­tei­sö­jä.

Asiantuntijuus on murroksessa

Facebook on usein kes­kus­te­luis­sa ja uu­ti­soin­nis­sa so­si­aa­li­sen me­di­an sy­no­nyy­mi. Ky­sees­sä on kui­ten­kin pal­jon laa­jem­pi il­miö. Hel­sin­gin Sa­no­mien eläk­keel­le jää­nyt pää­toi­mit­ta­ja Jan­ne Virk­ku­nen kir­joit­taa Hel­sin­gin yli­o­pis­ton stra­te­gi­a­blo­gis­sa me­di­a­ken­tän mur­rok­ses­ta: ”Muu­tos on to­den­nä­köi­ses­ti sy­väl­li­sem­pi kuin osaam­me tä­nään ku­vi­tel­la, mut­ta se ta­pah­tuu to­den­nä­köi­ses­ti hi­taam­min kuin tä­nään ar­vi­oim­me”.

Uusi tie­don­vä­lit­tä­mi­sen eko­sys­tee­mi on suu­ri haas­te myös ter­vey­den­huol­lol­le. Yl­hääl­tä alas­päin ta­pah­tu­vat ter­veys­vies­tin­tä ja -in­ter­ven­ti­ot ovat yhä vai­ke­am­pia. Kliinikot koh­taa­vat en­tis­tä itse­tie­toi­sem­pia asi­ak­kai­ta ja or­ga­ni­saa­ti­ois­ta kes­kus­tel­laan so­si­aa­li­ses­sa me­di­as­sa, tah­toi­vat he sitä tai ei­vät. On esi­tet­ty, että olem­me siir­ty­neet auk­to­ri­teet­ti­us­kos­ta asi­an­tun­ti­ja­vi­haan. Ke­hi­tyk­sen voi näh­dä myös demo­kra­ti­an voit­to­na: so­si­aa­li­nen me­dia li­sää kan­sa­kun­nan muis­tia ja te­kee yh­teis­kun­nas­ta avoi­mem­man.

Kou­lu­te­tut ter­veys­a­si­an­tun­ti­jat ovat edel­leen har­vi­nai­nen näky so­si­aa­li­ses­sa me­di­as­sa. On­gel­mia ovat re­surs­sien ja tie­to­tai­don puu­te. So­si­aa­li­ses­sa me­di­as­sa asi­an­tun­ti­jat ovat saa­neet par­hai­ten nä­ky­vyyt­tä me­di­a­ta­lo­jen tuot­ta­mien pai­non­hal­lin­ta­yh­tei­sö­pal­ve­lu­jen kaut­ta (Kilo­klu­bi ja Ke­ven­tä­jät).

Asi­an­tun­ti­joi­den yllä­pi­tä­miä blo­ge­ja on il­maan­tu­nut yhä enem­män (esim. Pronutritionist). Yleen­sä blo­git ovat yk­sit­täis­ten asi­an­tun­ti­joi­den tuot­ta­mia. Blo­gien eri­tyis­laa­tui­suus syn­tyy hel­pos­ta jul­kai­su­kana­vas­ta, joka toi­mii hy­vin yh­teen haku­ko­nei­den kans­sa ja jon­ka kaut­ta voi syn­nyt­tää laa­jo­ja ver­kos­to­ja mui­den bloggaajien ja so­si­aa­li­sen me­di­an ak­tii­vien kans­sa. Suo­si­tuim­pien suo­ma­lais­ten ra­vit­se­mus­blo­gien luku­ker­rat vii­kos­sa ovat yleen­sä tu­han­sia, suu­rim­mil­laan kym­me­niä tu­han­sia.

Maa­il­mal­la suur­ta suo­si­o­ta naut­tii pro­fes­so­ri Ma­ri­on Nestlen Foodpolitics-blo­gi. Yh­dys­val­lois­sa tois­ta sa­taa ra­vit­se­mus­te­ra­peut­tia käyt­tää ak­tii­vi­ses­ti Twitteriä.

Sosiaaliseen mediaan meno vaatii henkilökohtaisuutta

Asi­an­tun­ti­ja­or­ga­ni­saa­ti­oi­den roo­li so­si­aa­li­ses­sa me­di­as­sa on vaa­ti­ma­ton. So­si­aa­li­seen me­di­aan jal­kau­tu­mi­ses­sa ei ole kyse vain uu­des­ta vies­tin­tä­kana­vas­ta, vaan myös uu­des­ta toi­min­ta­kult­tuu­ris­ta ja ta­vas­ta aja­tel­la. Isot ter­veys­toi­mi­jat ei­vät ole ky­en­neet tois­tai­sek­si vas­taa­maan so­si­aa­li­sen me­di­an pien­ten ket­te­rien toi­mi­joi­den luo­maan haas­tee­seen.

Asi­an­tun­ti­ja­läh­töi­sen läs­nä­olon ja vies­tin­nän luo­mi­nen so­si­aa­li­seen me­di­aan vaa­tii muu­tos­ta. So­si­aa­li­nen me­dia on kuin val­ta­val­la vauh­dil­la kas­va­va met­ro­po­li. Ih­mi­siä ja vies­tin­tää siel­lä ei voi ym­mär­tää vain lin­tu­pers­pek­tii­vis­tä. On ase­tut­ta­va ih­mis­ten ta­sol­le.

Hen­ki­lö­koh­tai­suus ja ih­mis­ten ta­sol­la toi­mi­nen tar­koit­taa sekä asen­net­ta että vies­tin­nän ta­po­ja ja si­säl­tö­jä. Eviran pää­joh­ta­jan Jaa­na Husu-Kal­li­on ko­lum­nit ovat saa­neet hy­vän vas­taan­oton kaut­taal­taan so­si­aa­li­ses­sa me­di­as­sa. Ko­lum­neis­saan Husu-Kal­lio on on­nis­tu­nut edus­ta­maan sekä ins­ti­tuu­ti­o­ta että yk­si­tyis­hen­ki­löä. Tätä on asi­an­tun­ti­juus so­si­aa­li­ses­sa me­di­as­sa – ja ken­ties laa­jem­min­kin so­si­aa­li­sen me­di­an aika­kau­del­la. So­si­aa­li­nen me­dia vaa­tii hen­ki­lö­koh­tais­ta si­tou­tu­mis­ta. Sa­mal­le se avaa kes­kus­te­lu­yh­teyk­siä mar­gi­naa­li­ryh­mien ja ih­mis­ten ar­keen.

Kir­joit­ta­ja: Jan­ne Huo­vi­la
ETM, Ter­veys 2.0 -kon­sult­ti

“In­ter­ne­tin en­sim­mäi­nen vai­he oli tek­no­lo­gi­a­kes­kei­nen, ja se mul­lis­ti tie­don saa­ta­vuu­den. Toi­seen vai­hee­seen liit­ty­vät so­si­aa­li­suus ja ver­kos­tot.”

“Ter­vey­den edis­tä­mis­tä so­si­aa­li­ses­sa me­di­as­sa ku­va­taan ter­veys 2.0 -kä­sit­teen avul­la. Sii­nä on kol­me omi­nai­suut­ta: 1) yk­si­löl­li­nen pa­lau­te, 2) yh­teis­toi­min­nal­li­suus ja 3) tie­don­vä­lit­tä­mi­sen mur­ros.”

Mai­to­lä­het­ti­läs -si­vus­to Facebookissa

Maa­il­mal­la suur­ta suo­si­o­ta naut­tii pro­fes­so­ri Ma­ri­on Nestlen Foodpolitics-blo­gi

Ra­vit­se­mus­kat­saus 1-2011Pai­non­hal­lin­ta17.11.2011