Mikä saa ihmisen pitämään ruokablogia?

Blo­gin pi­tä­mi­nen läh­tee usein omas­ta tar­pees­ta koo­ta ruo­ka­oh­jeet vir­tu­aa­li­seen reseptistöön. Ruo­ka­blo­gi on kei­no hal­li­ta, löy­tää ja ja­kaa ruo­ka­oh­jei­ta hel­pom­min kuin säh­kö­pos­tit­se tai pa­pe­ril­la. Toi­saal­ta blo­gin pi­tä­mi­seen liit­tyy halu ke­hit­tää omia tai­to­jaan niin ruo­an lait­ta­ja­na, kir­joit­ta­ja­na, valo­ku­vaa­ja­na kuin tie­to­tek­nii­kan käyt­tä­jä­nä. Blo­gin pi­tä­mi­sen myö­tä tu­lee teh­tyä moni­puo­li­sem­paa ruo­kaa ja ko­keil­tua uu­sia ruo­ka­la­je­ja. Blo­giin tal­ti­oi­dut ruo­ka­oh­jeet ja ku­vat toi­mi­vat päi­vä­kir­jan ta­voin myös oman op­pi­mi­sen tal­ti­oi­ja­na. Kun tai­dot kart­tu­vat, se tuo iloa ja haas­tei­ta, si­tout­taa ja in­nos­taa jat­ka­maan.

Blogia kirjoitetaan samanhenkisille

Ruokabloggaamisen syyt ovat myös yh­tei­söl­li­siä. Useim­mat ruo­ka­blo­gin pi­tä­jät ko­ke­vat kir­joit­ta­van­sa jol­le­kin muul­le kuin it­sel­le. Moni ruo­ka­blo­gaa­ja on ol­lut en­nen blo­gin pi­tä­mis­tä ruo­ka­har­ras­ta­ja, jol­ta on ky­syt­ty vink­ke­jä ja ruo­ka­oh­jei­ta. Su­ku­lai­sis­ta ja tut­ta­vis­ta lu­ki­ja­kun­ta on no­pe­as­ti laa­jen­tu­nut. Ar­ki­ses­ta ruo­an­lai­tos­ta tu­lee sisiaalinen ta­pah­tu­ma, kun re­sep­tin ja ku­vat ja­kaa mui­den kans­sa. Vain it­sel­leen kok­kaa­van­kin ruo­an­lait­to py­syy mie­lek­kää­nä, kun ko­ke­muk­sen saa ja­kaa vir­tu­aa­li­ses­ti mui­den kans­sa.

Ruo­ka­blo­gin koh­de­ryh­mä­nä voi­vat olla tie­tyn ruo­ka­va­li­on nou­dat­ta­jat tai sen nou­dat­ta­mi­sen aloit­ta­mis­ta har­kit­se­vat, esi­mer­kik­si ve­gaa­nit tai karp­paa­jat. Blo­gia teh­dään ih­mi­sil­le, jot­ka nou­dat­ta­vat sa­man­lais­ta ruo­ka­va­li­o­ta kuin it­se­kin tai oma lap­si. Ha­lu­taan hel­pot­taa ruo­ka­va­li­o­ta nou­dat­ta­vien elä­mää ja an­taa omat ruo­ka­ohje­ko­kei­lut mui­den tie­toon, eten­kin jos ruo­ka­va­li­os­ta ei hel­pos­ti löy­dy val­mii­ta ruo­ka­oh­jei­ta, ku­ten lap­sen vai­ke­aan al­ler­gi­aan. Blo­gia ei kir­joi­te­ta kas­vot­to­mal­le mas­sal­le, vaan ver­tai­sil­le, joil­la on sa­man­lai­nen kä­si­tys ruo­as­ta.

Ver­tais­pa­lau­te saa jat­ka­maan blo­gin pi­tä­mis­tä. Pa­lau­te on pää­sään­töi­ses­ti kan­nus­ta­vaa ja po­si­tii­vis­ta päin­vas­toin kuin In­ter­ne­tin ruo­ka-ai­hei­sil­la kes­kus­te­lu­pals­toil­la. Blo­gin avul­la saa li­sää sa­man­mie­li­siä ys­tä­viä. Yh­tei­nen har­ras­tus yh­dis­tää. Ruokabloggaajat ko­koon­tu­vat mie­lel­lään ta­paa­mi­siin eli miiteihin lait­ta­maan yh­des­sä ruo­kaa, op­pi­maan uut­ta, vaih­ta­maan ko­ke­muk­sia ja ku­vaa­maan ai­kaan­saan­nok­sia.

Blogi on itseilmaisun ja vaikuttamisen kanava

Blo­gi voi olla myös oman iden­ti­tee­tin ra­ken­ta­mis­ta, jopa oman osaa­mi­sen port­fo­lio, eten­kin ruo­ka-alan am­mat­ti­lai­sil­le. Blogisti voi pro­fi­loi­tua tie­tyn asi­an puo­les­ta­pu­hu­jak­si tai edus­ta­jak­si: yksi ha­lu­aa ker­toa, että ter­veel­li­nen koti­ruo­ka voi olla hy­vän ma­kuis­ta ja toi­nen, että lei­po­mi­nen on ren­tout­ta­vaa. Roo­lin voi olla myös ot­ta­mat­ta. Eräs kas­vi­ruo­ka­oh­jeis­ta blo­gia pi­tä­vä teki tie­toi­sen va­lin­nan olla ko­ros­ta­mat­ta sitä, että on kas­vis­syö­jä, jot­ta ei kar­si lu­ki­ja­kun­taa. Hyvä arki­ruo­ka kiin­nos­taa use­am­pia kuin kas­vis­syön­ti. TL.

Läh­de:

Lah­ti T: Ruokabloggaamisen syis­tä ja ruo­ka­blo­gien ku­vaa­mas­ta ruo­ka­kult­tuu­ris­ta. Pro gra­du hel­mi­kuu 2010. Käyt­täy­ty­mis­tie­teel­li­nen tie­de­kun­ta, Hel­sin­gin yli­o­pis­to.

Ku­vas­sa Ter­hin keit­ti­ös­sä -ruo­ka­blo­gi